Uusia otsikkoja näissä uutisissa
|
20.12.2002 (N:o 17/2002) TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-järjestelmiin liittyviä, ajankohtaisia asioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein. Linkkejä Uutisarkisto |
|
Alkuun Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English |
 
Uusien, Linux-yhteensopivien kannettavien tietokoneidemme
toimittaja on IBM. Monien eri merkkisten ja mallisten
laitteiden testauksen jälkeen päädyimme IBM
Thinkpad T30:een. Tämä oli saatavilla olevista vaihtoehdoista
ainoa, joka täytti asettamamme vaatimukset.
Kannettavien tietokoneidemme mallin valintaan vaikuttavista seikoista tärkeimpiä ovat:
Osoitteessa http://webshell.cs.helsinki.fi/ on
avattu uudistettu, www-selaimella käytettävä SSH-etäyhteys.
Www-selaimessa Java-sovelmana toimiva Mindterm-SSH-asiakasohjelma
on hyödyllinen
sellaisissa tilanteissa, kun mitään muuta SSH-ohjelmaa ei ole käytettävissä.
Mindtermilla voi nyt siirtää tiedostoja ja muodostaa SSH-tunneleita. Sen voi myös avata omaan ikkunaan, jonka kokoa ja muita asetuksia voi helposti säätää. Kuitenkaan se tosiseikka ei ole muuttunut, että www-selaimissa käytettävät Java-sovelmat ovat usein epävakaita ja niiden toiminta riippuu käytännössä www-selaimesta, Java-virtuaalikoneesta ja käyttöjärjestelmästä. Mindtermia kannattaa käyttää lähinnä tilapäisiin etäyhteyksiin sellaisissa tilanteissa, kun muuta mahdollisuutta pääteyhteyteen tai tiedostojen siirtoon ei ole. Jatkuvaan käyttöön suosittelemme jotain muuta SSH-asiakasohjelmaa. Helsingin yliopiston opiskelijat ja työntekijät voivat käyttää atk-osaston ohjelmajakelusta saatavia SSH-asiakasohjelmia (atk-osaston käyttäjätunnus ja salasana tarvitaan).
CS Linuxiin voi kirjautua näytön tekstitilassa, jolloin
ei tarvitse odotella graafisen käyttöympäristön käynnistymistä.
Nykyaikaiset graafiset käyttöympäristöt, kuten CS Linuxin
oletuskäyttöympäristö KDE (K Desktop
Environment) [kuva], ovat niin raskaita,
että vanhahkolla työasemalla jo pelkkä kirjautuminen saattaa kestää
useita minuutteja.
Graafisen käyttöympäristön käynnistymisen voi estää kirjautumalla CS Linuxin virtuaalikonsoleista CS Linuxin normaali sisäänkirjautumiskäyttöliittymä [kuva] on aina ensimmäisessä virtuaalikonsolissa. Virtuaalikonsoleissa Edistyneet käyttäjät voivat vaikuttaa graafisen käyttöympäristön käynnistymiseen myös muokkaamalla henkilökohtaista .profile-tiedostoaan. Kannattaa huomata, että jos graafinen käyttöympäristö on käynnistetty käsin, sen lukitseminen ei lukitse tekstitilassa avattua istuntoa. Tässä tapauksessa on turvallisinta käyttää komentoa
LyX-tekstinkäsittelyohjelman uusin
versio 1.2.1 on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle
hakemistoon Uuden LyXin kokoonpano sisältää suomen kielen Soikko-oikoluvun. Suomen oikoluku toimii seuraavalla asetuksella: Klikkaillaan valikosta " LyX noudattaa tekstinkäsittelyohjelmana wysiwym-periaatetta (what you see is what you mean). Dokumenttiin voidaan määritellä erilaisia muotoiluja, joita kuitenkaan ei piirretä näytölle, vaan ne tulkitaan vasta tulostus- tai esikatseluvaiheessa. Tämäntyyppisellä ohjelmalla on usein helppoa käsitellä standardeja muotoilusääntöjä noudattavia, suuriakin dokumentteja. LyX on siis aivan toisentyyppinen tekstinkäsittelyohjelma kuin esimerkiksi OpenOffice.org Writer tai Microsoft Word, jotka (ainakin teoriassa) noudattavat wysiwyg-periaatetta (what you see is what you get).
Mozilla-Internet-ohjelmiston
uusin versio 1.2.1 on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle
hakemistoon
TKTL:n viimeinen Solaris-palvelin hydra on poistettu yleisestä
käytöstä. Solaris-käyttöjärjestelmää tarvitaan enää vain tiettyjen
erikoissovellusten takia, ja palvelimen pitäminen yleisessä
käytössä on siksi tarpeetonta. Hydra jää edelleen käyttöön,
mutta käyttöoikeuksia täytyy erikseen
pyytää TKTL:n atk-ylläpidolta.
Hydran Solaris-käyttöjärjestelmä tullaan myös pian asentamaan
uudelleen.
Solaris/SunOS on aikaisemmin ollut vallitseva palvelinten käyttöjärjestelmä TKTL:lla. Nyt jo 10 vuotta tuotantokäytössä ollut Linux-käyttöjärjestelmä on kuitenkin syrjäyttänyt täysin Sunin Solariksen. Samoin on käynyt Sunin työasemille, joita ei ole TKTL:lla käytössä enää yhtään.
TKTL:n fs-levypalvelimella ei havaittu ongelmia
sunnuntaina 8.12.2002 suoritetussa tiedostojärjestelmän eheyden
tarkistuksessa, ja tähän liittyvä käyttökatko oli nopeasti ohi.
Myös fs-levypalvelimen tiedostojärjestelmän parametreja on
säädetty palvelun nopeuttamiseksi. Näyttää siltä, että jotain
apua ajoittaiseen hitauteen on saatu.
CS Linuxin
Linux-työasemissa suoritetaan täydellinen virustarkistus ja viruskuvaustietokantojen päivitys joka yö. Tarkistuksessa löytyneet viruksen saastuttamat tiedostot siirretään automaattisesti pois käyttäjien kotihakemistoista ja asiasta ilmoitetaan kyseiselle käyttäjälle sähköpostitse. Linuxissa avattavia tiedostoja ei kuitenkaan tarkisteta automaattisesti, kuten Windowsissa. Kannettavissa tietokoneissa mitään virustarkistuksia ei tehdä Linuxissa automaattisesti, ja viruskuvaustietokannat päivittyvät automaattisesti ainoastaan normaalin Linux-päivityksen aikana. Kannettavan tietokoneen viruskuvaustietokannan voi tarvittaessa päivittää koska tahansa tietokoneen ollessa kytkettynä verkkoon painamalla CS Linuxin sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä [kuva] näppäinyhdistelmää Alt+U. Samalla asennetaan kaikki muutkin CS Linuxin päivitykset, jos jotain puuttuu.
KDE-käyttöympäristön uusi versio on asennettu CS Linuxiin. Nyt
asennetun KDE 3.0.5:n kokoonpanoa
on mukautettu siten, että se soveltuu parhaiten CS Linuxin
oletuskäyttöliittymäksi. KDE3:n mukana asennettiin uudet versiot KDE:n
sovellusohjelmista: sähköpostiohjelma KMail,
toimisto-ohjelmisto KOffice ja
www-selain Konqueror.
Siirtyminen aiemmasta oletuskäyttöympäristöstä KDE2:sta KDE3:een on helppo: käyttöliittymä on lähes samanlainen ja suurin osa käyttäjäkohtaisista asetuksista säilyy ennallaan. Uusi KDE kannattaa ottaa käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja. KDE2 poistettaneen jossain vaiheessa CS Linuxista, tai ainakin se siirretään verkkolevylle paikallisen kiintolevyn täyttyessä. Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. KDE3:a kuitenkin tarjotaan automaattisesti kaikille käyttäjille, jotka ovat valinneet jonkin muun käyttöympäristön tai eivät ole koskaan tehneet valintaa.
Linuxin tuotantokäytön kymmenvuotista historiaa juhlistettiin avoimella juhlaseminaarilla, joka järjestettiin keskiviikkona 11.12.2002 TKTL:n auditoriossa. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa TKTL:n tietotekniikkapäällikkö Petri Kutvosta, joka on koko kymmenen vuoden käyttöhistorian ajan kehittänyt TKTL:n omaa Linux-järjestelmää. Petri Kutvonen kertoi Linuxin kehityksen ja käytön tärkeimmistä askelista sekä TKTL:lla että muualla ja lopuksi totesi Linuxin olleen TKTL:lle oikea valinta. Lisäksi kehitysjohtaja Antti Lampinen Kongo Groupista kertoi Linuxin toimistosovelluksista ja projektipäällikkö Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä tarkasteli Linuxin käytön tulevaisuutta valtionhallinnossa. Yliopiston atk-osasto videoi juhlaseminaarin, ja se välitettiin Internetiin HY-TV-palvelun kautta suorana realmedia-lähetyksenä. Tallennetta ollaan siirtämässä atk-osaston media-arkistoon, josta sitä voi katsella myöhemmin. Linux otettiin TKTL:lla tuotantokäyttöön syksyllä 1992, jolloin tavallisia työasemakäyttöjärjestelmiä olivat SunOS UNIX ja MS DOS. Alunperin Linus Torvalds oli alkanut kehittää työasemakäyttöjärjestelmää, joka tarjoaisi vaihtoehdon sen aikaisille huomattavan kalliille tai ominaisuuksiltaan heikoille unix-tyyppisille työasemille. Kuitenkin jo muutamassa vuodessa suuri osa TKTL:n SunOS-palvelimista siirrettiin syrjään Linuxin tieltä ja tuhannet käyttäjät ottivat Linuxin omakseen työasemissa, joissa oli aikaisemmin ollut MS DOS. Linuxin leviämistä koko maailmaan ovat edistäneet Linuxin helppo ja edullinen saatavuus Internetin kautta sekä avoin lähdekoodi. GNU GPL Tällä hetkellä Linuxin tuotantokäyttö perustuu muun muassa Linuxin vakauteen, hallittavuuteen, tehokkuuteen ja tarjolla olevaan, kasvavaan sovellusvalikoimaan. Linux on maailmalla jo hyvin tavallinen www- ja muiden palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmä. Käyttöliittymien ja toimistosovellusten kehitys on avannut mahdollisuudet Linuxin nousuun myös suosituksi työasemajärjestelmäksi jopa Microsoft Windowsin
Matlab-ohjelmiston uusin
versio 6.5 (release 13) on asennettu
Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English |
TKTL:n sähköpostipalvelu uudistuu vuodenvaihteessa. Torstaina
2.1.2003 otamme käyttöön uudet sähköpostipalvelimet
ja Sähköpostijärjestelmässä on korkeintaan yhden työpäivän kestävä käyttökatko torstaina 2.1.2003. Katkon tarkasta ajoituksesta ilmoitetaan myöhemmin uutisryhmässä hy.atk.katko. Katkon aikana saapuneet viestit ovat luettavissa katkon jälkeen. Sähköpostipalvelun uudistuminen tuntuu käyttäjille seuraavilla tavoilla:
Jotain säilyy entisellään, vaikka koko postijärjestelmä uudistuu:
Uuden mail.cs.helsinki.fi-palvelimen laitteistoon kuuluu yksi Intel Pentium 4 2.66 GHz Kaikki saapuvat viestit tarkistetaan virusten ja matojen varalta Uuden palvelimen sähköpostipalvelinohjelmisto on Courier. Erityisesti imap-palvelinohjelman vaihtamisella tavoitellaan merkittävää lisätehoa. Entinen UW IMAP toimii tietyissä tilanteissa erittäin tehottomasti, eikä sitä voi parantaa laitteiston suorituskykyä lisäämällä. Siirtyminen Courier-IMAP-palvelinohjelmaan vaatii kuitenkin järjestelyjä: Tehokas maildir-talletusrakenne edellyttää, että tietyn käyttäjän kaikki sähköposti täytyy tallettaa yhteen ja samaan tiedostojärjestelmään. Tästä syystä kaikki sähköpostikansiot siirretään postipalvelimelle. Aikaisemmin vain saapuneen postin inbox-kansiot ovat sijainneet postipalvelimen levyllä ja kaikki muut kansiot ovat olleet kunkin käyttäjän omassa kotihakemistossa. Tämä on ollut mahdollista, koska kaikki kansiot ovat noudattaneet unix-järjestelmille perinteistä (ja tehotonta) mbox-talletusrakennetta. Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon liittyvässä dokumentissa.
Langattoman lähiverkon kuuluvuus paranee TKTL:lla.
4. kerroksen Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan pian sellaiseksi, että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain
CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut päivitetään uudempaan
1.4-versioon. Tällä hetkellä CS Linuxin oletus-Java-järjestelmä
on Blackdown Java 1.3.1.
Samalla harkitaan siirtymistä Blackdownista Sunin Javaan. Linuxin /opt-verkkolevyllä on
käytettävissä useita vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä:
IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1, Sun JDK 1.4.1.
Nykyinen työhakemisto (
Tankar-luokan työasemat | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Ongelma-asioita Briefly in English |
TKTL:n interaktiiviset palvelimet melkki, melkinkari ja melkinpaasi
uusitaan. Palvelinten käyttöjärjestelmä tulee edelleen olemaan
CS Linux, mutta vanha CS Linux 1
TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä
TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on
sijoittanut Xerox
Document Centre 535
Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama
käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein,
töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla
säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä
tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva,
kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio
muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt
eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella
päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla, voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
Windows 2000 Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi:
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti
tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman ( Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön. | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Briefly in English Ikuisuusongelmia |
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
www-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä. | ||||
|
Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita The CS Department's IT News concerns current computing facilities issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff Feedback |
We have chosen to buy IBM
Thinkpad T30 laptops for use with Linux. We tested numerous models
of different brands and found out that this was the only alternative
that met all of our needs. The main arguments are:
A new version of the web SSH service is available at http://webshell.cs.helsinki.fi/.
A www browser-based SSH terminal service is useful when there is
no other SSH client software installed.
The Mindterm SSH
client runs as a Java applet in any Java-capable www browser.
The new version of Mindterm supports file transfer, tunneling,
separate terminal windows etc. However, we recommend Mindterm
for temporary use only. You should rather install a native
SSH client into your computer. The students and the
staff members of the University of Helsinki can get one at the IT Department's
software distribution center (requires IT Department's user account
name and password).
Text mode login is available in CS Linux.
The graphical user environment is not started automatically
if the user logs in on any of the virtual consoles
The LyX document processor version
1.2.1 has been installed into the Linux system network path
The Mozilla Internet software
version 1.2.1 has been installed into the Linux system network
path
The CS Department's last Solaris server hydra has been removed
from public use. The Solaris operating system is still needed for a few special
applications, so hydra will be kept on-line and user access is
available on request. Solaris/SunOS has once been the main operating
system at the CS Department but it has been totally superseded
by Linux servers and workstations.
The CS Department's Users will see the following changes when the new e-mail system is on-line:
Regardless of the mail system upgrade, some things remain the same:
The new server hardware includes one Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and 2 GB of memory. 180 GB SCSI disk space has been allocated for We have decided to use the Courier mail server software in the hope of maximum performance. There have been serious problems with the performance of the old UW IMAP server and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder format. However, using Courier-IMAP and its maildir structured mail folders requires that each user's all mail folders have to be stored in a single file system. This is why all mail folders need to be transferred to the new mail server if the user wants to continue using then through the server. At the moment users' inbox folders are located on the mail server and all other folders on fs. A detailed comparison of the performance of the mbox and maildir folder formats is available in a document associated with the Courier
The wireless LAN coverage will be improved at the CS Department.
An additional base station has already been installed on the
4th floor and a few other base stations will be moved soon to
maximise the coverage area. We have 15 base stations in our
802.11b compliant WLAN now.
The WLAN channel allocation will be changed soon so that only the channels
The hardware of the interactive CS Linux servers melkki,
melkinkari and melkinpaasi will be upgraded. All servers will
be equipped with a Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and
2 GB of memory. The old CS Linux 1 environment will
not be available after the hardware upgrade. These servers are
suitable for general Linux usage and remote connections.
The Linux operating system has been in production use at the Department
of Computer Science for ten years. Linus Torvalds
started the operating system project for over ten years ago when
he was studying computer science at the University of Helsinki.
Since then, Linux has grown into a versatile modern operating
system which is suitable for demanding workstation and server
environments.
The 10th anniversary of Linux in production use was celebrated at the CS Department, where Linux was first invented. An anniversary seminar was arranged on December 11th, 2002. There were multiple presentations concerning the past and the future of Linux in production use. Presentations were given in Finnish. The seminar was broadcasted live to the Internet as a RealMedia stream. It will be available in the university IT Department's media archive soon. More information on Linux itself is available on a web page. The first production Linux applications were introduced in 1992 at the CS Department. The most common workstation operating systems were SunOS UNIX and MS DOS at that time. Linus Torvalds decided to develop his own UNIX-like workstation operating system as an alternative to the very expensive or unsatisfactory existing ones. However, in just a few years most of the CS Department's SunOS servers had to make space for Linux and thousands of local users were happy to use Linux workstations that used to run MS DOS. The number of Linux users has grown rapidly all around the world because obtaining Linux on the Internet is cheap and easy. The open source code, released under the GNU GPL license, guarantees that all Linux developers can use each other's results in making the system even better. Nowadays the production use of Linux is based on its advanced properties, stability, manageability and the increasing variety of applications among other things.
A new KDE user environment version has been installed
into CS Linux.
The KDE version 3.0.5
provides numerous usability, stability and performance enhancements
and bug fixes. The migration from KDE2 to
KDE3 is easy for users because the user interface is pretty
similar and most personal settings will be preserved. Each user
can change his/her user environment with the command cslconfig.
Users of other user environments are automatically offered the
option to migrate to KDE3.
| ||||
Alkuun
atk-uutiset@cs.helsinki.fi