Tietotekniikan tutkimusta arvioidaan kiireellä

Suomen Akatemia yllätti tietojenkäsittelytieteilijät helmikuun viimeisenä päivänä: se tiedettiin, että tieteenalamme arvioidaan, mutta aikataulu tuli yllätyksenä – paljastui, että yksiköillä on aikaa arviointiraporttien kokoamiseen noin kuukausi. Raporttien liitteineen pitää olla Akatemiassa jo 5.4. Kansainvälisen arviointipaneelin vierailut yksiköihin tapahtuvat 25.-30.6., heti juhannuksen jälkeen.

Tietotekniikan arviointiin on valittu 27 yksikköä eri korkeakouluista ja VTT:ltä, ja se käsittää vuodet 2000-2006. Sekä laitos että HIIT arvioidaan.

Arviointi on osa Suomen Akatemian koko luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan tieteenala-arviointia. Toimikunta päättää tutkimusrahoituksesta alallaan. Arvioinnin tavoite on Akatemian mukaan selvittää alan tutkimuksen tieteellinen taso, vahvuudet ja heikkoudet sekä koulutuksen ja opetusrakenteiden organisointi- ja kehittämistarpeet.

Tieteenala-arviointia esitteli helmikuun lopun infotilaisuudessa johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, jonka mukaan myös tietotekniikan runsas rahoitus 2000-luvulla oli yksi peruste arvioinnin aloittamiselle. Akatemia haluaa siis tietää, mitä sen rahoilla on saatu aikaan.

Mittava sisältö

- Laitoksen raportissa on tällä hetkellä 126 sivua ja HIIT/BRUn raportissa noin 80 sivua, mutta siinä on päällekkäisyyksiä ARUn raportin kanssa, molempia raportteja toimittava Greger Lindén kertoo. HIIT arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, joten Greger ja ARUn Päivi Saarinen kokoontuvat piakkoin yhdistämään BRUn ja ARUn raportit. Gregerin lisäksi arvioinnin parissa urakoi tällä hetkellä laitoksen professorikunta ja osa hallinnosta.

Akatemialle raportoidaan muun muassa seuraavista: henkilöstö, tutkijakoulutettavat ja tohtorintutkinnot, kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö sekä yritysyhteistyö, muu tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Lisäksi tietysti luetteloidaan valikoituja julkaisuja. Rahoituksesta eritellään Akatemian sekä muiden rahoittajien vaikutus tutkimukseen.

Arviointiin kuuluu myös yksiköiden tekemä itsearviointi – tähän mennessä ovat valmistuneet jo mm. SWOT-analyysit ja tutkimusstrategiat. Tktl:n osalta työtä tehdään vielä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä tutkimusinfrastruktuurin arvion parissa, mutta HIITin suhteen jäljellä on hieman enemmän tehtävää.

Raportin koostamista hankaloittaa se, että laitoksemme väki ei ole päivittänyt kovin aktiivisesti esim. MUTI- eli muu tieteellinen toiminta –tietokantaa. Greger kertoo, että myös Suomen Akatemian julkaisuluokittelu on muuttunut. Muutamat luokittelun kategorioista menevät osin päällekkäin, ja se on erilainen kuin Julki-tietokannassa tai vuonna 2005 tehdyssä Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnissa käytetyt luokittelut.

Sanna Kettunen