Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
F-Secure Anti-Virus -virustentorjuntaohjelmia
päivitetään uusimpiin versioihin. Päivityksen jälkeen
voidaan käyttää F-Securen
uutta viruskuvausjärjestelmää. Vanhatkin ohjelmaversiot toimivat
edelleen, mutta ne eivät ehkä pysty tunnistamaan kaikkia uusia viruksia.
Uusimmat Anti-Virus-versiot ovat Windowsille 5.40 ja
Linuxille 4.15.
Anti-Virus-ohjelmapäivitykset tehdään TKTL:lla
seuraavasti:
- Työasemaluokkien Windowseihin asennetaan uudet versiot
etänä F-Secure Management Serverin avulla. Suurin osa
luokkien työasemista on jo päivittynyt.
- Henkilökunnan kiinteisiin Windows-työasemiinkin voidaan
asentaa uudet versiot etänä F-Secure Management Serverillä.
Ongelma kuitenkin on, että versiopäivitys aiheuttaa
automaattisen Windowsin uudelleenkäynnistyksen. Parhaillaan
tutkitaan, miten etäpäivitys olisi järkevää suorittaa.
Työasemien haltijat voivat kyllä itse pyytää etäpäivitystä
sähköpostitse osoitteesta atk-apu@cs.helsinki.fi.
- TKTL:n kannettavien tietokoneiden Windowsit vaativat
käsin päivittämistä. Kannettavien tietokoneiden haltijat
voivat sopia päivityksestä Pekka
Niklanderin kanssa.
- Kaikkiin CS Linuxeihin asennetaan uusi ohjelmaversio
seuraavassa Linux-päivityksessä.
- Opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet voivat noutaa
Anti-Viruksen kotitietokoneisiinsa atk-osaston
ohjelmajakelusta.
Virusten torjunnasta TKTL:lla kerrotaan tarkemmin WWW-sivulla.
Käyttölupien vuosittainen vanheneminen iski syyskuun
lopussa. TKTL:n atk-järjestelmien yli 4000:sta käyttöluvasta noin
14 prosenttia vanheni. Suurin osa näistä pois siivotuista
käyttäjätileistä kuuluu valmistuneille tai muusta
syystä käyttölupansa uusimatta jättäneille opiskelijoille.
Kaikki yliopiston atk-käyttöluvat on uusittava
joka vuosi, jos haluaa jatkaa atk-järjestelmien käyttöä. Läsnäolevaksi
ilmoittautuneet opiskelijat voivat jatkaa käyttölupansa atk-osaston
WWW-lomakkeella. TKTL:n käyttöluvan voimassaolo edellyttää
atk-osaston cc-unix-järjestelmän (= "Vallilan unix" = kruuna,
sirppi, vesuri, ym.) käyttöluvan jatkamista.
Kun atk-osaston cc-unix-käyttölupa on voimassa, TKTL:n käyttäjätili
toimii seuraavana päivänä. Hallintohenkilöstö on uusinut henkilökunnan
käyttöluvat manuaalisesti hyvissä ajoin ennen vanhenemispäivää.
Käyttölupien uusimistarpeesta ilmoitetaan aina
sähköpostitse kullekin käyttäjälle sekä
Etunimi.Sukunimi@helsinki.fi-postialiaksella että suoraan kyseiseen
käyttölupaan liittyvään postijärjestelmään. Koska TKTL:n käyttöluvan
voimassaolo seuraa atk-osaston cc-unix-järjestelmän käyttöluvan
voimassaoloa, TKTL:n käyttäjät eivät ole saaneet erillistä varoitusta
luvan vanhenemisesta, vaan varoitus on lähetetty
cc.helsinki.fi-osoitteella. Tämä on osoittaunutut ongelmalliseksi,
koska jotkut käyttäjät eivät syystä tai toisesta lue helsinki.fi-
eikä cc.helsinki.fi-postiaan. Ensi vuonna varoituksia
pyritään kehittämään niin, että TKTL:n käyttäjät saisivat
vielä kolmannen varoituksen suoraan cs.helsinki.fi-osoitteeseen.
Jotkut käyttäjät ovat uusineet atk-osaston mikroverkon käyttöluvan
ja luulleet sen pitävän TKTL:n käyttöluvan voimassa. Näin ei ole.
TKTL:n käyttöluvan voimassaolo edellyttää nimenomaan
cc-unix-järjestelmän käyttöluvan uusimista.
Tarkempia tietoja TKTL:n käyttöluvista on WWW-sivulla.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
CS Linuxin
F-Secure Anti-Virus -virustentorjuntaohjelma
päivitetään versioon 4.15. Samalla Anti-Virus siirretään verkkolevyltä
paikallisille levyille, minkä jälkeen sitä voi aina käyttää kannettavissa
tietokoneissakin. Anti-Virus toimii Linuxissa komennolla fsav.
Linux-työasemissa suoritetaan täydellinen
virustarkistus ja viruskuvaustietokantojen päivitys joka yö.
Tarkistuksessa löytyneet viruksen saastuttamat tiedostot siirretään
automaattisesti pois käyttäjien kotihakemistoista
ja asiasta ilmoitetaan kyseiselle käyttäjälle sähköpostitse.
Pian suoritettavan päivityksen jälkeen virustarkistuksesta tulee
entistä tarkempi. Linuxissa avattavia tiedostoja ei
kuitenkaan tarkisteta automaattisesti, kuten Windowsissa.
Kannettavissa tietokoneissa mitään virustarkistuksia
ei tehdä Linuxissa automaattisesti, ja viruskuvaustietokannat
päivittyvät automaattisesti ainoastaan normaalin Linux-päivityksen
aikana. Kannettavan tietokoneen viruskuvaustietokannan voi tarvittaessa
päivittää koska tahansa tietokoneen ollessa kytkettynä verkkoon
painamalla CS Linuxin sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä
näppäinyhdistelmää Alt+U. Samalla asennetaan kaikki
muutkin CS Linuxin päivitykset, jos jotain on asentamatta.
Muistikorttien lukijoita hankitaan lisää. Tällä hetkellä
TKTL:lla on käytössä vain yksi Compact Flash -kortinlukija,
joka on skannerityöasemassa huoneessa B437. Erityisesti
Memory Stick -korttien lukumahdollisuutta on
kaivattu. Yksi kortinlukija pyritään sijoittamaan
kolmanteen kerrokseen ilta- ja viikonloppukäyttöön.
USB-liitäntäisiä muistikortinlukijoita voi
käyttää Linuxissa. Jotkut kortit voi liittää
tiedostojärjestelmään komennolla "mount /mnt/usb",
mutta suositeltavampaa on käyttää mtools-komentoja
(esimerkiksi mdir, mcopy; katso "man mtools"). Mtools
tuntee USB-väylässä olevan muistikortin U-levyasemana,
joten tyypillinen komento on esimerkiksi "mdir u:".
Mtoolsilla voi käsitellä vastaavasti tavallisia levykkeitä
(levyasema a:) ja zip-levyjä (levyasema z:).
Tietokantapalvelinten laitteistoa uudistetaan. Opetuksessa
paljon käytettävä db.cs.helsinki.fi-palvelin vaihdetaan kokonaan uuteen
laitteistoon, johon asennetaan tehokkaat SCSI-kiintolevyt.
Harjoitustyöjaksojen aikana db:llä on ollut raskas kuorma.
Bodbacka-palvelimen nykyistä laitteistoa puolestaan päivitetään
vain SCSI-ohjaimella ja -kiintolevyillä.
Bodbackassa on TKTL:n Oracle-tietokantajärjestelmä, jota käytetään
opetuksen ja tutkimuksen apuna. Lisätietoja TKTL:n
tietokantapalveluista
on WWW-sivulla.
Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi,
että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä.
Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat
osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät
osaa käyttää niitä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
TKTL:n uuden sähköpostipalvelimen ohjelmistoja ja laitteistoa
testataan. Uudessa mail.cs.helsinki.fi-palvelimessa
on yksi Intel Pentium 4 2.66 GHz -prosessori
ja 2 GB keskusmuistia. Käyttöjärjestelmä
on CS Linux 2. Palvelimen uusimisella olisi jo kiire,
koska TKTL:n vanha sähköpostijärjestelmä on pahasti ruuhkautunut.
Imap-palvelinohjelmana testataan Courier-IMAP:ia.
Palvelinohjelman vaihtamisella tavoitellaan merkittävää lisätehoa.
Nykyinen UW IMAP
toimii tietyissä tilanteissa erittäin tehottomasti, eikä sitä voi
parantaa laitteiston suorituskykyä lisäämällä. Nimenomaan ohjelman
ja siihen liittyvien talletusrakenteiden tehottomuudesta johtuva
käyttökatko koettiin 4.9.2002, mistä on tarkempi kuvaus
uutisryhmässä hy.atk.katko.
Siirtyminen Courier-IMAP-palvelinohjelmaan vaatisi uusia
järjestelyjä: Tehokas maildir-talletusrakenne
edellyttää, että tietyn käyttäjän kaikki sähköposti täytyy tallettaa
yhteen ja samaan tiedostojärjestelmään.
Nythän saapuneen postin inbox-kansiot ovat postipalvelimen levyllä ja
kaikki muut kansiot kunkin käyttäjän omassa kotihakemistossa. Tämä
on mahdollista, koska nykyisin kaikki kansiot noudattavat
unix-järjestelmille perinteistä (ja tehotonta) mbox-talletusrakennetta.
Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon
liittyvässä dokumentissa.
Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama
käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein,
töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla
säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä
tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva,
kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio
muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt
eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella
päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.
KDE-käyttöympäristön uuden version asennusta CS Linuxiin
valmistellaan. Atk-järjestelmien ylläpito testaa
parhaillaan KDE:n
versiota 3.0.3, ja siihen tehdään tarvittavia mukautuksia.
KDE3:n mukana tullaan asentamaan uudet versiot KDE:n
sovellusohjelmista: sähköpostiohjelma KMail,
toimisto-ohjelmisto KOffice ja
WWW-selain Konqueror.
KDE2 [kuva] on
tällä hetkellä Linuxin oletuskäyttöympäristö uusilla käyttäjillä,
ja myös monet vanhat käyttäjät ovat ylläpidon suositusten kannustamana
siirtyneet siihen.
Siirtyminen KDE2:sta KDE3:een on helppo: Käyttöliittymä on
lähes samanlainen ja suurin osa käyttäjäkohtaisista asetuksista
säilyy ennallaan. Uusi KDE kannattaa ottaa käyttöön, koska se edistää
työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa
vanhojen KDE-versioiden vikoja.
Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa
CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. KDE3:a
tullaan kuitenkin tarjoamaan automaattisesti siinä vaiheessa, kun
se asennetaan kaikkiin työasemiin.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
Nopeasti levinnyttä Bugbear-sähköpostimatoa alettiin
torjua TKTL:n postipalvelimella 2.10.2002 illalla.
Valitettavasti matoja
oli ehtinyt saapua käyttäjien postilaatikoihin tätä ennen. Jotkut
ovat saaneet niitä myöhemminkin, koska TKTL:n matosuodatin ei ole
kyennyt tunnistamaan kaikkia Bugbearin muotoja. Siksi on
tärkeää, että kaikki käyttäjät ottavat huomioon seuraavat seikat:
- Sähköpostin käsittelyssä tulee aina noudattaa annettuja
sähköpostin tietoturvaohjeita. Ohjeiden keskeisin sisältö on, että
mitään liitteitä ei pidä avata varmistamatta ensin liitteen
asiallisuutta.
- Käyttäjien kannattaa huolehtia Internet-käytössä olevien
kotitietokoneidensa suojaamisesta viruksia vastaan.
Tähän liittyviä vinkkejä on esimerkiksi vanhoissa
atk-uutisissa.
Parhaimman turvan sähköpostitse leviäviä viruksia ja matoja
vastaan saa tällä hetkellä kierrättämällä sähköpostit yliopiston
atk-osaston kautta. Tätä ei kuitenkaan suositella muuten kuin
erityistapauksissa. Atk-osastolla kaikki saapuvat sähköpostit
tarkistetaan InterScan
VirusWall -ohjelmistolla, joka tarkistaa viestit
automaattisesti päivittyvän viruskuvaustietokannan perusteella.
Edistyneet käyttäjät voivat esimerkiksi ohjata kaikki sähköpostinsa
atk-osaston Mappi-järjestelmään.
Mappi-postia voi käyttää WWW-selaimella ja normaaleilla imap-asiakasohjelmilla
(esimerkiksi Pine, Mozilla).
Tilastoja ja enemmän tietoja Bugbearista on muun muassa
atk-osaston ATK-nyt-verkkolehden
uusimmassa numerossa (PDF-dokumentti).
Fs-levypalvelimen ongelmat jatkuvat. Palvelin kaatui
sunnuntaiaamuna 29.9. mutta saatiin onnekkaasti toimintaan jo samana
päivänä, koska eräs ylläpidon edustaja oli sattumalta paikalla.
Tiistaiaamuna 8.10. havaittiin jälleen ongelmia, jotka selvitettiin
käynnistämällä palvelin uudelleen. Näistä ongelmista aiheutui
laajoja käyttökatkoja TKTL:lla. Pahoittelemme odottamattomista
katkoista käyttäjille aiheutunutta haittaa.
Windowsista tulostus ei aina onnistu Samba-tulostuspalvelimen
ja Windows 2000 -työasemien kommunikointiongelman takia.
Ongelma ilmenee käytännössä joko siten, että Windowsissa ei näy
tulostimia lainkaan, tai siten, että sovellusohjelma kaatuu
tulostettaessa. Monet käyttäjät ovat ihmetelleet tätä ilmiötä.
Tulostuksen epäonnistuessa Windowsin paikallinen tulostuspalvelu
on kaatunut. Tulostuksen saa yleensä toimimaan joko käynnistämällä
koko Windowsin uudelleen tai pyytämällä ylläpitoa käynnistämään
kyseisen työaseman paikallisen tulostuspalvelun uudelleen. Ongelmaa
tutkitaan, ja se korjataan mahdollisimman pian.
TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut
haitallisen suureksi. Postipalvelin uusitaan lähikuukausina,
jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että
uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2.
Häiriötilanteiden välttämiseksi
suosittelemme käyttäjille seuraavia toimia:
- Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää
kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen
sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa,
kun tällaisia käyttäjiä useita.
- Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää
mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi
Neomaililla). Näin
säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa.
Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko
poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
WWW-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä.
Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun
muassa sähköpostipalvelin mail.cs.helsinki.fi ja interaktiivinen
palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi) käyttäjien
tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen
kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin
päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
F-Secure Anti-Virus software is being updated to the latest
versions in order to use the new virus description system introduced
by F-Secure. Older software versions won't stop working
but their virus detection capabality will be degraded. The latest
versions are 5.40 for Windows and 4.15 for Linux.
Most Anti-Virus installations can be centrally updated at
the CS Department. The Linux version will be updated in the next
CS Linux update. The Windows versions have already been updated
in the computer classrooms. If you think you still have an older
version of the F-Secure Anti-Virus for Windows,
please contact support@cs.helsinki.fi for
a forced update. The holders of the CS Department's portable computers
are kindly asked to contact Pekka Niklander for
a manual software update. F-Secure Anti-Virus is available
for all users' home computers in the IT Department's
software distribution site (login with the IT Department's user
account name and password).
F-Secure Anti-Virus for Linux will be installed
locally into all CS Linux hosts in the next CS Linux
update. After that, it can be used always with the command fsav.
The virus description database is updated and a full virus scan is
carried out nightly (not on portables). The virus desription database is
also updated by pressing Alt+U in the CS Linux login screen.
The annual user account expiration date was in the end of
September. About 14 percent of the CS Department's 4000 user
accounts expired. Most of these archived user accounts belong to
graduated students and minor students who haven't renewed their user
account.
All user accounts have to be renewed annually at the
university. Registered students can renew their user account with the IT Department's web
form. In order to renew the CS user account, you need to renew
the IT Department's cc-unix account (i.e. servers kruuna, sirppi,
vesuri, ...). Having done that, the CS user account will be
automatically enabled by the next day. The user accounts of the CS
staff members were manually renewed by the administration staff
well before the expiration date.
The CS Department's new e-mail server is being tested. The new
server has one Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and
2 GB of memory. The operating system is CS Linux. We are looking
forward to upgrading the mail server soon because of the performance
problems of the current e-mail system.
We are testing an alternative imap server software Courier-IMAP
in the hope of maximum performance. There have been serious
problems with the performance of the current UW IMAP server
and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder
format. However, using Courier-IMAP and its maildir
structured mail folders requires that each user's
all mail folders have to be stored in a single file system.
At the moment users' inbox folders are located on the mail server
and all other folders on fs. A detailed comparison of the
performance of the mbox and maildir folder formats is available
in a document
associated with the Courier e-mail software.
The banner pages of the same user's successive print jobs
are not printed on printers ps2 and ps5. This is an experiment
to save printing resources. The banner page is not printed if the
next print job is queued within one minute.
The Bugbear e-mail
worm was blocked on the CS Department's mail server on October 2nd.
However, a few worm mails have made it through the blocking system due to the
difficult characteristics of the worm. All users should be cautious
about mail attachments. Attachments should never be opened before making sure
that the attachment is relevant.
Printing from Windows doesn't always work due to a communication
problem between the Samba printer server and Windows 2000 workstations.
The problem appears so that there are no printers at all
in Windows or the application crashes during printing.
The problem can be solved temporarily by restarting Windows
or by asking the computing facilities staff
to restart the local printer spooler service in the workstation.
We are investigating the issue and it will be fixed as soon as possible.
Mail.cs.helsinki.fi has been overloaded lately.
We are looking forward to upgrading the server in the next few
months. The new server is already being installed but the
converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is
a big task.
Certain measures are recommended for all users
to prevent overload:
- The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in
the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary
load.
- The inbox e-mail folder should be kept as small as possible
so that it will consume less memory. Especially e-mail messages
with large attachments should be deleted or saved in another
folder.
|