Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Verkkovideoita voi katsella Linuxissa Realplayer-ohjelmalla.
Realplayerilla voi toistaa video- ja äänitallenteita sekä seurata
suoria verkkovideolähetyksiä. Yliopiston
laajakaistainen tietoliikenneverkko tarjoaa
hyvän alustan tällaisten palvelujen käytölle.
Useimmat www-selaimet tarjoavat automaattisesti Realplayerin
käyttöä, jos niissä klikkaa mediatiedostoon
johtavaa linkkiä. Ohjelman voi käynnistää myös komennolla realplay.
Ensimmäisellä käyttökerralla Realplayer vaatii käyttäjäkohtaisen
rekisteröinnin ja kysyy sähköpostiosoitetta ja maata. Jos ei halua
saada Realilta sähköpostia, on muistettava poistaa valinta
kohdasta "Inform me of updates and events". Rekisteröinnin voi
ohittaa, mutta sitä ei suositella, koska ohjelma kuitenkin pyytää sitä
uudelleen ja uudelleen. Seuraavaksi Realplayer kysyy tietoliikenneyhteyden
kaistanleveyttä. Kiinteässä verkossa oikea vaihtoehto on
"10 Mbps LAN", mutta langattomassa verkossa tai etäyhteydellä kannattaa
valita pienempi arvo. Tätä valintaa voi myöhemminkin muuttaa ohjelman
asetuksista.
Yliopiston tietotekniikkaosaston verkkovideopalvelu http://video.helsinki.fi/
sisältää paljon valmiita tallenteita, esimerkiksi:
- Linux 10 vuotta tuotantokäytössä -juhlaseminaari [linkki]
- Tieteen päivät 2003 [linkki]
Verkkovideopalvelun suoraa HY-TV-lähetystä voi seurata tästä
linkistä.
Realplayer asennetaan myös Windows-työasemiin. Useimmissa
Windowseissa on jo tällä hetkellä toiminnallisesti rajoitettu
Realplayer-versio, jolla voi katsoa joitakin tallenteita. Uusissa
asennuksissa käytetään paremmin toimivaa Realone Playeria.
Kotitietokoneisiin Realplayerin voi noutaa Tietotekniikkaosaston
ohjelmajakelusta (Linkki toimii Tietotekniikkaosaston
käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla).
Kansilehdet jätetään pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä, kun käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä
samalle tulostimelle enintään minuutin välein.
Tällä tavalla säästetään merkittävästi tulostusresursseja siinä
tilanteessa, kun tulostetaan monta lyhyttä työtä peräkkäin.
Toisaalta sekaannuksen vaara on ilmeinen, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua.
Kansilehtien pois jättämistä kokeiltiin muutamien
kuukausien ajan tulostimilla
ps2 ja ps5, ja kokeilun tulos oli hyvä: turhat kansilehdet jäivät
pois ja sekaannuksia sattui harvoin. Menettely on nyt siis
laajennettu kaikkiin tulostimiin. Henkilökohtaisilla tulostimilla
kansilehtiä ei tulosteta lainkaan.
Kansilehdelle tulostuva, kyseistä työtä koskeva
sivumääräarvio on nyt entistäkin epätarkempi, koska mahdollisia
seuraavia tulostustöitä ei voida etukäteen laskea siihen mukaan.
Muut kansilehden tilastotiedot ovat tarkkoja, koska ne perustuvat
nykyään suoraan tulostimelta saatuihin tietoihin todellisesta
tulostettujen paperiarkkien määrästä.
Lisätietoja TKTL:n tulostimista ja tulostamisesta on verkkosivulla.
Linuxin Mikroemacs-tekstieditorin näytönpäivitysongelma on
korjattu. Korjattu uEmacs asennettiin edellisessä Linux-päivityksessä.
Mikroemacs on CS Linuxin tehokäyttäjän kevyt, nopea ja monipuolinen
tekstieditori. Lisätietoja Mikroemacsista on verkkosivulla.
TKTL:n atk-uutisissa viitataan usein yliopiston Atk-osastoon,
koska käytämme monia Atk-osaston tuottamia palveluja. 1.3.2003
alkaen Helsingin yliopiston atk-osaston nimi on tietotekniikkaosasto.
Muutoksesta kerrotaan Tietotekniikkaosaston
ajankohtaissivulla.
Interaktiivinen Linux-palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi
uusittiin perjantaina 28.2.2003. Uuteen laitteistoon
kuuluvat muun muassa Intel Pentium 4
2.66 GHz -suoritin ja
2 GB keskusmuistia. Melkinkari ja sen lisäksi melkki ja
melkinpaasi sopivat kaikkeen Tietojenkäsittelytieteen laitoksen
yleis- ja etäkäyttöön. Myös melkki ja
melkinpaasi uusitaan pian.
Vanha CS Linux 1 -järjestelmä poistui
lopullisesti yleisestä käytöstä vanhan melkinkarin mukana.
Kaikissa TKTL:n interaktiivisissa
palvelimissa on nyt yhtenäinen
CS Linux 2 -kokoonpano.
Vanhentuneita ohjelmia poistettiin CS Linuxista:
Netscape-www-selain ja
ML-sähköpostiohjelma ovat pitkästä historiastaan
huolimatta tulleet elinkaarensa päähän, ja niitä ei voi
enää käyttää. Netscapesta toki on
saatavilla uudempia versioita, mutta TKTL:lla on valittu
sen sijasta samaan selainytimeen perustuva Mozilla.
Vanha Netscape ja ML eivät tue nykyisiä standardeja, ja niihin
liittyy tietoturvaongelmia. Vanhentuneista ohjelmista ja uusista
vaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin aikaisemmissa
Atk-uutisissa.
KDE2-käyttöympäristö on poistettu CS Linuxista. Kaikille
vielä KDE2:ta käyttäville tarjotaan automaattisesti uudempi KDE3-käyttöympäristö.
Manuaalista siirtymistä KDE3:een on ehdotettu Linux-työasemiin
kirjautumisen aikana jo yli kuukauden ajan. Uusi KDE (K Desktop
Environment) on otettu
käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta,
tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja.
Kukin käyttäjä voi myös itse vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään
komennolla cslconfig.
CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut on päivitetty uudempaan
1.4-versioon. Aikaisemmin käytetyn Blackdown Javan sijasta
käytämme nyt Sunin Javaa. Linuxin /opt-verkkolevyllä on
käytettävissä useita muitakin vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä:
IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Tietojenkäsittelytieteen laitoksella järjestetään
perjantaina 11.4.2003 avoimien
ovien laitospäivä - Suuri löytöretki [linkki]. Atk-järjestelmien
ylläpito osallistuu laitospäivän ohjelmaan rakentamalla luokkaan
D425 interaktiivisen verkkopeliluolan.
TKTL:n verkkotulostin ps8 uusitaan. Vanha HP Laserjet 5si
-laite on ollut käytössä jo kuusi vuotta, ja sillä on
tulostettu yli 1,5 miljoonaa sivua. Salissa D423 sijaitseva ps8 korvataan
uudella HP Laserjet 8150DN -mallilla [PDF-esite].
Samaa uutta mallia ovat ennestään verkkotulostimet ps4 ja ps12.
Tämän jälkeen myös ps8:lla voi tulostaa kaksipuolisesti.
TKTL:lla tulostamisesta kerrotaan lisää verkkosivulla.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot. Group-palvelin uusitaan ilman pitkää
käyttökatkoa: sekä uusi että vanha palvelin ovat käytössä
samaan aikaan ja ryhmähakemistot siirretään uudelle palvelimelle
yksi kerrallaan.
TKTL:n interaktiivisten palvelinten melkki ja melkinpaasi
laitteisto uusitaan. Palvelinten käyttöjärjestelmä tulee edelleen
olemaan Red Hat Linuxiin perustuva CS Linux.
Uusissa palvelimessa tulee
olemaan Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin ja
2 GB keskusmuistia. Melkki, melkinkari ja melkinpaasi sopivat
kaikkeen Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yleis- ja etäkäyttöön.
Etäkäytössä on käytettävä palvelimen koko nimeä, esimerkiksi
melkki.cs.helsinki.fi.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
DVD-levyjen polttolaitteen hankintaa suunnitellaan.
Kirjoitettavat DVD-levyt sopisivat moneen tarkoitukseen paljon
paremmin kuin CD-R-levyt, koska DVD-levyjen kapasiteetti on
moninkertainen. Markkinoilla on kuitenkin useita kilpailevia
tekniikoita, joten hankinta ei ole suoraviivainen.
Salakirjoittamattomien imap-yhteyksien tuki päättyy TKTL:n
sähköpostipalvelimella. Vielä tällä hetkellä salakirjoittamattomia
imap-yhteyksiä voi käyttää laitoksen omassa verkossa, mutta
mistään ulkopuolelta niitä ei sallita. Kaikki tuetut sähköpostiohjelmat
hallitsevat SSL/TLS-salatut yhteydet, joten salaamattomasta
yhteyskäytänteestä voidaan nyt luopua mail.cs.helsinki.fi-palvelimella.
Ongelma ovat lähinnä Windowseihin asennetut Netscapet ja
Mozillat, jotka
kyllä tukevat salausta, mutta salaus ei ole valmiiksi päällä.
Tähän etsitään automaattista ratkaisua, mutta joka tapauksessa
käyttäjä voisi itsekin korjata ongelman vain laittamalla
yhden rastin ruutuun. Esimerkiksi Mozilla Mailissa se tapahtuu
näin: klikkaillaan valikosta "Edit -> Mail &
Newsgroups Account Settings -> Server Settings"
ja merkitään rasti kohtaan "Use Secure Connection".
Lisätietoja TKTL:n sähköpostin käytöstä on verkkosivulla.
Windows 2000:n etäkäyttö Terminal Servicen avulla saattaa
tulevaisuudessa korvata pääosan henkilökunnan Windows-työasemista. Windows
2000 Terminal Servicen käyttömahdollisuutta tutkitaan parhaillaan,
ja vapaasti saatava Rdesktop-asiakasohjelma Linuxille
näyttää erittäin lupaavalta. Tulevaisuudessa Windows-sovelluksia
voisi siis etäkäyttää Linuxin kautta, eikä erillisiä työasema-Windowseja
ehkä enää tarvittaisi kuin ainoastaan Windowsin tehokäyttäjille.
Kymmenien käyttäjien sovellusten samanaikaiseen ajamiseen tarvitaan
kuitenkin erittäin tehokas ja huolellisesti suunniteltu
Windows-sovelluspalvelin, joten ihan vielä ei kannata poistattaa
omaa, paikallista Windowsia.
Muutamia hallinnon Windows-sovelluksia voidaan jo nyt
käyttää Linuxissa Citrixin ICA-asiakasohjelmalla, joka on asennettu
Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ICAClient/.
TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä
TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on
sijoittanut Xerox
Document Centre 535 -mallisen laitteen huoneeseen
B327. Uusi kopiokone on vain TKTL:n henkilökunnan käytössä, ja se toimii
ilman kopiokorttia. Yliopistopaino laskuttaa laitosta tulostetun
sivumäärän perusteella. Tällä hetkellä odotamme laitteeseen Xeroxin
ohjelmapäivitystä, jotta verkkoliitäntä toimisi luotettavammin.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alun perin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Aspelliin. Aspell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Aspell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Aspelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Aspelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Tmispellin käytön estää kuitenkin tällä hetkellä tiettyjen Aspellia
vastaavien ominaisuuksien puuttuminen.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi www-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti
tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs.,
D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
TKTL:n salasanan vaihto päivittyy sähköpostipalvelimelle vasta
seuraavana yönä. Kaikkiin muihin TKTL:n tietokoneisiin
vaihdettu master-salasana päivittyy enintään viidessä minuutissa.
Salasanojen päivittyminen postipalvelimelle korjataan tapahtumaan
pienemmällä viiveellä. Ongelma on kuitenkin tehokkaan toteutuksen
löytäminen, koska postipalvelinohjelmiston
käyttäjätietokannan muoto poikkeaa Linuxin normaalista
käyttäjätietokannasta.
Db.cs.helsinki.fi-palvelimen JSP-moottorilla on ongelmia
evästeiden (engl. cookie) käsittelyssä, jolloin myöskään
istuntojen käsittely ei onnistu. Ongelma liittyy tapaan, jolla
www-palvelimen pitäisi välittää eväste asiakkaalle. Ongelman syy
on selvä, ja ratkaisumahdollisuuksia on useita, mutta
yksikään niistä ei ole helposti toteutettavissa.
Pine-sähköpostiohjelma näyttää postikansioiden nimissä
ylimääräisen pisteen. Tämä ominaisuus on vaivannut monia
käyttäjiä vuodenvaihteessa tehdyn postipalvelun
uudistuksen jälkeen. Käyttäjien kokemuksen mukaan pisteestä
on harmia esimerkiksi silloin, kun tallettaa viestiä johonkin
kansioon: sarkainnäppäimellä (tabulator) täydennetty kansion nimi
sisältää pisteen, joka täytyy aina muistaa pyyhkiä pois
peruutusnäppäimellä (backspace).
Piste kertoo uuden postipalvelimen kansiohierarkiasta:
samassa kansiossa voi olla sekä viestejä että
alikansioita, mikä ei ollut aikaisemmin mahdollista.
Pisteellä Pine ennakoi mahdollisuutta kirjoittaa alikansion
nimi, vaikka se onkin useimmiten tarpeetonta. Piste kansion
nimen perässä ei ole
ainoa käyttöliittymäongelma uudessa kansiomallissa:
jotkut Pinen käyttäjät ovat hämääntyneet siitä, että
kansion sisältämät viestit ja alikansiot eivät ole samassa
näkymässä. Kansion sisältämät viestit näkee komennolla
"View Folder" (näppäin enter tai V), kun taas alikansiot
näkee komennolla "View Dir" (näppäin >).
Itse ongelma on Pinen ominaisuus, jonka kanssa täytyy
tulla toimeen.
Graafinen käyttöympäristö ei aina käynnisty automaattisesti
CS Linuxissa, vaikka käyttäjä olisi kirjautunut työasemaan
ensimmäisestä virtuaalikonsolista. Tällainen tilanne voi
seurata siitä, että kyseiseen työasemaan on jäänyt jumiutuneita
prosesseja normaalisti vapaisiin virtuaalikonsoleihin 5 - 9.
Käyttäjä saa tällöin onnistuneen kirjautumisen jälkeen käyttöön
Linuxin virtuaalikonsolin 10 tai suuremman, jolloin
X-ikkunointi ei käynnistykään enää automaattisesti
vaan käyttäjä saa tekstipohjaisen istunnon.
Ongelma korjataan, mutta akuutti ratkaisu on käynnistää
työasema uudelleen. Jos käyttäjä kirjautuu virtuaalikonsoleista
2 - 5, graafisen käyttöympäristön ei kuulukaan
käynnistyä automaattisesti. Tästä joskus hyödyllisestä
ominaisuudesta ja virtuaalikonsolien käytöstä kerrotaan tarkemmin vanhoissa
Atk-uutisissa.
OpenOffice.org Impress -esitysohjelma saattaa kaataa
Linuxin X-ikkunoinnin työasemissa, joissa on Matroxin
näytönohjain. Kaatuminen tapahtuu tavallisesti heti, kun Impressillä
avataan tietty esitys. Ongelman voi kiertää pudottamalla näytön
värisyvyyden 16-bittiseksi
(65500 värisävyyn) esimerkiksi Linuxin cslconfig-ohjelmalla. Kaatuminen
johtuu todennäköisesti Matroxin näytönohjaimen ajurista.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
www-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
It's now possible to watch streaming media in Linux with Realplayer.
Realplayer plays various media formats including live broadcasts
on the Internet.
Most web browsers automatically suggest using Realplayer
when applicable but it is also available with the command realplay.
Realplayer asks for user registration when you run it for the
first time. Remember to uncheck the "Inform me of updates and events"
option if you don't want any e-mails from Real. If you have a fixed network
connection to the university network, choose "10 Mbps LAN" for
the network bandwidth. Otherwise pick a smaller value.
The media archive of the university [link] has lots of
useful videos (mostly in Finnish), including the the anniversary
seminar of Linux in production for 10 years [link].
The current live broadcast of HY-TV is available here.
A limited version of Realplayer is already installed in
most Windows workstations. New Windows installations will have a more
recent version. Realplayer is also available for home computers in the
IT Department's software distribution
center (The link requires IT Deparment's user name and
password).
The banner pages of the same user's successive print jobs are not printed
any longer. This saves printing resources considerably when a user prints
multiple small jobs in a row. The banner page is not printed
if the next print job is queued within one minute.
An open day will be kept at the Department of Computer Science on
April 11th, 2003 [link]. The IT maintenance staff
will arrange
a network gaming event in the classroom D425.
The network printer ps8 will be upgraded to an HP
Laserjet 8150DN soon. It will be similar to ps4 and ps12, including
duplex printing support.
We are looking forward to purchasing a DVD writer.
A DVD writer would be useful due to the much higher capacity
of DVD discs than CD-R discs. However, consideration is
needed because there are multiple competing technologies.
The support for unencrypted imap connections will cease
on mail.cs.helsinki.fi soon. All supported e-mail clients
are capable of SSL/TLS encryption now. The Netscape and
Mozilla installations in Windows workstations are problematic
because they don't use encryption by default even though
they are capable of it. However, each user can easily switch
on the encryption by clicking "Edit ->
Mail & Newsgroups Account Settings ->
Server Settings" and checking "Use Secure Connection".
Changed passwords are not effective on mail.cs.helsinki.fi
until the next night. All other hosts are updated within
five minutes. This issue will be worked out. The problem is due
to the different kind of user database that the mail server
software uses.
The interactive CS Linux server melkinkari
was upgraded on February 28th. The new hardware include an Intel
Pentium 4 2.66 GHz processor and
2 GB of memory. The old CS Linux 1 environment is
finally retired now. Melkki and melkinpaasi will
also be upgraded soon. These three servers are
suitable for general Linux usage and remote connections.
Some deprecated software is no longer available: the
Netscape www browser and the ML e-mail
program have been finally removed from CS Linux. These programs don't
support the current standards and there are security issues.
Newer version of Netscape are surely
available but we have chosen to use Mozilla instead.
More information on deprecated software is in earlier
IT News.
The KDE2 user environment has been removed
from CS Linux. Its users get automatically the more
recent KDE
version 3.0.5 which
provides numerous usability, stability and performance enhancements
and bug fixes. Each user can also manually change his/her
user environment with the cslconfig command in CS Linux.
|