Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Useita viikkoja vaivanneet Windows-järjestelmän tulostusongelmat
on nyt ratkaistu. Windows-työasemien ja Samba-tulostuspalvelimen
välisessä yhteistoiminnassa oli ongelmia, jotka johtivat Windowsien
paikallisen tulostuspalvelun kaatumiseen ja tulostimien "katoamiseen".
Samba-tulostuspalvelimesta on nyt käytössä sellainen versio, jolla
ongelmia ei ole enää havaittu. Jos jotain ongelmia vielä esiintyy, niistä
pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen atk-apu@cs.helsinki.fi.
Windowseista tulostusta on kehitetty myös monella
muulla tavalla. Kaikilla TKTL:n toimialueen käyttäjillä näkyvät nyt
kaikki julkisissa tiloissa olevat tulostimet. Henkilökohtaiset
tulostimet taas näkyvät Windowsissa niillä käyttäjillä, joille on
määritelty tulostusoikeus kyseiseen tulostimeen. Kaikilla tulostimilla
on otettu käyttöön uudet PCL-ajurit, jotka korvaavat automaattisesti
vanhat ajurit TKTL-toimialuetta käytettäessä.
Fs-levypalvelimelle vaihdettiin uusi Linuxin käyttöjärjestelmän ydin
torstai-iltana 24.10.2002. Nyt käytössä on uusin Redhatin kokoama
ydin, joka sisältää nimenomaan fs:n tyyppiseen järjestelmään liittyviä
korjauksia. Lähes varmasti on korjattu sellaisia vikoja, jotka ovat
aikaisemmin aiheuttaneet fs-palvelimen kaatumisia. Samalla optimoitiin
palvelimen raid-kokoonpanoa. Tähän mennessä kokemukset uudesta ytimestä
ovat pelkästään hyviä, mutta tilanteen varmistamiseksi joudumme
suorittamaan täydellisen fs:n tiedostojärjestelmän eheyden tarkistuksen.
Tästä aiheutuu käyttökatko, jonka ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin
uutisryhmissä hy.atk.katko ja hy.tktl.tiedotukset.
Opera-WWW-selaimen
uusi versio 6.1 on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon
/opt/opera, ja se käynnistyy komennolla /opt/opera/bin/opera. Opera on
käyttöliittymältään omaleimainen, nopea selain, jossa on nyt myös toimiva
java-tuki. Operan ilmaisversio sisältää kuitenkin mainosikkunan, joka saattaa
olla joidenkin mielestä ärsyttävä.
Jikes-java-kääntäjä
on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/jikes, ja se
käynnistyy komennolla /opt/jikes/bin/jikes. IBM:n tarjoama Jikes on
vaihtoehtoinen java-kääntäjä, jota kehutaan nopeaksi.
Muistikorttien lukijoita on hankittu lisää. TKTL:lla on nyt
yleisessä käytössä kaksi kortinlukijaa, joilla voi lukea eri mallisia
muistikortteja. Toinen lukija on skannerityösemassa huoneessa B437
ja toinen hylkykari-työasemassa salissa D325. Lukijoihin käyvät
seuraavat muistityypit: CompactFlash, MMC & SD, SmartMedia,
Memory Stick. Tarkempia tietoja TKTL:n luokkien kokoonpanoista on
WWW-sivulla.
Muistikortinlukijoita voi käyttää myös Linuxissa.
Jotkut kortit voi liittää tiedostojärjestelmään komennolla "mount /mnt/usb",
mutta suositeltavampaa on käyttää mtools-komentoja (esimerkiksi mdir, mcopy;
katso "man mtools"). Mtools tuntee USB-väylässä olevan muistikortin
U-levyasemana, joten tyypillinen komento on esimerkiksi "mdir u:".
Mtoolsilla voi käsitellä vastaavasti tavallisia levykkeitä
(levyasema a:) ja zip-levyjä (levyasema z:).
Bodbacka-tietokantapalvelimen uudet kiintolevyt on asennettu.
Bodbackassa on nyt entisten kiintolevyjen lisäksi kaksi
180 GB SCSI-levyä, joista toinen toimii peilauslevynä.
Oracle-tietokantajärjestelmälläkään ei ole enää ahdasta, ja
riittävä suorituskyky on taattu. Lisätietoja TKTL:n tietokantapalveluista
on WWW-sivulla.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
WWW-selaimella käytettävä SSH-etäyhteys uudistuu. WWW-selaimessa
java-sovelmana toimiva SSH-asiakasohjelma on hyödyllinen sellaisissa
tilanteissa, kun mitään muuta SSH-ohjelmaa ei ole käytettävissä.
Tällä hetkellä käytössä on vanha versio javalla toimivasta
Mindterm-SSH-ohjelmasta, ja se toimii huonosti useissa tilanteissa.
Myöskään tiedostojen siirto ei ole mahdollista vanhalla ohjelmalla.
Mindtermista otetaan
pian käyttöön uusi versio, ja koko palvelu toteutetaan uudelleen
[kuva]. Tulevaisuudessa
Mindtermilla voi siirtää tiedostoja, muodostaa SSH-tunneleita, ja sen voi
avata omaan ikkunaan. Kuitenkaan se tosiseikka ei ole muuttunut, että WWW-selaimissa
käytettävät java-sovelmat ovat usein epävakaita ja niiden toiminta riippuu
käytännössä WWW-selaimesta, java-virtuaalikoneesta ja käyttöjärjestelmästä.
Mindtermia kannattaa käyttää lähinnä tilapäisiin etäyhteyksiin
sellaisissa tilanteissa, kun muuta mahdollisuutta pääteyhteyteen tai
tiedostojen siirtoon ei ole. Jatkuvaan käyttöön suosittelemme jotain muuta
SSH-asiakasohjelmaa. Helsingin yliopiston opiskelijat ja työntekijät voivat
käyttää atk-osaston
ohjelmajakelusta saatavia SSH-asiakasohjelmia (atk-osaston
käyttäjätunnus ja salasana tarvitaan).
CS Linuxin
F-Secure Anti-Virus -virustentorjuntaohjelma
päivitetään versioon 4.15. Samalla Anti-Virus siirretään verkkolevyltä
paikallisille levyille, minkä jälkeen sitä voi aina käyttää kannettavissa
tietokoneissakin. Anti-Virus toimii Linuxissa komennolla fsav.
Linux-työasemissa suoritetaan täydellinen
virustarkistus ja viruskuvaustietokantojen päivitys joka yö.
Tarkistuksessa löytyneet viruksen saastuttamat tiedostot siirretään
automaattisesti pois käyttäjien kotihakemistoista
ja asiasta ilmoitetaan kyseiselle käyttäjälle sähköpostitse.
Pian suoritettavan päivityksen jälkeen virustarkistuksesta tulee
entistä tarkempi. Linuxissa avattavia tiedostoja ei
kuitenkaan tarkisteta automaattisesti, kuten Windowsissa.
Kannettavissa tietokoneissa mitään virustarkistuksia
ei tehdä Linuxissa automaattisesti, ja viruskuvaustietokannat
päivittyvät automaattisesti ainoastaan normaalin Linux-päivityksen
aikana. Kannettavan tietokoneen viruskuvaustietokannan voi tarvittaessa
päivittää koska tahansa tietokoneen ollessa kytkettynä verkkoon
painamalla CS Linuxin sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä
näppäinyhdistelmää Alt+U. Samalla asennetaan kaikki
muutkin CS Linuxin päivitykset, jos jotain on asentamatta.
KDE-käyttöympäristön uusi versio asennetaan CS Linuxiin.
Atk-järjestelmien ylläpito testaa
parhaillaan KDE:n
versiota 3.0.4, ja siihen tehdään tarvittavia mukautuksia.
KDE3:n mukana tullaan asentamaan uudet versiot KDE:n
sovellusohjelmista: sähköpostiohjelma KMail,
toimisto-ohjelmisto KOffice ja
WWW-selain Konqueror.
KDE2 [kuva] on
tällä hetkellä Linuxin oletuskäyttöympäristö uusilla käyttäjillä,
ja myös monet vanhat käyttäjät ovat ylläpidon suositusten kannustamana
siirtyneet siihen.
Siirtyminen KDE2:sta KDE3:een on helppo: Käyttöliittymä on
lähes samanlainen ja suurin osa käyttäjäkohtaisista asetuksista
säilyy ennallaan. Uusi KDE kannattaa ottaa käyttöön, koska se edistää
työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa
vanhojen KDE-versioiden vikoja.
Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa
CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. KDE3:a
tullaan kuitenkin tarjoamaan automaattisesti siinä vaiheessa, kun
se asennetaan kaikkiin työasemiin.
Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi,
että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä.
Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat
osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät
osaa käyttää niitä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Tankar-luokan työasemat tankar-1 -- tankar-15
uusitaan. Näissä työasemissa on vain Linux, ja niissä suoritetaan
tausta-ajoja. Nykyisten tankarien laitteisto (Pentium III
500 MHz -prosessori, 128 MB muistia) on kuitenkin jo
niin vanhaa, että työasemien teho ei vastaa vaatimuksia. Tausta-ajojen
suorittamisen periaatteista kerrotaan tarkemmin WWW-sivulla. Vanhoja
tankareita sijoitettaneen kolmannen kerroksen luokkiin.
TKTL:n uuden sähköpostipalvelimen ohjelmistoja ja laitteistoa
testataan. Uudessa mail.cs.helsinki.fi-palvelimessa
on yksi Intel Pentium 4 2.66 GHz -prosessori
ja 2 GB keskusmuistia. Sähköpostikansioille on varattu
180 GB SCSI-levytilaa. Käyttöjärjestelmä
on RedHat Linuxiin perustuva CS Linux 2.
TKTL:n sähköpostipalvelimen täytyy välittää kymmeniä tuhansia
viestejä vuorokaudessa ja säilyttää tuhansien käyttäjien kaikki
sähköpostikansiot. Palvelimen uusimisella olisi jo kiire, koska TKTL:n
vanha sähköpostijärjestelmä on pahasti ruuhkautunut.
Uuden palvelimen sähköpostiohjelmisto on Courier. Erityisesti
imap-palvelinohjelman vaihtamisella tavoitellaan merkittävää
lisätehoa. Nykyinen UW IMAP
toimii tietyissä tilanteissa erittäin tehottomasti, eikä sitä voi
parantaa laitteiston suorituskykyä lisäämällä. Nimenomaan ohjelman
ja siihen liittyvien talletusrakenteiden tehottomuudesta johtuva
käyttökatko koettiin 4.9.2002, mistä on tarkempi kuvaus
uutisryhmässä hy.atk.katko. Imap-palvelinohjelman lisäksi uudella
postipalvelimella tulee olemaan Courierin postituslistajärjestelmä ja
SqWebMail-WWW-käyttöliittymä.
SqWebMail korvaa nykyisen Neomailin. Kaikki liitetiedostot tullaan
tarkistamaan virusten varalta F-Secure Anti-Viruksella jo
ennen postilaatikoihin jakelua.
Siirtyminen Courier-IMAP-palvelinohjelmaan vaatii kuitenkin
järjestelyjä: Tehokas maildir-talletusrakenne
edellyttää, että tietyn käyttäjän kaikki sähköposti täytyy tallettaa
yhteen ja samaan tiedostojärjestelmään.
Nythän saapuneen postin inbox-kansiot ovat postipalvelimen levyllä ja
kaikki muut kansiot kunkin käyttäjän omassa kotihakemistossa. Tämä
on mahdollista, koska nykyisin kaikki kansiot noudattavat
unix-järjestelmille perinteistä (ja tehotonta) mbox-talletusrakennetta.
Maildir- ja mbox-rakenteita vertaillaan yksityiskohtaisesti Courier-sähköpostiohjelmistoon
liittyvässä dokumentissa.
Kansilehtien jättämistä pois saman käyttäjän peräkkäisistä
tulostustöistä kokeillaan tulostimilla ps2 ja ps5. Jos sama
käyttäjä tulostaa kaksi tai useampia töitä enintään minuutin välein,
töiden välissä ei siis tulosteta kansilehteä. Tällä tavalla
säästettäisiin merkittävästi tulostusresursseja, kun sama käyttäjä
tulostaa monta lyhyttä työtä peräkkäin. Toisaalta ongelmia syntyy, jos
ensimmäinen työ poistetaan tulostimelta, ennen kuin seuraava työ
on ehtinyt tulostua. Samoin kansilehdelle tulostuva,
kyseistä työtä koskeva sivumääräarvio
muuttuu entistäkin epätarkemmaksi, koska seuraavat tulostustyöt
eivät sisälly siihen. Nyt käynnissä olevan kokeilun perusteella
päätetään menettelyn laajentamisesta muille TKTL:n tulostimille.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut
haitallisen suureksi. Postipalvelin uusitaan lähikuukausina,
jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että
uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2.
Häiriötilanteiden välttämiseksi
suosittelemme käyttäjille seuraavia toimia:
- Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää
kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen
sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa,
kun tällaisia käyttäjiä useita.
- Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää
mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi
Neomaililla). Näin
säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa.
Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko
poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
WWW-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä.
Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun
muassa sähköpostipalvelin mail.cs.helsinki.fi ja interaktiivinen
palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi) käyttäjien
tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen
kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin
päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
The Windows printing problems have been solved. There used
to be communication incompatibility between the Windows clients and
the Samba printing
server which caused all printers to disappear in Windows occasionally.
We are running a compatible version of the Samba server now. All users
of the TKTL domain see all public printers now and all printer drivers
have been replaced with new PCL drivers. Private printers are only
visible to those users who are authorised to use them.
A new Linux kernel was installed into the fs file server on
October 24th. This is the latest kernel made up by Redhat and it contains
patches which we believe do fix some problems that have caused the fs
file server to crash a few times. The raid configuration was optimised,
too. The new kernel seems to be running smoothly.
A new version of the Opera WWW
browser has been installed into the Linux system network path /opt/opera.
This new version 6.1 has functional java support. An alternative java
compiler Jikes is
available in the network path /opt/jikes, too.
A new version of the web SSH service will be available soon
[picture].
A WWW browser-based SSH terminal service is useful when there is
no other SSH client software installed.
The Mindterm SSH
client runs as a Java applet in any Java-capable WWW browser.
The new version of Mindterm supports file transfer, tunneling,
separate terminal windows etc. However, we recommend Mindterm
for temporary use only. You should rather install a native
SSH client into your computer. The students and the
staff members of the University of Helsinki can get one at the IT Department's
software distribution center (requires IT Department's user account
name and password).
The workstations tankar-1 -- tankar-15 in
the classroom A213 will be replaced with new hardware.
These Linux-only workstations can be used for background processing
with a permission from the computing facilities staff.
Additional memory card readers have been installed.
Currently we have one memory card reader in the scanner
workstation in B437 and another in the classroom D325.
These readers support the following kinds of memory cards:
CompactFlash, MMC & SD, SmartMedia, Memory Stick.
Memory card readers with a USB interface can be
used in Linux as USB storage devices. Use the mtools command
set and refer to the u: disk drive, e.g. "mdir u:". Consult
"man mtools" for more information.
The CS Department's new e-mail server is being tested. The new
server has one Intel Pentium 4 2.66 GHz processor and
2 GB of memory. 180 GB SCSI disk space has been allocated
for e-mail folders. The operating system is CS Linux 2 which is
based on RedHat Linux.
The server has to deliver tens of thousands of messages a day and
handle a few thousand users' e-mail folders. We are looking
forward to upgrading the mail server soon because of the serious
performance problems of the current e-mail system.
We have decided to use an alternative mail server
software Courier
in the hope of maximum performance. There have been serious
problems with the performance of the current UW IMAP server
and its mail storage data structures, namely the mbox mail folder
format. However, using Courier-IMAP and its maildir
structured mail folders requires that each user's
all mail folders have to be stored in a single file system.
At the moment users' inbox folders are located on the mail server
and all other folders on fs. A detailed comparison of the
performance of the mbox and maildir folder formats is available
in a document
associated with the Courier e-mail software.
In addition to the new IMAP server software we will use
the Courier mailing list manager and the SqWebMail web mail.
SqWebMail replaces the current NeoMail web interface. All
attachment files will be scanned with F-Secure
Anti-Virus for Linux before delivery to users' inboxes.
|