Viitetiedot eli bibliografiset tiedot

Tieteellisessä kirjoitelmassa lähteet ilmaistaan viitetietojen eli bibliografisten tietojen avulla. Bibliografiset tiedot koostuvat tekijän nimestä, työn otsikosta, julkaisupaikan tiedoista, julkaisuajankohdasta ja sivumäärästä. Niistä lukija voi tarvittaessa paikallistaa lähteen ja etsiä itse vastaavan tiedon. Viitetiedot on siis annettava niin tarkasti, että ne yksilöivät käytetyn lähteen ja mahdollistavat sen nopean ja miellyttävän löytämisen. Eri julkaisuissa noudatetaan erilaisia tapoja ilmaista tarvittavat tiedot, mutta keskeistä on aina tietojen riittävyys ja yhdenmukainen esitystapa saman julkaisun kaikissa viitetiedoissa.

Kirjattaessa sopivia lähdejulkaisuja ja niiden viitetietoja, on viisainta noudattaa aina tässä esitettyä yhdenmukaista tapaa merkitä muistiin viitetiedot. Varsinaisen kirjoitelman lähdeluettelo on silloin helppo toimittaa. Tarjottaessa kirjoitelmaa julkaistavaksi on noudatettava julkaisijan ohjeita.

Suositeltava tapa on kirjata kustakin lähteestä viitetiedot:

• tekijän tai tekijöiden nimet (sukunimi, etunimien alkukirjaimet) alkuperäisessä järjestyksessään; jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, vain ensimmäinen tekijä nimetään ja muiden tilalle kirjoitetaan et al. (latinan et alia = ja muut, ynnä muut); (omiin muistiinpanoihin on viisasta kirjoittaa kaikki tekijät ja jopa etunimet kokonaisuudessaan, jos ne lähteestä ilmenevät, sillä nimistä voi olla apua myöhemmissä tiedonhauissa ja samannimisten kirjoittajien erottelemisessa toisistaan)
  
• julkaisun tai artikkelin nimi alkuperäisessä muodossaan
  
• julkaisupaikan tiedot
  • kirjasta kustantaja, julkaisupaikka (voidaan jättää pois, jos kyseessä on tunnettu kustantaja) ja vuosi
  • lehtiartikkelista lehden nimi, vuosikerta (volyymi), numero, vuosiluku (suluissa)
  • artikkelikokoelman (esim. konferenssijulkaisun) artikkelista kokoelman nimi, toimittaja, kustantaja, julkaisupaikka ja vuosi tai konferenssin nimi, järjestäjä, paikka ja aika
  • raportista julkaisusarja (yleensä yliopiston ja laitoksen nimi yms.), raportin numero, julkaisupaikka ja vuosi
    
• sivunumerot, mikäli lähde ei ole koko julkaisu.

Lähdeluetteloissa julkaisun tai artikkelin nimen perään tulee piste, samoin kunkin lähteen bibliografisten tietojen perään. Muut tiedot erotetaan toisistaan pilkulla. Artikkelien nimet kirjoitetaan normaaliin suomalaiseen tapaan pienillä kirjaimilla, sen sijaan konferenssien ja kokoelmajulkaisujen nimissä käytetään isoa alkukirjainta jokaisen sanan alussa (artikkelisanoja ja prepositioita lukuunottamatta). Toinen vaihtoehto on kirjoittaa artikkelien ja teosten nimet aina täsmälleen siinä muodossa, jossa ne ovat ko. alkuperäisjulkaisussa, vaikka tällöin luettelo ei ole yhdenmukaisen näköinen. Artikkelikokoelman nimen edessä on syytä selvyyden vuoksi käyttää sanaa Teoksessa (Engl. tekstissä riittää prepositio In teoksen nimen edessä), paitsi kun on kysymys konferenssijulkaisusta, jonka nimi alkaa lyhenteellä Proc. (sanasta Proceedings). Tällöin ei tarvita mitään täydennystä. Katso mallia oheisesta kuvitteellisesta lähdeluettelosta.

Lähdeluettolossa oleviin viitetietoihin ja niiden taustalla olevaan julkaisuun viitataan itse kirjoitelman tekstissä käyttämällä viitetiedoista sopivaa lyhennemerkintää. Voidaan käyttää mnemonista lyhennettä, joka koostuu kolmesta kirjaimesta ja kahdesta numerosta. Kirjaimet ovat tekijän tai tekijöiden sukunimen alkukirjaimia ja numerot ovat vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa. Jos samalta tekijältä on luettelossa useita samana vuonna julkaistuja töitä, nämä erotetaan toisistaan vuosiluvun jälkeen sijoitettavalla pienellä aakkosella. Lyhenteen vaihtoehtona voidaan suositella viime aikoina yleistynyttä käytäntöä, jossa lyhennemerkintänä on tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi. Tällöin lähdeluettelon viitetietoja ei tarvitse varustaa erillisillä lyhennemerkinnöillä.

Kirjoituksen lähdeluettelossa luetellaan täsmälleen ne lähteet, joihin viitataan kirjoituksen tekstiosassa. Lähdeluettelossa viitetiedot ovat tekijän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, saman tekijän (tekijäryhmän) työt julkaisuajan mukaisessa järjestyksessä. Jos jollakin lähteellä ei ole henkilötekijää, se aakkostetaan julkaisun nimen mukaisesti.

Esimerkkinä kuvitteellinen lähdeluettelo:

Lähteet

BlM97	Block, H., Mäkelä, M., Tiedonhaun opas Tieteellisen kirjoittamisen kurssia varten. URL: http://www.cs.helsinki/group/tiki/
Bou82	Bourne, S.R., The UNIX System. International Computer Science Series, Addison-Wesley 1982.
DaT90	Dan, A., Towsley, D., An approximate analysis of the LRU and FIFO buffer replacement schemes. Proc. ACM Conf. Measurement & Modeling of Computer Systems, Boulder, Colorado, USA, May 22-25, 1990, 143-152.
Erk94	Erkiö, H., Opinnäytetyön ulkoasun malli. Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelyopin laitos, Tieteellisen kirjoittamisen kurssiin liittyvä julkaisematon moniste, Helsinki 1994.
FHD89	Fogelberg, P., Herranen, M., Sinikara, K., Tuumasta toimeen, tutkielman tekijän opas. Yliopistopaino, Helsinki 1989.
Gan89	Gannon, D. et al., Programming environments for parallel algorithms. Teoksessa Parallel & Distributed Algorithms, toim. M. Cosnard et al., North- Holland 1989, 101-108.
Gri87	Grimm, S. S., How to write computer documentation for users. Van Nostrand Reinhold Co., New York 1987.
HaP82	Harkins, C., Plung, D. L. (toim.), A guide for writing better technical papers. IEEE Press 1982.
Jul81	Julkaisusarjoja ja opinnäytteiden tiivistelmiä koskevat ohjeet ja suositukset. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen julkaisu A 3, Helsinki 1981.
Mey90	Meyer, B., Lessons from the design of the Eiffel libraries. Communications of the ACM 33, 9 (1990) 68-89.
Raa89	Raatikainen, K. E. E., Modelling and analysis techniques for capacity planning. Department of Computer Science, University of Helsinki, Report A-1989-6, Helsinki 1989.
Smi78a	Smith, A. J., Sequentiality and prefetching in database systems. ACM Transactions on Database Systems 3, 3 (1978) 223-247.
Smi78b	Smith, A. J., Sequential program prefetching in memory hierarchies. Computer 11, 11 (1978) 7-21.
Ver92	Verkamo, A.I., Opinnäytetyön ulkoasun malli. Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelyopin laitos, Tieteellisen kirjoittamisen kurssiin liittyvä julkaisematon moniste, Helsinki 1992.

Lähdekirjallisuuden lukeminen ja siitä oppiminen
Konferenssiesitelmät ja -julkaisut