<-- Spyratouta Vastaan
> Etusivu > Pako Sarkopoliista
--> Trithanos Loukhos
Höpiseminen taitaa olla tarttuvaa, sillä teimme sitä sitten myös tässä sessiossa. Piti selittää menneitä tapahtumia ja puhua mukavia. Kun sitten pääsimme peliin, oli se alussa lähinnä hahmokuvan terävöittämistä. Keskusteltuaan vakavasti tavoitteistaan elämässä Dhargamelon ja Kanenas nyt kumminkin kykenivät lähtemään etsimään Rhadamantiosta; oli nimittäin niin, että elementalisti oli taidoillaan paikallistanut kaupungista paenneen parivaljakon.
Kun sitten Isador ja Rhadamantios saivat tietää noiden kahden lähestymisestä, he valmistivat tietysti melkoisen vastaanoton. Olivathan he sentään haluttuja lainsuojattomia Sarkopoliissa, ja vaikka Rhadamantios tunsikin toki Dhargamelonin, ei heidän välillään ollut sentään Pardiksen torven veroista luottamusta.
Kanenas kuitenkin puhui kauniisti ja vakuutti lainsuojattomat hyvistä aikeistaan. Nämä päättivät uskoa elementalistia ja ottivat niin Dhargamelonilta kuin Kanenaalta vakavan valan uskollisuudesta, luvaten heille osuuden torvesta kun se myytäisiin. Rhadamantios ja Isador olivat tulleet nimittäin siihen tulokseen, että yrittäisivät nyt pohjoisen vapaisiin kaupunkeihin, siellä myydäkseen torven Sarkopoliin ulottumattomissa.
Kun tämä asia oli selvitetty, lähetettiin Kanenas sopimaan kapteeni Tsakakiin kanssa Rhadamantioksen mukaan poimimisesta. Nimittäin Tsakakis oli rohkea mies, ja ottaisi mielellään Rhadamantioksen takaisin laivaan jos vain pystyisi tekemään sen kaupungin ulkopuolella. Tämä osoittautui todeksi, ja kapteenin kanssa sovittiin se päivä jona tämä hakisi Rhadamantioksen eräästä sovitusta paikasta Sarkopoliin ulkopuolella.
Nyt tämän asian selvittyä lähtivät toverukset hakemaan torvea, jonka Isador oli haudannut maahan salaiseen paikkaan. Muutenkin liikkeellä pysyminen oli alituiseen tarpeen, sillä Isador pelkäsi itse tyrannin lähtevän Rhadamantioksen perään. Silloin ei olisi epäilystä, että tämän verta (jota hän vuosi edellisenä yönä runsaasti kaupungissa) käytettäisiin maagisiin taikariitteihin jotka paljastaisivat Rhadamantioksen piilopaikan.
Edellisen ollessa suurin uhkakuva Isadorin mielessä, hän vuodatti lisää Rhadamantioksen verta ja levitteli sitä puiden juurakoihin ja kivien alle harhauttaakseen vihollisen maagisia kompasseja. Hän jopa kätki verestä saveen hieromaansa mönjää tuon Dhargamelonin haarniskaan, siten varmistaakseen että tämä osaltaan hämmentäisi etsijöitä.
No, tässä vaiheessa tarkkaavainen lukija tietysti jo ihmettelee, että eikö se tonttu vienyt sen torven. No veihän se. Järkytys oli tavaton kun sankarimme palasivat torven piilopaikkaan ja huomasivat sen kadonneen. Heillä meni hetki ymmärtää, että tontun täytyi olla syyllinen, mutta sitten tapahtuikin jotakin odottamatonta. Olimme varhemmin räknäilleet tämän tarinan valmiiksi metatasolla, niin että sankarit nyt lähtisivät kostamaan ja hakemaan torvea takaisin. Tapahtui kuitenkin outoja, ja hahmot veivät vallan. Nimittäin Isadorin varmaotteinen tahto hajosi nyt täysin, ja hän ei kyennyt juuri muuta kuin raivoamaan ja itkemään Rhadamantiokselle pettymystään. Mitä tekee Rhadamantios, kun PJ alkaa puhumaan torven hakemista vastaan, vaikka kuinka EPH:n suojista? Ei mennyt kummaakaan hetkeä, kun seikkailijamme päättivät luopua torvesta ja paeta kuolettavaksi käyneeltä saarelta. Isador ei tiennyt ollenkaan mitä tehdä, mutta lähti vielä Rhadamantioksen mukaan koska ei voinut luottaa kehenkään muuhunkaan.
Sankareillamme oli turhankin paljon aikaa ennen kuin Tsakakis lähtisi kaupungista, mutta siitä huolimatta he läksivät nyt liikkeelle kohti sovittua tapaamispaikkaa, jos ei muuten niin liikkeellä pysyäkseen. He kuulostelivat jatkuvasti takaa-ajon ääniä, joten matkanteko oli hiljaista niin masennuksen kuin varovaisuudenkin puolesta.
Kun sitten illan koettaessa silmäsivät korkeammalta kukkulalta, tiesi Isador osoittaa Tsakakiin tarkoittaman paikan rannikolta. Sinne olisi vielä noin puolen päivän matka, ja aikaa oli vielä yö, päivä ja yö ennen kuin laiva olisi lähdössä Sarkopoliista. Asioiden ollessa näin päättivät pakolaiset leiriytyä yöksi.
Lukuunottamatta merkityksetöntä roolipelailua ei yön aikana tapahtunut mitään ihmeellisempää, mutta aamun tunteina alkoivat sankarimme kuulla metsästystorvien ääniä jotka merkitsisivät takaa-ajoa. Kanenas muuten liittyy sitten Theronin ja Rhadamantioksen kanssa informaatiotöhöjen arvostettuun ja elitistiseen kerhoon:
- Kuulet torvien ääniä, sanoo PJ onnistuneen havaintoheiton jälkeen.
- No, mikäpäs siinä, toteaa Kanenas.
Kun myöhemmin aamulla torvet olivat niin lähellä että muutkin huomasivat ne, täytyikin seikkailijoiden tehdä varmoja päätöksiä paostaan. Epäilemättä ratsumiehet olisivat alueella jo ennen puoltapäivää, ja jos he kykenisivät löytämään Rhadamantioksen maagisesti ei toveruksilla olisi mitään toivoa pakoilla seuraavaan aamupäivään saakka.
Isador, joka oli päättänyt panna kohtalonsa samaan koriin Rhadamantioon kanssa, rakenteli suunnitelman. Puolet joukosta kiirehtisi rannikolle ennen ratsuväen tuloa ja piiloutuisi kallioluoliin, siellä kätkeytyen kunnes hetki tulisi. Toinen osa puolestaan piilottelisi metsässä. Tarkoituksena olisi sotkea Rhadamantioksen paikantava magia, sillä yöllä oli Isador sekoittanut vertaan Rhadamantioon kanssa (älä kysy).
Koska ei nähnyt mitään syytä vaarantaa nahkaansa, läksi Dhargamelon nyt kuitenkin seurueesta palatakseen kaupunkiin ja noustakseen laivaan siellä. Sillä välin Isador otti asiakseen kätkeytyä luoliin, mikä jätti Kanenaan ja Rhadamantioksen piilottelemaan kukkuloilla.
Syy siihen, että elementalisti oli Rhadamantioksen mukana, oli se ettei tämä saattaisi yksin paeta tyrannin elementalisteilta. Epäilemättä ilmaelementalistit etsivät häntä nytkin, ja jos ylimääräiset ihmiset kukkuloilla hämäsivätkin niitä hetken, olisi vain ajan kysymys milloin metsästäjät tietäisivät hänen olinpaikkansa tarkemmin kuin parhainkaan taikakalu voisi kertoa.
No, Dhargamelon palasi kaupunkiin ja joutui siellä luonnollisesti pieniin hankaluuksiin mm. koska hänen varusteissaan oli hitunen Rhadamantioon verta. Ei siitä sen enempää, sillä onni oli stratiootin puolella.
Sillä välin sankari itse oli lähtenyt uskollisen elementalistinsa kera koukkaamaan syvemmälle sisämaahan, tarkoituksenaan pysyä liikkeessä odotellessaan laivaa. Tämäkin suunnitelma toimi siedettävästi kunnes ilta saapui ja heidän täytyi karistaa kannoiltaan ne elementaalit. Hurja elementaalinen taistelu seurasi, ja epäilemättä ainoa mikä pelasti sankarimme tällä kertaa oli se, etteivät kaupungin elementalistit odottaneet Rhadamantioksella olevan elementalistista apua joka olisi vieläpä erikoistunut ilmaelementaalien hallitsemiseen.
Kun saivat nyt elementaalit niskastaan ainakin muutamaksi tunniksi, sankarimme jatkoivat matkaansa kohti kohtauspaikkaa. He tekivät parhaansa hävittääkseen myös jälkensä, seuraten puroja ja kulkien varovasti. Eikä Rhadamantios halunnut pysähtyä edes yöksi, vaan oli keskiyö heidän saapuessaan rantaan.
Tässä vaiheessa theriittiin iski nerokkuuden leimahdus ja hän kätki niin itsensä kuin elementalistinkin mitä huolellisimmin rantahiekkaan kallioiden alapuolelle. Mitään ei ollut näkyvissä, ellei sitten loivaa kumparetta hiekassa. Siihen he sitten jäivät torkkumaan ja odottamaan auringonnousua...
... joka tulikin viimein, ja sen mukana ratsumiehet. Muutamaan tuntiin ei tapahtunut mitään, aurinko nousi ja Tsakakis lähti matkaan Sarkopoliista. Seurasi hektinen pariminuuttinen kun draaman lakien mukaisesti metsästäjät löysivät yhtäaikaisesti niin Isadorin piilopaikan kuin Rhadamantioksenkin, ja samaan aikaan Tsakakiin laiva saapui näköetäisyydelle, purjehtien lähellä rantaa. Sankarillisesti Rhadamantios ja Kanenas nousivat piilopaikastaan ja hökäisivät yli rantahiekan mereen laivaan uidakseen, väistellen samalla yläpuolisilta kallioilta viuhuvia keihäitä. Samaan aikaan Isador luonnollisesti joutui kokemaan saman koettelemuksen, päättyen parinkymmenen metrin mittaiseen loikkaan rantakalliolta suoraan mereen.
Kiitos suotuisan nopan ja pitkien etäisyyksien, selvisivät sankarimme säikähdyksellä keihäistä. Itsekullakin oli suunnattomia vaikeuksia laivaan uimisessa, mutta onnistuihan sitten sekin. Näin alkoi onnellisissa merkeissä matka pois Sarkoksesta ja suoraan surman suuhun.
<-- Spyratouta Vastaan
> Etusivu > Pako Sarkopoliista
--> Trithanos Loukhos