Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Helsingin yliopiston sopimus Microsoftin ohjelmistoista on
uusittu vuoden 2005 loppuun saakka. Keskitetty sopimus koskee
kaikkia yliopiston tietokoneita sekä tietyin ehdoin henkilökunnan
kotitietokoneita. Sopimus oikeuttaa
käyttämään lukuisia Microsoftin käyttöjärjestelmäpäivityksiä
ja muita ohjelmistoja.
Yliopistosopimus sisältää muun muassa seuraavat
tuotteet:
- Windows XP Professional -päivitys [linkki]
(Päivitys tarkoittaa, että tietokoneessa on oltava ennestään
esimerkiksi oikeanlainen OEM-Windows-lisenssi.)
- MS Office XP Professional [linkki]
- Visual Studio .NET Professional Edition [linkki]
TKTL:n henkilökunta voi lainata asennuslevyjä atk-järjestelmien
ylläpidolta huoneesta A420. Kotiasennuksia tehtäessä on muistettava
seuraavat seikat:
- Käyttöoikeus koskee vain vähintään 20 tuntia viikossa yliopiston
töitä tekevää henkilökuntaa.
- Käyttöoikeus koskee vain yhtä kotitietokonetta henkilökunnan
jäsentä kohti.
- Käyttöoikeus päättyy, jos työsuhde yliopistoon päättyy tai
lisenssisopimusta ei enää nykyisen jakson jälkeen uusita.
- Asennukset on ilmoitettava meille osoitteeseen atk-apu@cs.helsinki.fi,
koska meillä tulee olla niistä kirjanpito.
Tarkempia tietoja sopimuksen sisällöstä on atk-osaston
verkkosivulla.
Yliopistolla on lukuisia muitakin sopimuksia eri valmistajien
ohjelmistojen käytöstä. Osa ohjelmistoista on saatavilla atk-osaston
ohjelmajakelusta (Palvelu vaatii atk-osaston käyttäjätunnuksen
ja salasanan.). Muista tuotteista on lisätietoja atk-osaston myynnin
verkkosivulla.
Hankalasti lisensoituja ohjelmia ei kannata käyttää, jos siihen
ei ole erityistä syytä. Työasemakäyttöön (esimerkiksi kotiin)
suosittelemme lämpimästi RedHat
Linux 8.0 -käyttöjärjestelmää
sekä OpenOffice.org-toimisto-ohjelmistoa.
RedHatin asennus-CD:t voi luoda TKTL:n Linux-järjestelmässä
hakemistossa /fs/svc/RedHat/iso/8.0/ olevista tiedostoista.
Sähköpostin allekirjoittaminen ja salaaminen on mahdollista
CS Linuxissa. Nämä toiminteet perustuvat järjestelmän GnuPG-ohjelmaan (GNU Privacy Guard),
joka toteuttaa OpenPGP-standardin
mukaiset ominaisuudet. Sekä
allekirjoittaminen että salaaminen perustuvat julkisen avaimen
menetelmiin.
Sähköpostin allekirjoittamisen ja salaamisen tarve johtuu
Internetin sähköpostikäytänteistä. Esimerkiksi roskapostista
huomataan, kuinka helppoa lähettäjän tietojen väärentäminen on.
Sähköpostiviestejä myös säilytetään selväkielisinä tiedostoina postia
välittävien palvelinten muisteissa ja useimmiten ne välitetään
selväkielisinä julkisen Internetinkin läpi, jolloin salaaminen
saattaa olla perusteltua. Digitaalisen
allekirjoituksen avulla viestin vastaanottaja voi helposti ja
nopeasti varmistua sekä lähettäjän että viestin sisällön
aitoudesta. Esimerkiksi Viestintäviraston sähköpostitse toimittamat CERT-FI-tietoturvavaroitukset
on digitaalisesti allekirjoitettu. Tällöin GnuPG:ta käyttävä
sähköpostiohjelma tunnistaisi heti kolmannen osapuolen peukaloiman tai
kokonaan väärennetyn varoitusviestin. Ohjelmaan on kuitenkin
ensin tuotava lähettäjän julkinen avain.
GnuPG:n ominaisuudet sisältyvät KMail-sähköpostiohjelmaan
ja Mozillan verkkolevylle asennettuun, uusimpaan versioon.
Verkkolevylle asennettu Mozilla 1.2.1 käynnistyy komennolla
/opt/mozilla/mozilla, ja se sisältää GnuPG:ta
käyttävän Enigmail-lisäosan.
Sähköpostin allekirjoitusten ja salauksen käyttöä suositellaan
edistyneille käyttäjille, jotka tietävät tarvitsevansa näitä
ominaisuuksia. Lisätietoja allekirjoituksen ja salauksen käytöstä
on GnuPG:n
ohjeissa.
TKTL:n lainattavassa kieku-kannettavassa on nyt vain CS Linux.
Windows jouduttiin poistamaan levytilan loppumisen takia. Lainattavien
atk-laitteidemme tarkat kokoonpanotiedot ovat TKTL:n
henkilökunta-intranetissa (Linkki toimii TKTL:n henkilökunnan käyttäjätunnuksilla
ja salasanoilla.).
TCM-piirto-ohjelma on
asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/tcm/,
ja se käynnistyy komennolla /opt/tcm/bin/tcm.
TCM:ssa on muun muassa UML-kaavioiden tekoon sopivia toiminteita.
Objective Caml -ohjelmointijärjestelmä
on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ocaml/.
Objective Caml -ohjelmointikieltä tarvitaan tyyppiteorian ja
ohjelmointikielten seminaarissa.
Tankar-luokassa (A213) on uusittu 15 työasemaa.
Luokan kolmeen ensimmäiseen riviin sijoitetut uudet työasemat
ovat nimeltään supertankar-1 - supertankar-15,
mikä kuvaa niiden moninkertaiseksi kasvanutta tehoa luokan vanhoihin
työasemiin verrattuna. Uusien supertankareiden laitteistoon kuuluvat
Intel Pentium 4 2.4 GHz -suoritin,
1 GB keskusmuistia sekä 17" TFT-näyttö, ja niissä on vain
CS Linux -käyttöjärjestelmä. Luokan takaosan työasemat
tankar-16 -
tankar-30 ovat entisessä kokoonpanossa, ja niissä voi
käyttää sekä CS Linuxia että Windows 2000:a.
Supertankareissa suoritetaan tausta-ajoja, joita tarvitaan
esimerkiksi tutkimukseen liittyvissä laskentatehtävissä. Siksi
koneissa on vain Linux ja niitä ei pidä käynnistää uudelleen, ellei
se ole aivan välttämätöntä. Lisätietoja tausta-ajojen
suorittamisesta TKTL:n Linux-järjestelmässä on verkkosivulla.
Luokan D327 työasemat
korvattiin vanhoilla tankar-työasemilla. Työasemat nimettiin uudelleen
tankokareiksi ja niihin lisättiin muistia. D327:ssa on nyt siis
kymmenen CS Linux -työasemaa, joiden laitteistoon kuuluvat
Intel Pentium III 500 MHz -suoritin,
256 MB keskusmuistia ja 15" TFT-näyttö. Lisätietoja TKTL:n
luokkien kokoonpanoista on verkkosivulla.
TKTL:n sähköpostipalvelu uudistui vuodenvaihteessa. 2.1.2003 käyttöön
otetut uudet sähköpostipalvelimet ja -ohjelmistot ovat
moninkertaistaneet postijärjestelmän tehokkuuden ja tuoneet merkittäviä
uusia ominaisuuksia - mutta myös muutamia uusia ongelmia.
Ongelmista kerrotaan tarkemmin Atk-uutisten kohdassa ongelma-asioita.
Sähköpostipalvelun uudistuminen on tuntunut käyttäjille muun
muassa seuraavilla tavoilla:
- Sähköpostin käyttö on nopeutunut, ja liiasta kuormituksesta johtuneet
ylimääräiset käyttökatkot ovat jääneet pois.
- Www-käyttöliittymä on uusiutunut. Uusi SqWebMail-www-käyttöliittymä ei
tosin vastaa ominaisuuksiltaan muita suositeltavia sähköpostiohjelmia.
Toisaalta sen kautta voi esimerkiksi asettaa palvelimella suoritettavia
sähköpostin lajittelusääntöjä,
mikä ei ole ollut aikaisemmin lainkaan mahdollista.
Esimerkiksi postituslistaviestit voi siis ohjata suoraan eri kansioihin
riippumatta siitä, millä ohjelmalla sähköpostia käyttää. Uudet
postinohjaukset (forward) voi asettaa nyt vain www-käyttöliittymän
kautta. Sähköpostin www-käyttöliittymä on osoitteessa http://mail.cs.helsinki.fi/.
- Kaikki postikansiot sijaitsevat postipalvelimen levyllä, ja
vanhat, kotihakemistoissa sijaitsevat postikansiot eivät enää ole
käytettävissä postipalvelimen kautta. Tämä muutos koskee kaikkien
käyttäjien kaikkia sähköpostikansioita lukuunottamatta saapuvan postin
inbox-kansiota. Muutos edellyttää käyttäjiltä toimenpiteitä, jos
vanhat postikansiot (muut kuin inbox) halutaan pitää käytössä.
Muutos kuitenkaan ei koske minkään sähköpostiohjelman omia,
paikallisia kansioita
vaan ainoastaan mail.cs.helsinki.fi-palvelimella sijaitsevia kansioita.
Lisätietoja postikansioiden siirrosta ja
käyttäjiltä edellytettävistä toimenpiteistä
on verkkosivulla.
Jotain on säilynyt entisellään, vaikka koko postijärjestelmä
on uudistunut:
- Samat sähköpostiohjelmat toimivat edelleen, ja sähköpostin
lukeminen ja lähettäminen tapahtuu samalla tavalla.
- Saapuvan postin inbox-kansion sisältö on siirtynyt
automaattisesti uuteen järjestelmään.
- Postipalvelimen nimi on mail.cs.helsinki.fi.
- Sähköpostin luku tapahtuu imap-käytänteellä, laitoksen
oman verkon ulkopuolella on käytettävä SSL-suojattu imapia.
Uuden mail.cs.helsinki.fi-palvelimen laitteistoon kuuluu
yksi Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin
ja 2 GB keskusmuistia. Sähköpostikansioille on varattu
180 GB SCSI-levytilaa. Käyttöjärjestelmä
on RedHat Linuxiin perustuva CS Linux.
Palvelimia on itse asiassa kaksi, ja kumpi tahansa niistä voi tarvittaessa
hoitaa ensisijaisen postipalvelimen tehtäviä.
Kaikki saapuvat viestit tarkistetaan virusten ja matojen
varalta F-Secure Anti-Viruksen Linux-versiolla.
Aikaisemmin sähköpostin
tarkistus on perustunut virusten ja matojen tiettyjen ulkoisten
tuntomerkkien havaitsemiseen ja uudet tunnistustiedot on pitänyt lisätä
käsin. Nyt tarkistus on luotettavampaa ja tunnistustiedot päivittyvät
automaattisesti.
Uuden palvelimen sähköpostipalvelinohjelmisto on Courier. Erityisesti
imap-palvelinohjelman vaihtamisella tavoitellaan merkittävää
lisätehoa. Entinen UW IMAP
toimi tietyissä tilanteissa erittäin tehottomasti, eikä sitä voinut
parantaa laitteiston suorituskykyä lisäämällä.
Siirtyminen Courier-IMAP-palvelinohjelmaan vaati kuitenkin
järjestelyjä: Tehokas maildir-talletusrakenne
edellyttää, että tietyn käyttäjän kaikki sähköposti täytyy tallettaa
yhteen ja samaan tiedostojärjestelmään. Tästä syystä kaikki sähköpostikansiot
siirretään postipalvelimelle. Aikaisemmin vain saapuneen postin inbox-kansiot
ovat sijainneet postipalvelimen levyllä ja
kaikki muut kansiot ovat olleet kunkin käyttäjän omassa kotihakemistossa.
Tämä on ollut mahdollista, koska kaikki kansiot ovat noudattaneet
unix-järjestelmille perinteistä (ja tehotonta) mbox-talletusrakennetta.
Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon
liittyvässä dokumentissa.
TKTL:n langattoman lähiverkon kanavajakoa on muutettu
siten, että 802.11b-standardin mukaisista kanavista
vain 1 - 11 ovat käytössä.
Aikaisemmin käytettiin kanavia 1 - 13. Kaksi ylimmäistä
kanavaa osoittautuivat ongelmallisiksi, koska kaikki
wlan-laitteet eivät osanneet käyttää niitä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
KDE2-käyttöympäristö poistetaan CS Linuxista. Kaikille
vielä KDE2:ta käyttäville tarjotaan automaattisesti uudempi KDE3-käyttöympäristö.
Manuaalista siirtymistä KDE3:een on ehdotettu Linux-työasemiin
kirjautumisen aikana jo yli kuukauden ajan. Uusi KDE (K Desktop
Environment) on otettu
käyttöön, koska se edistää työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta,
tehokkuutta ja korjaa vanhojen KDE-versioiden vikoja.
Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa CS Linuxin käyttöympäristöään
komennolla cslconfig.
CS Linuxin Java-ohjelmoinnin työkalut päivitetään uudempaan
1.4-versioon. Tällä hetkellä CS Linuxin oletus-Java-järjestelmä
on Blackdown Java 1.3.1.
Samalla harkitaan siirtymistä Blackdownista Sunin Javaan. Linuxin /opt-verkkolevyllä on
käytettävissä useita vaihtoehtoisia Java-järjestelmiä:
IBM Java 1.4, Sun JDK 1.2.2, Sun JDK 1.3.1, Sun JDK 1.4.1.
Nykyinen työhakemisto (symboli ".") poistetaan
komentotulkin polulta (PATH-ympäristömuuttuja) CS Linuxissa.
Tämä vaikuttaa ohjelmien toimintaan siten, että samassa
hakemistossa olevat, ajettavat tiedostot eivät enää löydy
automaattisesti. Parasta on lisätä polulle vain sellaiset
hakemistot, joissa sijaitsevia ohjelmia kulloinkin halutaan
kutsua ilman täyden polun kirjoittamista. Polkuun sijoitetut
tarpeettomat hakemistot aiheuttavat tietoturvariskin, erityisesti
jos johonkin niistä on toisilla käyttäjillä kirjoitusoikeus.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Windows 2000:n etäkäyttö Terminal Servicen avulla saattaa
tulevaisuudessa korvata pääosan henkilökunnan Windows-työasemista. Windows
2000 Terminal Servicen käyttömahdollisuutta tutkitaan parhaillaan,
ja vapaasti saatava Rdesktop-asiakasohjelma Linuxille
näyttää erittäin lupaavalta. Tulevaisuudessa Windows-sovelluksia
voisi siis etäkäyttää Linuxin kautta, eikä erillisiä työasema-Windowseja
ehkä enää tarvittaisi kuin ainoastaan Windowsin tehokäyttäjille.
Kymmenien käyttäjien sovellusten samanaikaiseen ajamiseen tarvitaan
kuitenkin erittäin tehokas ja huolellisesti suunniteltu
Windows-sovelluspalvelin, joten ihan vielä ei kannata poistattaa
omaa, paikallista Windowsia.
Muutamia hallinnon Windows-sovelluksia voidaan jo nyt
käyttää Linuxissa Citrixin ICA-asiakasohjelmalla, joka on asennettu
Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/ICAClient/.
TKTL:n interaktiiviset palvelimet melkki, melkinkari ja melkinpaasi
uusitaan. Palvelinten käyttöjärjestelmä tulee edelleen olemaan
CS Linux, mutta vanha CS Linux 1 -ympäristö
jää kokonaan pois yleisestä käytöstä. Jokaisessa uudessa palvelimessa tulee
olemaan Intel Pentium 4 2.66 GHz -suoritin ja
2 GB keskusmuistia. Melkki, melkinkari ja melkinpaasi sopivat
kaikkeen tietojenkäsittelytieteen laitoksen yleis- ja etäkäyttöön.
Etäkäytössä on käytettävä palvelimen koko nimeä, esimerkiksi
melkki.cs.helsinki.fi.
TKTL:n henkilökunnan uuden monitoimikopiokoneen liittämistä
TKTL:n verkkotulostusjärjestelmään tutkitaan. Yliopistopaino on
sijoittanut Xerox
Document Centre 535 -mallisen laitteen huoneeseen
B327. Uusi kopiokone on vain TKTL:n henkilökunnan käytössä, ja se toimii
ilman kopiokorttia. Yliopistopaino laskuttaa laitosta tulostetun
sivumäärän perusteella. Tällä hetkellä odotamme laitteeseen Xeroxin
ohjelmapäivitystä, jotta verkkoliitäntä toimisi luotettavammin.
Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama
käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein,
töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla
säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä
tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva,
kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio
muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt
eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella
päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi www-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen tietoliikenneverkkoon, joko langattomasti
tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
muun muassa Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs.,
D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan www-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston www-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
OpenOffice.org Impress -esitysohjelma saattaa kaataa
Linuxin X-ikkunoinnin työasemissa, joissa on Matroxin
näytönohjain. Kaatuminen tapahtuu tavallisesti heti, kun Impressillä
avataan tietty esitys. Ongelman voi kiertää pudottamalla näytön
värisyvyyden 16-bittiseksi
(65500 värisävyyn) esimerkiksi Linuxin cslconfig-ohjelmalla. Kaatuminen
johtuu todennäköisesti Matroxin näytönohjaimen ajurista.
Sähköpostipalvelun
uudistuksesta seurasi yllätyksiä
käyttäjille. Useimmat yllätykset johtuivat vain siitä, että käyttäjät
eivät olleet saaneet aiheeseen liittyvää tiedotusta postituslistan,
uutisryhmien tai Atk-uutisten kautta.
Alkuvaiheen muutospölyn laskeuduttua kaikki ovat kuitenkin voineet
todeta palvelun laadun parantumisen ja negatiivinen palaute on
liittynyt lähinnä kosmeettisiin seikkoihin. Käyttäjien esittämiä kysymyksiä
ja vastauksia ongelmiin on koottu uudistuksesta
kertovalle verkkosivulle. KMail-postiohjelman käyttöä tuetaan
aivan omalla
ohjesivulla.
Myös järjestelmän ylläpitäjät joutuivat ratkomaan
teknisiä ongelmia, jotka eivät olleet ilmenneet testivaiheessa.
Seuraavassa on luettelo merkittävimmistä, enimmäkseen jo ratkenneista
ongelmista:
- Courier erotteli isot ja pienet kirjaimet eri tavalla kuin
aikaisemmin käytetty postinjakeluohjelma. Aivan alussa pienellä
kirjoitetut etunimi.sukunimi-postialiakset eivät toimineet.
- SqWebMailin 20 minuutin aikakatkaisu osoittautui liian
lyhyeksi, ja se pidennettiin yhteen tuntiin. Vaarana on (kuten
web-käyttöliittymissä yleensäkin), että käyttäjän itse
kirjoittama, pitkä viesti saattaa kadota kokonaan, jos sen
kirjoittaminen kestää aikakatkaisurajaa kauemmin.
- Kaikki postinohjaukset eivät siirtyneet oikein uuteen
järjestelmään. Vanha postinjakeluohjelma oli hyväksynyt
myös virheellisen muotoisia .forward-tiedostoja, eikä sitä
tietysti osattu ottaa huomioon.
- Alkuvaiheessa melkistä ei päässyt sähköpostiin, koska
yhdestä asiakaskoneesta otettavien, samanaikaisten yhteyksien
enimmäismäärä ylittyi. Tätä rajaa nostettiin.
- Siirretyissä kansioissa poistetuiksi merkityt mutta todellisuudessa
tuhoamattomat viestit siirrettiin tarpeettomasti uuteen
järjestelmään, nämä poistettiin myöhemmin.
- Siirretyistä kansioista katosivat answered-liput. Teknisten
rajoitusten takia niitä ei voitu muuntaa.
- Tieto mail.cs.helsinki.fi:n osoitteen muutoksesta levisi
nimipalvelussa suunniteltua hitaammin. Monet tahot yrittivät siis
lähettää postia vanhaan palvelimeen, jolloin postit joko jäivät jonoon
tai ne toimitettiin toissijaisen postipalvelimen kautta. Postin
lukeminen osoitteesta mail.cs.helsinki.fi ei onnistunut.
- Vanhan Neomail-järjestelmän osoitekirjat jäivät tavoittamattomiin.
Osoitekirjat siirrettiin myöhemmin tekstimuodossa käyttäjien fs:n
kotihakemistoihin tiedostoon ~/.Neomail-addressbook.
- Courier siivoaa ja järjestää sähköposteja automaattisesti:
Sent-kansion sisältö järjestellään kuukausittaisiin alikansioihin,
ja yli viikon vanhat viestit katoavat roskakorista (Trash-kansio).
Riippuu näkökulmasta, onko kyseessä ongelma vai hyödyllinen ominaisuus.
Yllättävää tämä postijärjestelmän omatoimisuus on kuitenkin ollut
monille.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin Samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
www-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linuxissa että Windows-järjestelmässä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
The university has renewed the license agreement with
Microsoft until the end of 2005. The centralised agreement
concerns all computers at the University of Helsinki and
the staff members' home computers with certain restrictions.
The agreement covers the following software, among others:
- Windows XP Professional (upgrade only) [link]
- MS Office XP Professional [link]
- Visual Studio .NET Professional Edition [link]
For more information on the licensing restrictions and
the borrowing of installation media, please e-mail support@cs.helsinki.fi.
The university has campus agreements with various other
software vendors, too. Some software is available at the
IT Department's software
distribution center (The service requires IT Department's
user account name and password.). Of course, it is unwise
to use awkwardly licensed software if there are alternatives.
We recommend the RedHat
Linux 8.0 operating system and the OpenOffice.org office suite
for home use.
It's possible to encrypt and digitally sign e-mail in CS Linux
with the GnuPG software (GNU Privacy Guard).
GnuPG conforms to the OpenPGP
Internet standard.
The need to encrypt or sign e-mail is based on the
protocols the are being used on the Internet. It's easy to
forge the sender's address. E-mail routers may also modify
the message which is transferred and stored in plain text.
If the message is digitally signed and the receiver's e-mail
software supports digital signatures, the e-mail software will
warn the receiver of forged or modified messages. The receiver
must have the sender's public key, though.
Encryption and signing features are available in KMail
and the network version of Mozilla (directory
/opt/mozilla/). We suggest the use of encryption
and signing features for advanced users. More information on
the subject is available in the GnuPG
documentation.
New software is available in the /opt network directory
of the Linux system. The TCM graphics editor is
installed in /opt/tcm/ and the Objective Caml programming
system is in /opt/ocaml/.
Using Windows 2000 remotely with Terminal Service may
substitute for most Windows workstations in the future. We are
testing the Windows
2000 Terminal Service and the Rdesktop client for Linux is
very promising.
OpenOffice.org Impress may crash X Windows in Linux
workstations with a Matrox graphics controller. It won't crash
if you lower the colour depth to 16 bit (65500 colours)
with the cslconfig utility. The problem is probably in the
driver of the graphics controller.
The CS Department's e-mail system was
upgraded on January 2nd, 2003. The new e-mail servers and
software provide better performance and new features -
but also some new problems which are discussed below.
Users have seen the following changes now that the new e-mail
system is on-line:
- Using e-mail is faster.
- A new web interface is available at http://mail.cs.helsinki.fi/.
The SqWebMail webmail is
not comparable to the recommended e-mail applications
but it has some very useful features. Users can specify mail
filtering rules which are executed on the server regardless of the
mail client software. Forwarding rules are adjusted through
the web interface, too.
- All users' all e-mail folders are stored
on the mail server. Any folders which are located in the user's
fs home directory are no longer available on the mail server.
This change concerns all mail folders except for inboxes because
inboxes were stored on the mail server earlier. It is required that all
users transfer their old mail folders to the new server manually.
However, this concerns only folders that have been accessed
through the mail.cs.helsinki.fi server. Some mail clients create local folders
and they are not affected. More information on the transferring
of the mail folders and the requirements from the users is
available on a web page.
Regardless of the mail system upgrade, some things remain
the same:
- The same e-mail applications continue
working and receiving and sending mail is done as usual.
- The contents of each user's inbox folder have been automatically
transferred to the new system.
- The name of the server remains mail.cs.helsinki.fi.
- The protocol for receiving e-mail is imap.
SSL encryption is required from the outside of the local network.
Most of the problems that were reported after the upgrade were
due to users' unawareness of the upgrade
documentation. Here is a summary of the real problems that
were observed. Most of them were corrected very soon.
- Courier is more case sensitive than the old mail delivery
software. Alias addresses written without leading capitals
didn't work at first.
- The SqWebMail inactivity timeout was too short and it was
adjusted to one hour.
- All forwards were not converted to the new system correctly.
The old software had accepted invalidly formatted .forward files.
- At some point mail could not be read on melkki.cs.helsinki.fi
due to the too low limit for simultaneous imap connections from
one host. The limit was raised.
- Messages that were deleted but not destroyed were needlessly
transferred to the new server. This was corrected later.
Answered flags were lost, however.
- The changed DNS information of mail.cs.helsinki.fi
was propagated on the Internet slower than we expected. Thus,
many e-mail peers tried to send mail to the old server and mail
could not be read with the mail.cs.helsinki.fi address at first.
- The address books of the old web mail were inaccessible but
they were converted into text files in each user's home directory
on fs later.
- Courier has the tendency to organise e-mail automatically.
It creates a new Sent folder each month without any questions and
deletes messages that have been in the Trash folder longer than
seven days. Whether you think this is an excellent feature or
a problem, depends on your point of view.
The new server hardware includes
one Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and
2 GB of memory. 180 GB SCSI disk space has been allocated
for e-mail folders. The operating system is CS Linux
which is based on RedHat Linux.
Actually there are two server hosts each of which is capable of
acting as the primary mail server.
We use the Courier mail server
software in the hope of maximum performance. There used to be
serious problems with the performance of the old UW IMAP server
and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder
format. However, using Courier-IMAP and its maildir
structured mail folders requires that each user's
all mail folders have to be stored in a single file system.
This is why all mail folders need to be transferred to the new
mail server if the user wants to continue using them through
the server.
Previously users' inbox folders were located on the mail server
and all other folders on fs.
A detailed comparison of the
performance of the mbox and maildir folder formats is available
in a document
associated with the Courier e-mail software.
All incoming e-mail messages are now scanned
with F-Secure Anti-Virus for Linux.
The KDE2 user environment will be removed
from CS Linux. Its users will automatically get the more
recent KDE
version 3.0.5 which
provides numerous usability, stability and performance enhancements
and bug fixes. Each user can also manually change his/her
user environment with the cslconfig command in CS Linux.
15 workstations in the classroom A213 (tankar) have been
upgraded.
The new workstations are called supertankar-1 -
supertankar-15 and they have only CS Linux
installed. The rest of the workstations in the tankar classroom
have not been changed. Supertankars can be used for background
processing which is related to research or teaching. E-mail support@cs.helsinki.fi for
permission and more information.
The old tankars were moved to the classroom D327 and
equipped with some extra memory. Details on the setup of our
classrooms is available in Finnish on a web page.
The wireless LAN channel allocation has been changed so
that only the channels 1 - 11 are in use. Certain
WLAN devices don't support the uppermost channels 12 and 13.
|