Mitä teet työajallasi?

Työajan kohdentaminen alkaa tietojenkäsittelytieteen laitoksella kesäkuun alussa. Työajan kohdentaminen ei liity kulunvalvontaan, henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin eikä muihin palkanmaksun perusteisiin. Työaikansa kohdentavat kaikki työntekijät, myös osa-aikaiset.

Emmekö me raportoi jo riittävästi toimistamme?

Tutkimusrahoittajat, esimerkiksi Tekes, ovat siirtymässä kokonaiskustannusmalliin eli rahoittamaan projekteja niiden kaikkien kustannusten perusteella. Luonnollisesti projektille tehdyt työtunnit on tällöin eriteltävä, kuten EU-projekteissa jo tehdään.

Tutkimusrahoittajien lisäksi myös opetusministeriö haluaa seurata yliopistojen kustannuksia, henkilöstökuluthan ovat yliopistolaitoksen suurin menoerä. Opetus- ja tutkimusväki kohdistaakin työaikansa yliopiston kolmelle tehtävälle, ja samalla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon heiltä menee aikaa hallinnollisiin töihin.

Projekteissa tehtävä tutkimus tarvitsee tukipalveluja, esimerkiksi IT-ylläpitoa, joiden kustannukset kokonaiskustannusmallissa kohdennetaan projekteille. Kun tiedetään, minkä verran projekteissa ja tukipalveluissa tehdään työtä, voidaan laskea niin sanottu yleiskustannusprosentti. Sen avulla projektien tukipalveluista aiheutuvat kustannukset ja projektien työntekijöiden loma- ja sairausajan palkat kohdennetaan niiden rahoittajien maksettavaksi.

Se, miten raportoimme tuntimme, vaikuttaa tulevaan tutkimusrahoitukseemme.

Hyötyä meille

Yliopistoväki tekee uutterasti töitä. Moni ei itsekään tiedä, kuinka paljon. Työajan todenmukainen kirjaaminen voi olla herätys, josta on hyötyä omaa jaksamista ajatellen.

Projekteissa toimii tutkijoita, joiden palkka maksetaan projektin rahoista, mutta laitoksellamme useimpia projekteja johtaa professori. Professorit taas noudattavat 1600-tuntista vuosityöaikaa, ja ovat saaneet koko palkkansa yliopiston kirstusta. Tähän asti ei ole ollut mahdollista veloittaa projektia sen professorijohtajan tekemästä työstä. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen voinee siis tässä sanoa sponsoroineen esimerkiksi Tekesiä ja Suomen Akatemiaa. Nyt työajan kohdennuksen myötä alamme saada mahdollisuuksia veloittaa rahoittajilta nämäkin projektin kustannukset.

Niille 1600 tunnin vuosityöaikaa noudattaville, jotka eivät projekteihin osallistu, työajan kohdennus on varsin vaivatonta. He tekevät vain kerran tai kaksi lukuvuodessa suunnitelman Solessa, ja sillä selvä. Työntekijän ei tarvitse enää suunnitelmaan koskea.

Projektitutkijoiden ja viikkotyöaikaa noudattavien kannattaa kohdentaa oma työaikansa todellisten tuntien mukaan vähintään viikoittain, sillä sen kauemmas taaksepäin on haasteellista muistaa tekemisiään.

Käpistelijä löytää johdatuksen työajan kohdentamisen aloittamiseen laitoksen infosivulta, jossa on myös linkkejä lisämateriaaliin: https://www.cs.helsinki.fi/henkilokunta-intranet/tyoaika.fi.html

Sole TM –järjestelmä: https://sole.it.helsinki.fi/tyoaika/

Sanna Kettunen