Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Roskasähköpostin torjunta on uudistunut TKTL:lla. Roskapostia
eli spam-postia seulotaan nyt viestien tilastollisen tekstianalyysin
perusteella, kun aikaisemmin seulonta oli perustunut sääntöpohjaiseen
suodattimeen. Ensimmäisenä, tehokkaimpana tasona roskasähköpostin
torjunnassa ovat kuitenkin jatkuvasti olleet verkko-osoitteisiin
perustuvat mustat listat.
Roskasähköpostin osuus kaikesta saapuvasta sähköpostista on noin
80 prosenttia,
ja jotkut käyttäjät saavat jopa kymmeniä spam-viestejä päivässä. Roskaposti
kuluttaa järjestelmäresursseja, ja sen sisältö on usein käyttäjien
kannalta ärsyttävää ja loukkaavaa. TKTL:lla nyt käytettävien
menetelmien avulla pystytään kuitenkin torjumaan jopa 99,5 %
roskapostista.
Tilastollisen tekstianalyysin suorittaa Bogofilter-ohjelma, joka
on asennettu TKTL:n postijärjestelmään. Bogofilterin toiminta
perustuu sille syötettyihin tuhansien viestien esimerkkiaineistoihin
sekä asiallisesta postista että roskapostista. Aineiston perusteella
lasketaan, mitkä sanat ovat tyypillisiä asiallisessa postissa tai
roskapostissa. Saapuvien viestien tekstisisältöä verrataan tähän
tietokantaan. Bogofilteriä myös päivitetään jatkuvasti uusilla
spam-viesteillä, jolloin se todennäköisemmin tunnistaa vastaavanlaiset
viestit roskaksi.
Bogofilter laskee jokaiselle viestille
roskaindeksin, joka kuvaa viestin todennäköisyyttä olla
roskapostiviesti. Sähköpostin vastaanottaja voi tarkistaa tietyn
viestin roskaindeksin viestiin liitetystä lisäotsakkeesta,
joka voi olla esimerkiksi seuraavan kaltainen:
X-Bogosity: Yes, tests=bogofilter, spamicity=0.688761, version=0.10.2
Otsakkeen nimeä X-Bogosity seuraa arvio siitä, onko viesti
roskapostia. Mahdollisia arvoja ovat "Yes", "No" ja "Unsure".
Suodatinta voi käyttää määrittelemällä sähköpostiin
automaattisen lajittelusäännön, jolla "X-Bogosity: Yes" -arvion
saaneet sähköpostiviestit siirretään
automaattisesti tiettyyn kansioon.
Tarkempia ohjeita
yllä mainitun lajittelusäännön luomiseen sekä lisätietoja
ei-toivotun sähköpostin torjunnasta TKTL:lla on verkkosivulla.
Roskapostin torjuntaa - tosin TKTL:lla jo historiaa olevilla
sääntöpohjaisilla menetelmillä - käsitellään myös uusimassa
IT-universitas-verkkolehdessä.
Tietotekniikkapäällikkö Petri
Kutvonen kertoi TKTL:n uudesta roskantorjuntamenetelmästä Hufvudstadsbladet-lehdessä
17.3.2003 [linkki
artikkelin verkkoversioon].
Microsoft Windows -työasemien automaattinen
etäpäivitysjärjestelmä on otettu käyttöön TKTL:lla.
Päivitys koskee tällä hetkellä vain työasemaluokkia
tankar (A213), porkkala (A214), harmaja (A215) ja tauvo (D423), mutta se
laajenee koskemaan kaikkia Windows-työasemia. Koska valmiita, TKTL:n ympäristöön
sopivia ylläpito-ohjelmistoja ei ole, jouduttiin lähtemään omaan
kehitystyöhön. Itse kehitetyn päivitysjärjestelmän avulla voimme
asentaa kaikki Microsoftin päivityspaketit - erityisesti
huoltopaketit ja kriittiset tietoturvapäivitykset -
hallitusti kaikkiin satoihin työasemiin.
Etäpäivitysjärjestelmää kehitetään edelleen. Tässä vaiheessa
järjestelmä osaa ehdottaa kirjautuneelle käyttäjälle päivityspaketin
asennuksen jälkeen, että työasema pitäisi käynnistää uudelleen.
Uudelleenkäynnistys suoritetaan automaattisesti, jos kukaan käyttäjä ei
ole kirjautuneena päivitettyyn työasemaan. Etäpäivitykseen liittyvistä,
edelleen osittain avoimista ongelmista kerrotaan tarkemmin
Atk-uutisten kohdassa kehityshankkeita.
Windows-työasemien etäpäivitysjärjestelmä on välttämätön,
jotta Windows-järjestelmän tietoturva voidaan pitää siedettävällä
tasolla. Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi viime vuosina. Samalla Windowsiin
kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa
Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä,
eikä asiaa lainkaan helpota, että kokemuksemme
mukaan kriittisten tietoturvapäivitysten
toimittaminen kestää Microsoftilta useita kuukausia.
Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen
työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan
silti muun muassa Windowsiin liittyvään opetukseen ja tiettyjen
sovellusten käyttämiseen.
TKTL:lla seurataan mielenkiinnolla Tietotekniikkaosaston
tulostuskiintiöiden toimintaa. Yliopiston tietotekniikkaosasto otti
huhtikuun alussa käyttöön tulostuskiintiöt
atk-asemien tulostuksessa. Kiintiö on 600 sivua lukukaudessa yhtä
käyttäjätiliä kohden. Kun kiintiön mukainen sivumäärä on tulostettu,
tulostus ei enää onnistu.
Myös TKTL:lla tulostusmäärät tallentuvat tietokantaan ja
käyttäjäkohtainen tilasto kirjataan jokaiselle kansilehdelle.
TKTL:n tulostustarvikekustannukset ovat kasvaneet viime vuosina
niin paljon, että kiintiön ylittävän tulostuksen siirtymistä
Tietotekniikkaosastolta TKTL:lle ei suvaita. Kannattaakin lukea verkkosivulta
tulostuksen järkeistykseen liittyviä vinkkejä.
ArgoUML-ohjelma UML-kaavioiden
suunnitteluun on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle, ja
se käynnistyy komennolla /opt/argouml/argouml.
ArgoUML toimii järjestelmän Java-virtuaalikoneella.
Kile-latex-editori
on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle, ja
se käynnistyy komennolla /opt/kile/bin/kile.
Kile on KDE3-käyttöympäristöön suunniteltu ohjelma, jolla voi luoda
ja käsitellä latex-muotoisia dokumentteja ilman erityistä
latex-tuntemusta.
TKTL:n interaktiivisten palvelinten melkki ja melkinpaasi
laitteisto on uusittu. Palvelinten käyttöjärjestelmä on edelleen
Red Hat Linuxiin perustuva CS Linux.
Uusien palvelinten laitteistoon kuuluvat muun muassa
Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin ja
2 GB keskusmuistia. Melkki, melkinkari ja melkinpaasi sopivat
kaikkeen Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yleis- ja etäkäyttöön.
Etäkäytössä on käytettävä palvelimen koko nimeä, esimerkiksi
melkki.cs.helsinki.fi.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Tietojenkäsittelytieteen laitoksella järjestetään
perjantaina 11.4.2003 avoimien
ovien laitospäivä - Suuri löytöretki [linkki].
Atk-järjestelmien
ylläpito osallistuu laitospäivän ohjelmaan rakentamalla luokkaan
D425 interaktiivisen verkkopeliluolan.
Avoimien ovien laitospäivän päättävä huippupaneeli lähetetään
Internetiin suorana verkkovideolähetyksenä. Suuren löytöretken lopuksi klo 15.00
pidettävässä paneelissa
mietitään, mihin tieteellistä tutkimusta loppujen lopuksi tarvitaan
ja löytyykö yhteistä määränpäätä? Toivotamme kaikki tervetulleiksi
TKTL:n auditorioon seuraamaan paneelia, mutta myös suoraa HY-TV-lähetystä voi
seurata tästä
linkistä. Verkkolähetyksen seuraamiseen tarvitaan Realplayer-ohjelma, josta
kerrotaan enemmän edellisissä
Atk-uutisissa.
Avoimien ovien päivän ohjelmaan kuuluu kiinnostavana aiheena
myös Google-hakukoneen toteutus.
Ei liene sattumaa, että alun perin Tietojenkäsittelytieteen laitoksella
kehitettyä Linux-käyttöjärjestelmää käyttävästä
Googlesta on tullut Internetin suurin, suosituin ja paras hakukone. Tieteellisen
kirjoittamisen kurssin konferenssisimulaatiossa vastataan klo 11.10
kysymykseen, mitä kaikkea Google tekee Linuxilla, ja sivutaan Googlen
tuhansien Linux-verkkoasemien ohjelmisto- ja laitteistokokoonpanoja.
CS Linuxin C/C++-kääntäjä ja -kirjastot päivitetään Red
Hat Linux 9:ää vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa GCC 3.2.2:n
ja Glibc 2.3.2:n asennusta.
Päivitys on ongelmallinen, koska sen jälkeen
vanhojen C++-kirjastojen aikana käännetyt ohjelmat eivät enää välttämättä
toimi, vaan nekin täytyy kääntää ja asentaa uudelleen. Toisaalta päivitys on
suoritettava, koska uusia kirjastoja ja kääntäjää tarvitaan.
Mozilla- ja Galeon-www-selaimet
päivitetään samalla CS Linuxiin. Mozillan uusin vakaa
versio 1.3 sisältää lukuisia tietoturvaparannuksia ja uusia, hyödyllisiä
ominaisuuksia.
Mozillan päivitys edellyttää Java-järjestelmänkin päivitystä sellaiseen
versioon, joka on käännetty GCC 3.2:lla. Tästä
syystä CS Linuxissa jouduttaneen siirtymään Sunin Javasta jälleen
takaisin Blackdownin Java-järjestelmään.
Uusi sähköposti- ja henkilökohtaisen
tiedonhallinnan ohjelmisto Ximian Evolution
asennetaan myös pian CS Linuxiin.
Suosittelemme Microsoft Outlookista pitäville käyttäjille
tutustumista Evolutioniin.
CS Linuxin XFree86
X-ikkunointipalvelin päivitetään
versioon 4.3, kun C/C++-kirjastojen päivitys on ensin hoidettu.
XFree 4.3:n jälkeen voidaan asentaa GTK 2 ja Gnome 2.
TKTL:lle hankitaan uusi A3-värilasertulostin. Uusi tulostin sijoitetaan
tulostinhuoneeseen C469 ps1:n viereen, ja sillä voi tulostaa jopa A3-kokoisten
väritulosteiden lisäksi kaksipuolisesti A3-arkeille. Laitteen malli on HP
Laserjet 5500DTN [PDF-esite].
Ps1-tulostimen jono on usein tukkeutunut, joten uusien ominaisuuksien lisäksi
uuden tulostimen toivotaan muutenkin helpottavan tulostusta 4. kerroksen
C-osassa.
TKTL:n verkkotulostin ps8 uusitaan myös. Vanha HP Laserjet 5si
-laite on ollut käytössä jo kuusi vuotta, ja sillä on
tulostettu yli 1,5 miljoonaa sivua. Salissa D423 sijaitseva ps8 korvataan
uudella HP Laserjet 8150DN -mallilla [PDF-esite].
Samaa uutta mallia ovat ennestään verkkotulostimet ps4 ja ps12.
Tämän jälkeen myös ps8:lla voi tulostaa kaksipuolisesti.
TKTL:lla tulostamisesta kerrotaan lisää verkkosivulla.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot. Group-palvelin uusitaan ilman pitkää
käyttökatkoa: sekä uusi että vanha palvelin ovat käytössä
samaan aikaan ja ryhmähakemistot siirretään uudelle palvelimelle
yksi kerrallaan.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
DVD-levyjen polttolaitteen hankintaa suunnitellaan.
Kirjoitettavat DVD-levyt sopisivat moneen tarkoitukseen paljon
paremmin kuin CD-R-levyt, koska DVD-levyjen kapasiteetti on
moninkertainen. Markkinoilla on kuitenkin useita kilpailevia
tekniikoita, joten hankinta ei ole suoraviivainen.
Salakirjoittamattomien imap-yhteyksien tuki päättyy TKTL:n
sähköpostipalvelimella. Vielä tällä hetkellä salakirjoittamattomia
imap-yhteyksiä voi käyttää laitoksen omassa verkossa, mutta
mistään ulkopuolelta niitä ei sallita. Kaikki tuetut sähköpostiohjelmat
hallitsevat SSL/TLS-salatut yhteydet, joten salaamattomasta
yhteyskäytänteestä voidaan nyt luopua mail.cs.helsinki.fi-palvelimella.
Ongelma ovat lähinnä Windowseihin asennetut Netscapet ja
Mozillat, jotka
kyllä tukevat salausta, mutta salaus ei ole valmiiksi päällä.
Tähän etsitään automaattista ratkaisua, mutta joka tapauksessa
käyttäjä voisi itsekin korjata ongelman vain laittamalla
yhden rastin ruutuun. Esimerkiksi Mozilla Mailissa se tapahtuu
näin: klikkaillaan valikosta "Edit -> Mail &
Newsgroups Account Settings -> Server Settings"
ja merkitään rasti kohtaan "Use Secure Connection".
Lisätietoja TKTL:n sähköpostin käytöstä on verkkosivulla.
Windows 2000:n etäkäyttö Terminal Servicen avulla saattaa
tulevaisuudessa korvata pääosan henkilökunnan Windows-työasemista. Windows
2000 Terminal Servicen käyttömahdollisuutta tutkitaan parhaillaan,
ja vapaasti saatava Rdesktop-asiakasohjelma Linuxille
näyttää lupaavalta. Suomalaisen merkistön käyttö aiheuttaa
kuitenkin ongelmia.
Tulevaisuudessa Windows-sovelluksia ehkä voidaan
etäkäyttää Linuxin kautta eikä erillisiä työasema-Windowseja
enää tarvittaisi kuin ainoastaan Windowsin tehokäyttäjille.
Kymmenien käyttäjien sovellusten samanaikaiseen ajamiseen tarvitaan
kuitenkin erittäin tehokas ja huolellisesti suunniteltu
Windows-sovelluspalvelin, joten ihan vielä ei kannata poistattaa
omaa, paikallista Windowsia.
Muutamia hallinnon Windows-sovelluksia voidaan jo nyt
käyttää Linuxissa Citrixin ICA-asiakasohjelmalla, joka on asennettu
Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ICAClient/.
TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä
TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on
sijoittanut Xerox
Document Centre 535 -mallisen laitteen huoneeseen
B327. Monitoimilaitteella voi teoriassa myös skannata dokumentteja
suoraan sähköpostiin.
Uusi kopiokone on vain TKTL:n henkilökunnan käytössä, ja se toimii
ilman kopiokorttia. Yliopistopaino laskuttaa laitosta tulostetun
sivumäärän perusteella. Tällä hetkellä odotamme laitteeseen Xeroxin
ohjelmapäivitystä, jotta verkkoliitäntä toimisi luotettavammin.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alun perin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Aspelliin. Aspell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Aspell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Aspelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Aspelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Tmispellin käytön estää kuitenkin tällä hetkellä tiettyjen Aspellia
vastaavien ominaisuuksien puuttuminen.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään. Koska valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi
muun muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi www-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti
tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs.,
D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
TKTL:n salasanan vaihto päivittyy sähköpostipalvelimelle vasta
seuraavana yönä. Kaikkiin muihin TKTL:n tietokoneisiin
vaihdettu master-salasana päivittyy enintään viidessä minuutissa.
Salasanojen päivittyminen postipalvelimelle korjataan tapahtumaan
pienemmällä viiveellä. Ongelma on kuitenkin tehokkaan toteutuksen
löytäminen, koska postipalvelinohjelmiston
käyttäjätietokannan muoto poikkeaa Linuxin normaalista
käyttäjätietokannasta.
Db.cs.helsinki.fi-palvelimen JSP-moottorilla on ongelmia
evästeiden (engl. cookie) käsittelyssä, jolloin myöskään
istuntojen käsittely ei onnistu. Ongelma liittyy tapaan, jolla
www-palvelimen pitäisi välittää eväste asiakkaalle. Ongelman syy
on selvä, ja ratkaisumahdollisuuksia on useita, mutta
yksikään niistä ei ole helposti toteutettavissa.
Graafinen käyttöympäristö ei aina käynnisty automaattisesti
CS Linuxissa, vaikka käyttäjä olisi kirjautunut työasemaan
ensimmäisestä virtuaalikonsolista. Tällainen tilanne voi
seurata siitä, että kyseiseen työasemaan on jäänyt jumiutuneita
prosesseja normaalisti vapaisiin virtuaalikonsoleihin 5 - 9.
Käyttäjä saa tällöin onnistuneen kirjautumisen jälkeen käyttöön
Linuxin virtuaalikonsolin 10 tai suuremman, jolloin
X-ikkunointi ei käynnistykään enää automaattisesti
vaan käyttäjä saa tekstipohjaisen istunnon.
Ongelma korjataan, mutta akuutti ratkaisu on käynnistää
työasema uudelleen. Jos käyttäjä kirjautuu virtuaalikonsoleista
2 - 5, graafisen käyttöympäristön ei kuulukaan
käynnistyä automaattisesti. Tästä joskus hyödyllisestä
ominaisuudesta ja virtuaalikonsolien käytöstä kerrotaan tarkemmin vanhoissa
Atk-uutisissa.
OpenOffice.org Impress -esitysohjelma saattaa kaataa
Linuxin X-ikkunoinnin työasemissa, joissa on Matroxin
näytönohjain. Kaatuminen tapahtuu tavallisesti heti, kun Impressillä
avataan tietty esitys. Ongelman voi kiertää pudottamalla näytön
värisyvyyden 16-bittiseksi
(65500 värisävyyn) esimerkiksi Linuxin cslconfig-ohjelmalla. Kaatuminen
johtuu todennäköisesti Matroxin näytönohjaimen ajurista.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
www-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
The spam prevention measures have been improved at the
CS Department. Unsolicited e-mail is now filtered according to statistical
text analysis methods. However, the first and most effective measure
against spam are still IP address-based black lists. About 80 %
of incoming e-mail is spam so it causes considerable loss of
resources and inconvenience to the users.
The statistical text analysis is performed by the Bogofilter software.
The operation is based on large amounts of sample data of legitimate e-mail
and spam e-mail. Bogofilter has counted what words are typical in which
kind of mail and it then compares incoming messages to this data.
Bogofilter adds a new header to each message which tells how likely
it is that the message is spam. The X-Bogosity header has three possible
values: "Yes", "No" and "Unsure".
If a user doesn't want spam in his/her inbox folder, it's
convenient to set up a filter based on the value of the X-Bogosity header.
It's best to set up the filter in the CS Department's webmail so it
will be effective regardless of the e-mail client software.
Automatic remote installing of MS Windows patches has been
started in certain computer classrooms. The update system will
be applied to all Windows workstations later. For the time being,
the classroom workstation are able to receive all
Microsoft's hotfixes and service packs. The workstations are
rebooted automatically after each patch if there is no user
logged in. If a user is logged in, he/she will get a dialog box
that suggests rebooting the computer. A custom-made remote updating
system is necessary to keep up the security level of the Windows
system.
Printing quotas were introduces at the IT Department on
April 1st. Each user account has the right to print a maximum of
600 pages a season. We don't have printing quotas at the CS
Department yet but we
will observe what happens now. Due to the increasing printing
costs we cannot tolerate the transferring of any over-quota
printing to our printers. We have printing statistics, too.
Some new software is available in the Linux system /opt network
directory: ArgoUML is a tool for
UML modeling and it is installed in /opt/argouml/.
The KDE latex editor Kile is
available in /opt/kile/.
An open day will be kept at the Department of Computer Science on
April 11th, 2003 [link]. The IT maintenance staff
will arrange a network gaming event in the classroom D425.
A panel concerning the motivations for scientific research
is arranged (in Finnish) in the CS Department's auditorium
at 3:00 p.m. The panel is broadcast to the Internet as a live
video stream which is available here.
The Realplayer program is needed to follow the broadcast, see previous
IT News for more information. The implementation of the
Google search engine will be discussed (in Finnish) in C455 at
11:10 a.m.
The C/C++ compiler and libraries in CS Linux will be
upgraded to the Red Hat 9 level soon. This means
upgrading to GCC 3.2.2
and Glibc 2.3.2. The upgrade
is problematic because software that has been compiled
against the old libraries will probably not work unless recompiled.
However, the upgrade has to be done because the new software is
needed.
The Mozilla and Galeon web browsers
will be updated in CS Linux, too. Due to the update of the
libraries and Mozilla
we need to update the Java system and we'll probably have to
switch back to Blackdown Java instead of using Sun's Java. Ximian Evolution
is an MS Outlook-like e-mail and calendar software and it will be installed,
too. Additional upgrade plans include XFree86 version 4.3, GTK 2
and Gnome 2.
A new colour laser printer capable of printing A3 size paper will
be placed in C469 next to ps1. The new HP
Laserjet 5500DTN printer can print in duplex.
The interactive CS Linux servers melkki and
melkinpaasi have been upgraded. The new hardware include Intel
Pentium 4 2.66 GHz processors and
2 GB of memory. Melkki, melkinpaasi and melkinkari
are suitable for general Linux usage and remote connections.
|