TKTL:n sähköpostipalvelun uudistus 2.1.2003

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen sähköpostipalvelu uudistuu: torstaina 2.1.2003 otetaan käyttöön uudet sähköpostipalvelimet, jotka moninkertaistavat postijärjestelmän tehokkuuden ja tuovat merkittäviä uusia ominaisuuksia. Tämä dokumentti käsittelee seuraavia asioita:

1. Lyhyesti: miten uudistus tuntuu sähköpostin käyttäjille? [siirry]
2. Mitä toimenpiteitä käyttäjiltä edellytetään? [siirry] [tulosta toimenpideohjeet]
3. Uudistukseen liittyvät käyttörajoitukset [siirry]
   - - -
4. Edistyneille käyttäjille: postijärjestelmän uudet ominaisuudet ja tekniset taustatiedot [siirry]
5. Kysymyksiä ja vastauksia ja käsitteiden selityksiä [siirry]

Entiset mail.cs.helsinki.fi-palvelimen sähköpostikansiot inboxia lukuunottamatta eivät ole käytettävissä uudistuksen jälkeen! Entiset kansiot saa uudelleen käyttöön tämän dokumentin kohdan kaksi ohjeiden mukaan.

Muita TKTL:n sähköpostin käyttöön liittyviä ohjeita, jotka eivät erityisesti liity tähän uudistukseen, on www-sivulla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito antaa lisätietoja postipalvelun uudistuksesta sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.

1.  Miten uudistus tuntuu sähköpostin käyttäjille?

• Sähköpostin käyttö nopeutuu selvästi. Laitteisto, käyttöjärjestelmä ja sähköpostipalvelinohjelmisto ovat kaikki huomattavasti aikaisempaa tehokkaampia.
• Käyttövarmuus kasvaa: ylikuormituksesta johtuneet käyttökatkot jäävät pois; kahdesta identtisestä, keskenään synkronoidusta palvelimesta kumpi tahansa voi tarvittaessa hoitaa ensisijaisen postipalvelimen tehtäviä; postikansioiden varmistusmenettely kehittyy; Linuxin 2.4-sarjan ytimellä varustettu Computer Science Linux -käyttöjärjestelmä takaa perustan vakaalle palvelulle.
• Tietoturva kehittyy: kaikki saapuvat sähköpostiviestit tarkistetaan virusten ja matojen varalta F-Secure Anti-Viruksen Linux-versiolla.
• Web-käyttöliittymä muuttuu monipuolisemmaksi: uuden SqWebMail-käyttöliittymän [kuva 1, kuva 2] kautta voi esimerkiksi asettaa palvelimella suoritettavia sähköpostin lajittelusääntöjä, mikä ei ole ollut aikaisemmin lainkaan mahdollista. Esimerkiksi postituslistaviestit voi siis ohjata suoraan eri kansioihin riippumatta siitä, millä ohjelmalla sähköpostia käyttää.
• Postinohjaukset tehdään vain web-käyttöliittymän kautta. Käyttäjien nykyiset .forward-tiedostot siirretään automaattisesti uuteen järjestelmään, mutta uudistuksen jälkeen .forward-tiedostot eivät enää vaikuta postinohjaukseen. Tulevaisuudessa postinohjaus tehdään asettamalla web-käyttöliittymässä lajittelusääntö: jos viestin koko on suurempi kuin nolla tavua, ohjaa edelleen tähän osoitteeseen. Myös tiedostoilla ohjattava vacation-toiminne jää pois, sen sijaan automaattiset sähköpostivastaukset voi asettaa web-käyttöliittymän kautta.
• Kaikki postikansiot sijoitetaan postipalvelimen levylle. Entiset, kotihakemistoissa sijaitsevat postikansiot eivät ole automaattisesti käytettävissä uuden postipalvelimen kautta. Tämä muutos koskee kaikkien käyttäjien kaikkia sähköpostikansioita lukuunottamatta saapuvan postin inbox-kansiota. Muutos edellyttää käyttäjiltä toimenpiteitä, jos vanhat postikansiot (muut kuin inbox) halutaan pitää käytössä. Muutos kuitenkaan ei koske minkään sähköpostiohjelman omia, paikallisia kansioita (esimerkiksi Mozillan "Local Folders") vaan ainoastaan mail.cs.helsinki.fi-palvelimella sijaitsevia kansioita. Lisätietoja postikansioiden siirrosta ja käyttäjiltä edellytettävistä toimenpiteistä on tämän dokumentin kohdassa kaksi: Mitä toimenpiteitä käyttäjiltä edellytetään?
• Ennalta-autentikointi sähköpostiin poistuu käytöstä. Aikaisemmin on ollut mahdollista välttää sähköpostin salasanakysely tiettyjä sähköpostiohjelmia, esimerkiksi Pineä, käytettäessä ennalta-autentikoinnin avulla. Ennalta-autentikointi (preauth) käytti SSH:n autentikointimenetelmiä, mutta sähköpostin käyttäjähallintaan liittyvistä syistä tätä palvelua ei voida enää järjestää.
• Ei-toivottujen viestien (spam) tunnistus muuttuu. Epäilyttäviksi havaittuihin viesteihin ei enää lisätä aihekenttään [SPAM?]-merkintää. Tilalle tulee otsake "X-SpamCheck: SPAM? rule=...". Sopivalla lajittelusäännöllä tällaiset viestit voi esimerkiksi ohjata suoraan tiettyyn kansioon. Tunnistusperiaatteet ovat entisen kaltaisia mutta laveampia: nyt tarkastellaan myös viestin otsikossa ja rungossa esiintyviä fraaseja. Tarkempia tietoja ei-toivottujen viestien tunnistuksesta sekä vaiheittain etenevä ohje lajittelusäännön luomiseen on www-sivulla.

Seuraavat seikat säilyvät entisellään palvelun uudistumisesta huolimatta:

• Samat, tutut sähköpostiohjelmat (Pine, Mozilla, KMail, ym.) toimivat edelleen lukuunottamatta NeoMail-web-käyttöliittymää. Saapuneen sähköpostin lukeminen ja uuden sähköpostin kirjoittaminen ja lähettäminen tapahtuvat entiseen tapaan.
• Saapuneen postin inbox-kansion sisältö siirtyy automaattisesti uuteen järjestelmään.
• Postipalvelimen nimi on edelleen mail.cs.helsinki.fi.
• Sähköpostin luku tapahtuu imap-käytänteellä, laitoksen oman verkon ulkopuolella on käytettävä SSL/TLS-suojattu imapia. Normaalikäyttäjien ei tarvitse välittää tästä, koska imap-käytänne on valmiiksi asetettu laitokselle asennettuihin sähköpostiohjelmiin.

[Takaisin alkuun]

2.  Mitä toimenpiteitä käyttäjiltä edellytetään?

Inbox on ainoa mail.cs.helsinki.fi-palvelimen sähköpostikansio, joka siirtyy automaattisesti uudelle postipalvelimelle. Jokaisen käyttäjän täytyy itse kopioida muut kansiot folders2imap-apuohjelmalla, jos hän haluaa jatkaa niiden käyttöä postipalvelimen kautta.

Postikansioiden kopiointi ei ole välttämätöntä. Vanhat kansiot eivät katoa minnekään, niitä vain ei voi käyttää uuden palvelimen kautta ellei niitä kopioi sinne.

Vanhassa postijärjestelmässä palvelimen postikansiot ovat sijainneet käyttäjän fs:n kotihakemistossa Mail-alihakemistossa (/home/fs/username/Mail/). Uudistuksen jälkeen postipalvelin ei enää tunne näitä kansioita, mutta ne säilyvät kotihakemistossa koskemattomina. Folders2imap-apuohjelma kopioi täällä olevat kansiot uuteen postijärjestelmään. Eri postiohjelmien luomia kansioita voi olla myös lukuisissa muissa paikoissa. Folders2imap osaa tunnistaa osan näistä ja ehdottaa niidenkin kopiointia. Folders2imap ei poista mitään vanhoja kansioita fs:lta vaan ainoastaan kopioi niitä uudelle postipalvelimelle.

Folders2imap-apuohjelmaa käytetään seuraavasti:

Huomio: Ennen folders2imapin käyttöä on syytä varmistua, että käytettävän koneen Linux-järjestelmä on päivitetty vähintään versioon #2.077 (siis #2.076 ei riitä). Versionumero näkyy sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä [mallikuva], ja sen voi tarkistaa myös komennolla "cat /etc/csl-release". Tuoreimman version saa päivitettyä koneeseen painamalla sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä näppäinyhdistelmää "Alt+U".

1. Käynnistä ohjelma CS Linuxissa (esim. melkki.cs.helsinki.fi-palvelimessa tai missä tahansa kiinteässä CS Linux -työasemassa) komennolla folders2imap. Jos ohjelman käynnistää Windowsista otetulla SSH-istunnolla, siinä on vain tekstipohjainen, englanninkielinen käyttöliittymä. Suosittelemme siis, että Windows-käyttäjätkin käynnistävät työasemansa Linuxiin postikansioiden kopiointia varten. Folders2imap kannattaa käynnistää terminaali-ikkunassa, jolloin sen toimintaa voi seurata paremmin. Esimerkiksi Konsole-terminaalin voi avata KDE3-käyttöympäristön valikosta: K -> System -> Konsole.

2. Valitse käytettävä kieli ja paina "Jatka". Kielivaihtoehdot ovat suomi ja englanti [kuva alla].

3. Ohjelma etsii mahdollisia kopioitavia kansioita [kuva alla]. Etsintä saattaa kestää muutamia minuutteja.

4. Ohjelma ilmoittaa, mistä se löysi kopiointiin soveltuvia postikansioita [kuva alla]. Kerralla voit kopioida uudelle palvelimelle vain yhdessä paikassa sijaitsevat kansiot, joten saatat joutua suorittamaan folders2imap-ohjelman useita kertoja. "Listaa"-painikkeilla voit katsoa, minkä nimisiä kansioita ohjelma löysi kustakin paikasta. Valitse siirrettävät kansiot ja paina "Aloita muunnos".

5. Kopioinnin edistymistä voit seurata sinisestä palkista [kuva alla]. Kopiointi saattaa kestää useita minuutteja. Terminaali-ikkunaan tulostuu lokitietoja tehtävistä toimenpiteistä.

6. Kopioinnin aikana kysytään TKTL:n sähköpostin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi [kuva alla]. Kirjoita tiedot ja paina "Login".

7. Kopioinnin valmistuttua paina "Valmis" [kuva alla] ja voit aloittaa kansioiden käytön uudella palvelimella esimerkiksi web-käyttöliittymällä.



Voit halutessasi tuhota, pakata tai ainakin nimetä uudelleen vanhat postikansiot, ettet myöhemmin sekoita niitä palvelimella oleviin kansioihin. Esimerkiksi vanhan /home/fs/username/Mail/-hakemiston voi arkistoida komennolla:

/opt/misc/bin/archive-mailfolders

Komento luo tiedoston /home/fs/username/oldmailfolders.tar.gz, joka sisältää pakattuna kaikki vanhat Mail-hakemistossa sijainneet postikansiot. Arkistotiedoston voi myöhemmin joko poistaa tai siirtää esimerkiksi CD-levylle ohjeen mukaan.

8. Jos kopioinnissa tapahtui virheitä [kuva alla], näet virheiden selitykset terminaali-ikkunaan tulostuneista tiedoista. Jos mahdolliset virheet jäävät epäselviksi, ota yhteys TKTL:n atk-järjestelmien ylläpitoon joko sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.

Käsin tehtävä postikansioiden kopiointi on ainoa käyttäjiltä edellytettävä toimenpide. Kansiot täytyy kopioida käsin, koska vanhan järjestelmän sähköpostikansioita voi olla monessa eri paikassa eikä niitä voida täysin varmasti erottaa muista tiedostoista.

[Takaisin alkuun]

3.  Uudistukseen liittyvät käyttörajoitukset

TKTL:n sähköpostia ei voi lukea torstaina 2.1.2003 klo 9.00 - 16.00. (Todennäköisesti käyttökatko päättyy jo ennen klo 16.00.)

Saapuvat viestit otetaan vastaan katkon aikana, mutta ne ovat luettavissa vasta katkon jälkeen. Viestien lähettäjät eivät pääsääntöisesti saa mitään ilmoituksia asiasta. Viestien lähetys onnistuu lähes koko katkon ajan, ja laitoksen ulkopuolelle menevät viestit toimitetaan eteenpäin jo katkon aikana.

[Takaisin alkuun]

4.  Edistyneille käyttäjille: postijärjestelmän uudet ominaisuudet ja tekniset taustatiedot

Uusi sähköpostijärjestelmä muodostuu kahdesta identtisestä palvelintietokoneesta. Kummankin palvelimen laitteistoon kuuluvat muun muassa

• Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin,
• 2 GB keskusmuistia ja
• kaksi 180 GB SCSI-kiintolevyä.

Sähköpostikansioille on varattu yhteensä 180 GB levytilaa. Tiedot on varmistettu peilaamalla (raid-taso yksi) toiselle samanlaiselle SCSI-levylle. Käyttämämme raid-ohjain on Linuxin ytimen ohjelmallinen raid-ohjain, joka on käytössä myös fs-levypalvelimellamme. Raid-toiminne takaa järjestelmän toiminnan jatkuvuuden ja tietojen säilyvyyden, vaikka yksi kiintolevy hajoaisi. Lisäksi sähköpostikansiot synkronoidaan tunnin välein toiselle palvelimelle. Kumpi tahansa palvelin voi tarvittaessa hoitaa ensisijaisen sähköpostipalvelimen tehtäviä. Sähköpostikansioista otetaan vielä erikseen täydelliset ja muutosvarmistukset varmistusnauhoille.

Uuden järjestelmän keskeisimpiä ohjelmistoja ovat seuraavat:

• Käyttöjärjestelmä Computer Science Linux, joka perustuu Redhat Linuxiin ja sisältää Linuxin 2.4-sarjan ytimen.
• Courier-sähköpostipalvelinohjelmisto, joka sisältää postinvälitysohjelmiston, imap-palvelinohjelman, web-käyttöliittymän ja postituslistaohjelmiston [linkki ohjelman kotisivulle].
• F-Secure Anti-Viruksella tarkistetaan kaikki saapuvat viestit, jotta käyttäjät eivät saisi viruksia tai matoja sähköpostissa.

Siirtyminen Linuxin 2.4-sarjan ytimeen on erittäin merkittävä tekninen parannus raskaaseen palvelinkäyttöön; vanhalla postipalvelimellahan oli vielä CS Linux 1 -järjestelmä ja 2.0-sarjan ydin. Uusimman Computer Science Linuxin mukana kaikki postipalvelimen järjestelmäohjelmistot päivittyvät ajan tasalle.

Courier-sähköpostipalvelinohjelmisto sisältää paljon uutta, osittain suoraan käyttäjille tuntuvia seikkoja, osittain epäsuorasti tuntuvia teknisiä parannuksia. Merkittävin syy Sendmailin ja UW-IMAPin vaihtamiseen Courieriin on kuitenkin puhtaasti tietorakenteiden tehokkuus, johon palataan alempana.

Courierin SqWebMail-käyttöliittymä [kuva 1, kuva 2] korvaa vanhalla postipalvelimella käytetyn NeoMail-käyttöliittymän. SqWebMail ei vastaa ominaisuuksiltaan muita suositeltavia sähköpostiohjelmia (Pine, Mozilla, KMail), mutta se tarjoaa silti jotain uutta ja hyödyllistä: web-käyttöliittymän kautta voi hallita sähköpostin lajittelusääntöjä ja postinohjausta. Palvelimella suoritettava sähköpostin lajittelu (esimerkiksi procmail-ohjelmalla) ei ole aikaisemmin ollut TKTL:lla lainkaan mahdollista. Nyt web-käyttöliittymän kautta voi asettaa monipuolisia lajittelusääntöjä, joiden avulla esimerkiksi tietyn postituslistan viestit saa suoraan tiettyyn kansioon.

Postinohjaukset ovat tietty lajittelusääntö uudessa web-käyttöliittymässä: jos viestin koko on suurempi kuin nolla tavua, ohjaa edelleen tähän osoitteeseen. Käyttäjien nykyiset .forward-tiedostot kopioidaan automaattisesti tällaiseksi lajittelusäännöksi. Tulevaisuudessa uusia postinohjauksia (forward) voi asettaa vain web-käyttöliittymän kautta; perinteisiä .forward-tiedostoja ei enää käytetä.

Kaikki postikansiot sijoitetaan nyt postipalvelimen levylle, jotta voisimme käyttää Courierin tehokasta maildir-talletusrakennetta. Maildir-rakenne edellyttää, että kaikki postikansiot täytyy sijoittaa samaan tiedostojärjestelmään. Aikaisemmin kaikki TKTL:n sähköpostikansiot ovat noudattaneet unix-tyyppisille järjestelmille perinteistä mbox-talletusrakennetta. Mbox salli sen, että postikansiot saattoivat sijaita eri levyillä: saapuvan postin inbox-kansiot postipalvelimella ja muut postikansiot kunkin käyttäjän fs:n kotihakemistossa, tyypillisesti alihakemistossa Mail (/home/fs/username/Mail/).

Postipalvelin ei enää käsittele ollenkaan fs:n kotihakemistoissa olevia kansioita vaan ainoastaan omalla levyllään olevia kansioita. Vanhoista mail.cs.helsinki.fi-palvelimen kansioista vain inbox siirtyy uuteen järjestelmään automaattisesti. Loput kansiot kukin käyttäjä joutuu kopioimaan itse fs:n kotihakemistostaan postipalvelimelle. Kopiointi tapahtuu tämän dokumentin kohdan kaksi ohjeiden mukaan. Vanhat kansiot voi myös jättää kopioimatta uuteen järjestelmään, jos ei halua käyttää niitä postipalvelimen kautta. Postiohjelmissa saattaa olla ohjelmakohtaisia, paikallisia kansioita, joita ei ole käytetty mail.cs.helsinki.fi-palvelimen kautta. Postipalvelun uudistus ei vaikuta näihin kansioihin.

Mbox-muotoisista postikansioista luovutaan, koska ne ovat osoittautuneet erittäin tehottomiksi. Mbox-muotoiset kansiot ovat tekstitiedostoja, jossa yksittäiset viestit ovat peräkkäin talletettuna. Kun suureen kansioon tehdään pienikin muutos, esimerkiksi poistetaan yksi viesti, koko tiedosto joudutaan kirjoittamaan levylle uudestaan. Courierin maildir-talletusmuodossa tiedot on hajautettu tiedostojärjestelmään tavalla, joka tekee niiden käsittelystä useimmiten huomattavasti tehokkaampaa. Tämän jälkeen on kuitenkin sopeuduttava siihen, että postikansioihin pääsee käsiksi vain Courierin tarjoamien rajapintojen kautta; kansiot eivät enää vastaa tiettyjä levyllä olevia tekstitiedostoja. Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon liittyvässä dokumentissa.

Kansiohierarkia muuttuu siten, että kaikki muut kansiot ovat inboxin alikansioita. Aikaisemmin inboxin kanssa samalla tasolla on voinut olla muita kansioita, mutta nyt inbox on yksin hierarkian juuressa. Tosin web-käyttöliittymä näyttää edelleen kansiot siten, että muut kansiot näyttävät olevan samalla tasolla inboxin kanssa.

F-Secure Anti-Viruksen käyttö tekee sähköpostin virustarkistuksesta varmempaa ja helpommin ylläpidettävää. Aikaisemmin sähköpostin tarkistus on perustunut virusten ja matojen tiettyjen ulkoisten tuntomerkkien havaitsemiseen ja uudet tunnistustiedot on pitänyt lisätä käsin. F-Secure Anti-Viruksella skannataan saapuvista sähköpostiviesteistä sekä mime-koodauksen mukaiset liitteet että viestien rungot. Viruksen sisältävä viesti pysäytetään, ja vastaanottaja saa asiasta ilmoituksen. Ilmoitusviesti kertoo muun muassa löytyneen viruksen tyypin sekä alkuperäisen viestin otsaketiedot.

[Takaisin alkuun]

5.  Kysymyksiä ja vastauksia ja käsitteiden selityksiä

Kysymyksiä ja vastauksia

• Mitä ovat lajittelusäännöt ja miksi minun pitäisi niistä murehtia? Mitä kaikkea lajittelusäännöillä voi saada aikaan?
  Lajittelusäännöistä ei tarvitse murehtia, jos ei tiedä tarvitsevansa niitä. Ne ovat edistyneille käyttäjille tarkoitettu lisäominaisuus. Lajittelusäännöillä voi määritellä, millaisia toimenpiteitä tehdään tietyt ehdot täyttäville viesteille. Esimerkiksi jos viesti on tietyltä lähettäjältä, viesti on tietyn kokoinen tai viestin otsikossa esiintyy tietty sana, viesti voidaan tallettaa tiettyyn kansioon tai siihen voidaan vastata tietyllä automaattivastauksella. Paljon postituslistoja tilaavat käyttäjät arvostavat sitä, että postituslistaviestit saa suoraan omiin kansioihin. Palvelimella tehtävää lajittelua on kauan kyselty, ja nyt se on vihdoin mahdollista.
• Voisiko nollan tavun forwardoinnin käyttöliittymäesitystapaa kehittää muotoon "forwardoi kaikki"?
  Valitettavasti ei voi. Tätä yritettiin, mutta se ei onnistunut järkevästi, yllättävää kyllä.
• Onko tässä nyt mahdollisuus saada alle sadan merkin viestit SMS-forwardoiduiksi kännykkääni? Tai kaikkien viestien otsikot?
  Koko viestin koon perusteella voi tehdä ohjauksen, jos kännykälläsi on sähköpostiosoite. Pelkkiä otsakkeita ei saa ohjattua.
• Mistä periaatteesta johtuu, että "uuden palvelimen kautta" ei voi käyttää fs:llä olevia postikansioita?
  Tämä johtuu uuden palvelimen Courier-ohjelmiston vaatimuksista: kaikki sähköposti täytyy säilöä täsmälleen yhteen tiedostojärjestelmään. Koska inboxeja ei voida siirtää postipalvelimelta fs:lle, on kaikki muut kansiot siirrettävä fs:ltä postipalvelimelle. Tämä tilanne ei ole mitenkään miellyttävä, mutta Courier-ohjelmistolla saavutetaan merkittäviä etuja, joiden eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa.
• Miksi minun pitäisi kopioida vanhoja viestejäni folders2imap-ohjelmalla postipalvelimelle?
  Jos haluat edelleen lukea kyseisiä viestejä muun sähköpostin tavoin, ne täytyy kopioida postipalvelimelle. Toki vanhat kansiot ovat olemassa fs:lla tekstitiedostoina, joten voit lukea niitä mieleiselläsi tekstieditorilla tai mbox-muotoisia paikallisia kansioita ymmärtävällä postiohjelmalla. Niitä siis ei välttämättä tarvitse kopioida postipalvelimelle folders2imap-ohjelmalla.
• Jäävätkö vanhat kansiot folders2imap-muunnoksessa koskemattomiksi, kunnes ne itse pakkaa/poistaa?
  Kyllä jäävät.
• Saavutetaanko fs:n ja postipalvelimen eriyttämisellä tietoturvaa ja/tai muita uusia piirteitä?
  Siitä on tietoturvaetua, että postikansioita ei uudistuksen jälkeen enää välitetä salakirjoittamattomalla NFS-käytänteellä. "Eriyttämisen" keskeinen syy on kuitenkin postipalvelinohjelmiston asettama vaatimus. Postipalvelinohjelmiston vaihto on se asia, josta saavutetaan etua.
• Filtterilomake (WWW-selaimella) vaikuttaa karmean monimutkaiselta .forward-tiedostoon verrattuna!
  Totta. Aina ei voi voittaa. Toisaalta .forward-tiedostojenkin käytössä on ollut omat ongelmansa.
• Minulla oli paljon osoitteita Neomailin osoitekirjassa. Mistä minä ne nyt löydän?
  Vanhan Neomailin osoitekirjat löytyvät tekstimuodossa kotihakemistosta fs:llä tiedostosta ~/.Neomail-addressbook.
• En saa postikansioita näkyviin uudistuksen jälkeen, vaikka olen kopioinut ne uudelle palvelimelle. Käytän Mozillaa tai Outlookia. Mitä teen?
  Saatat joutua valitsemaan postiohjelman valikosta (imap folders tms.), mitä palvelimen kansioita näytetään. Mozillan saa automaattisesti näyttämään kaikki kansiot valitsemalla "Edit -> Mail & Newsgroups Account Settings -> Server Settings -> Advanced" ja poistamalla ruksi "Show only subscribed folders".
• Uudistuksen innoittamana ryhdyin käyttämään KMailia. Nyt en pysty lähettämään sähköpostia vaan KMail valittaa jotain. Missä vika?
  Valitse KMailin valikosta "Settings -> Configure KMail -> Identity -> alalehti General" ja täydennä tiedot. Jos lähetys ei onnistu vieläkään, tyhjennä KMailin outbox-kansio.
• Mahtavatkohan kaikki KMailin asetukseni olla kunnossa? En saa esimerkiksi uutta postia automaattisesti näkyviin.
  Eräistä tärkeistä KMailin asetuksista on koottu oma ohjesivu.

Termien selityksiä

• kansio, sähköpostikansio (engl. folder) =
  Sähköpostiviesteistä koostuva nimetty kokonaisuus. Kansioiden nimiä voivat olla esimerkiksi inbox, sent-mail, Trash. Jokaisella käyttäjällä on ainakin inbox-kansio, jonne saapuneet sähköpostiviestit tulevat.
• raid =
  redundant array of independent/inexpensive disks. Useasta kiintolevystä muodostettu kokonaisuus, joka on vikasietoisempi kuin yksittäiset kiintolevyt.
• sähköpostiohjelma, sähköpostiasiakasohjelma (engl. e-mail program, e-mail client) =
  Ohjelma, jonka käynnistät lukeaksesi sähköpostia, esimerkiksi Pine, Mozilla, KMail, NeoMail.
• sähköpostipalvelin (engl. mail server) =
  Palvelinhuoneessa sijaitseva tietokone, jossa kaikki sähköpostit ovat. Tänne otetaan yhteys, kun sähköpostia luetaan sähköpostiohjelmalla (katso yllä). Sähköpostipalvelin tarjoaa sähköpostipalvelua.
• sähköpostipalvelu (engl. mail service) =
  Palvelu, jonka avulla sähköpostia voidaan lukea, lähettää ja säilyttää.

[Takaisin alkuun]