Vaarako vaanisi meitä? Exactumin pelastussuunnitelma valmistuu

Tältä näyttää paloilmoituslaite.

Tällaisen oven takaa löytyvät alkusammutusvälineet.

Kaapissa on jauhesammutin ja letku. Pekka Niklander näyttää, miten letkun vesihana käännetään auki.

Ihmisten käyttäytyminen onnettomuustilanteissa vaihtelee: 10-15% paikalle osuneista lamaantuu ja toiset 10-15% toimii melko loogisesti jopa ilman harjoittelua. Enemmistö eli 70% jää odottelemaan ja ihmettelemään, että mitä pitäisi tehdä. Tähän 70% prosenttiin pyritään vaikuttamaan luomalla pelastussuunnitelma, järjestämällä suunnitelman mukaista turvallisuuskoulutusta sekä harjoittelemalla ja tiedottamalla.

Todennäköisimmin joudut onnettomuuteen normaaleissa työ- ja kotioloissa. Exactum on kuitenkin varsin riskitön ympäristö verrattuna esimerkiksi Chemicumiin, jossa on runsaasti vaarallisia ja herkästi syttyviä aineita. Suuronnettomuuksien vaaroja on liioiteltu: todennäköisyys joutua tsunamin tai pommi-iskun uhriksi on äärimmäisen pieni.

Pelastussuunnitelma on tehty vastuuhenkilöjen käyttöön. Siihen on kirjattu turvalaitteet ja niiden sijainti, kartoitettu mahdolliset uhat, määritelty vastuuhenkilöt sekä toimenpideohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Toimenpideohjeista jaetaan tiivistelmä koko henkilöstölle.

Kaikkiin Exactumin siipiin on nimetty turvavalvojat, jotka hätistelevät hälytyksen tullessa käytävän ihmiset pois työhuoneistaan.

• 2. kerroksen A-siipi: Harri Laine ja Sami Palhomaa
• 2. kerroksen B- ja C-siivet: Pasi Rastas ja Juha Gustafsson
• 2. kerroksen D-siipi: Teemu Kerola ja Reijo Sivèn
• 3. kerroksen A-siipi: Antti Leino ja Petteri Kaski

Exactumilaisten kokoontumispaikka on parkkipaikalla Pietari Kalmin kadun puolella.

Hälytyskellon pärähtäessä soimaan pelastusryhmä eli Exactumin turvallisuuspäällikkö Pekka Niklander, vahtimestari Heikki Vänttinen, Ville Hautakangas, Jouni Luukkainen (matematiikan ja tilastotieteen laitos), Pasi Lindblom (seismologia) ja Seija Miettinen (Mehiläinen) lähtee paloilmoituslaitteelle ja yrittää selvittää, mikä savunilmaisin hälytyksen aiheutti. Samalla pysäytetään ilmastointi. Sitten pelastusryhmä lähtee katsomaan, palaako paikalla oikeasti. Jos palaa, ryhmä soittaa hätäkeskukseen (112) ja aloittaa alkusammutuksen jos se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista.

Mitä tehdä kun kahvihuoneen Moccamaster ylikuumenee lopullisesti ja syttyy ilmiliekkiin?

- Sähkölaitteenkin voi sammuttaa vedellä, mutta silloin ei kannata seisoa ihan laitteen vieressä, Exactumin turvallisuuspäällikkö, tietotekniikka-asiantuntija Pekka Niklander kertoo.

Alkusammutuksella voi pelastaa koko omaisuutensa – mutta jos mahdollista, se kannattaa tehdä vedellä tai vaahtosammuttimella eikä jauhesammuttimella, joita on eniten yliopiston tiloissa. Jauhesammuttimia on paljon yliopiston tiloissa, mutta niiden käytöllä voi saada aikaiseksi jättimäiset siivouskulut sillä jauhe leviää kevyesti yli ison auditorion. Siksi esimerkiksi konehuoneessa tai muualla missä on kalliita laitteita, käytetään hiilidioksidisammuttimia.

Exactum on melkein kokonaan yhtä paloaluetta, joten täällä täytyy olla vesisprinklerit. Työhuoneiden sprinklerit käynnistyvät, kun lämmintä alkaa olla 60-70 astetta. Sprinklerijärjestelmä ei kuitenkaan ilmaise savua, joka syntyy esimerkiksi kytevästä palosta. Palohälytyksen voi tehdä rikkomalla hälytyslaitteen lasin (ks. kuvaa), tai soittamalla 112:een.

Sami Lehtinen ja Sanna Kettunen