Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Skanneria voi nyt käyttää Linuxissa huoneeseen
B437 asennetussa uudessa skannerityöasemassa. Skannaus on ollut
aikaisemmin mahdollista vain Windowsissa. Skannaus tapahtuu
Linuxissa XSane-ohjelmalla.
Gimp-kuvankäsittelyohjelmaan on lisätty XSane-lisäosa, joten
skannerin käyttö onnistuu myös suoraan Gimpin
valikosta: "File -> Acquire". Sekä Gimpin että
XSanen pikakuvakkeet on lisätty skannerityöasemassa Linuxin
K-valikon ensimmäiselle
tasolle.
Koko skannerityöasema uusittiin, kun vanha työasema
rikkoutui. Uudessa työasemassa on 1333 MHz AMD
Athlon -prosessori ja 768 MB muistia. Skanneri
on kuitenkin sama, vanha HP ScanJet 6300C
[tekniset
tiedot PDF-muodossa]. Skannerin lisäksi laitteistoon
kuuluvat 250 MB zip-asema ja Compact Flash -muistikortinlukija.
Skannerityöaseman tarkat kokoonpanotiedot ovat WWW-sivulla.
CD-levyjen kirjoitusvalmius parantui CS Linuxissa,
kun kirjoittavien CD-asemien tunnistus ja tarvittavien ohjelmien
automaattinen asennus otettiin käyttöön edellisessä Linux-päivityksessä.
Kirjoittavia CD-asemia (CDRW) on jo monissa työasemissa, ja esimerkiksi
TKTL:n uusissa kannettavissa tietokoneissa se kuuluu vakiokokoonpanoon.
Aikaisemmin asemat on pitänyt ottaa käyttöön manuaalisesti, mutta
nyt tämäkin on helpompaa.
Kirjoitettavat CD:t sopivat hyvin esimerkiksi tietojen
arkistointiin
ja keskisuurten tietomäärien siirtoon. Huolellisesti säilytetyn
CD-levyn arkistointikelpoisuus on vähintään yhtä hyvä kuin laadukkaalla
magneettinauhalla, ja mikään ei estä tekemästä tärkeimmistä
tiedoista useaa CD-kopiota. Tyhjät CD-aihiot ovat halpoja,
ja TKTL:n henkilökunta voi noutaa niitä ylläpidolta huoneesta A420.
CD-levyjen kirjoitukseen käytetään Linuxissa komentorivityökalua
cdrecord. Tietojen koostamiseen tarvitaan mkisofs-ohjelmaa,
ja äänimuotoisen tiedon lukemisessa auttaa cdparanoia.
Mitään graafista käyttöliittymää ei ole tällä hetkellä asennettuna.
Komentorivityökalujen käyttö on kuitenkin helppoa.
Tiedot kirjoittavien CD-asemien sijainneista ja tarkemmat
käyttöohjeet ovat WWW-sivulla.
3. kerroksen luokkien työasemia on vaihdettu uudempiin.
Luokassa D325 on nyt CD-levyjen kirjoitukseen tarkoitetun työaseman lisäksi
kahdeksen Pentium II 400 MHz -prosessorilla
varustettua CS Linux 2 -työasemaa. Luokan D328
viisi työasemaa on puolestaan asennettu uudelleen, ja niissä on nyt
aivan normaali luokkien Windows 2000 -ympäristö. Linux on
jätetty pois kiintolevytilan puutteen vuoksi. Linux-työasemiahan
kolmannessa kerroksessa on jo riittävästi. Tarkempia tietoja TKTL:n
työasemaluokkien kokoonpanoista
on WWW-sivulla.
Linux-järjestelmän Maple-ohjelmisto
on päivitetty versioon 8.
Maple on monipuolinen symbolisen matematiikan ja matematiikkaan liittyvän
ohjelmoinnin työkalu, joka soveltuu opetukseen ja tutkimukseen.
Maple sijaitsee verkkolevyllä hakemistossa
/opt/maple, ja se käynnistyy CS Linuxissa komennolla /opt/maple/bin/xmaple.
Yliopistolla on Maplen kampuslisenssi, joka on ostettu
TKTL:n ja muutaman muun laitoksen yhteishankkeena. Lisenssi sallii ohjelman
asentamisen yliopiston kaikkiin tietokoneisiin sekä henkilökunnan
kotikoneisiin. Kysy
lisätietoja ylläpidolta.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Tietokantapalvelinten laitteistoa uudistetaan. Opetuksessa
paljon käytettävä db.cs.helsinki.fi-palvelin vaihdetaan kokonaan uuteen
laitteistoon, johon asennetaan tehokkaat SCSI-kiintolevyt.
Harjoitustyöjaksojen aikana db:llä on ollut raskas kuorma.
Bodbacka-palvelimen nykyistä laitteistoa puolestaan päivitetään
vain SCSI-ohjaimella ja -kiintolevyillä.
Bodbackassa on TKTL:n Oracle-tietokantajärjestelmä, jota käytetään
opetuksen ja tutkimuksen apuna. Lisätietoja TKTL:n
tietokantapalveluista
on WWW-sivulla.
Muistikorttien lukijoita hankitaan lisää. Tällä hetkellä
TKTL:lla on käytössä vain yksi Compact Flash -kortinlukija,
joka on skannerityöasemassa huoneessa B437. Erityisesti
Memory Stick -korttien lukumahdollisuutta on
kaivattu. Yksi kortinlukija pyritään sijoittamaan
kolmanteen kerrokseen ilta- ja viikonloppukäyttöön.
USB-liitäntäisiä muistikortinlukijoita voi
käyttää Linuxissa. Jotkut kortit voi liittää
tiedostojärjestelmään komennolla "mount /mnt/usb",
mutta suositeltavampaa on käyttää mtools-komentoja
(esimerkiksi mdir, mcopy; katso "man mtools"). Mtools
tuntee USB-väylässä olevan muistikortin U-levyasemana,
joten tyypillinen komento on esimerkiksi "mdir u:".
Mtoolsilla voi käsitellä vastaavasti tavallisia levykkeitä
(levyasema a:) ja zip-levyjä (levyasema z:).
Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi,
että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä.
Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat
osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät
osaa käyttää niitä.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
KDE-käyttöympäristön uuden version asennusta CS Linuxiin
valmistellaan. Atk-järjestelmien ylläpito testaa
parhaillaan KDE:n
versiota 3.0.3, ja siihen tehdään tarvittavia mukautuksia.
KDE3:n mukana tullaan asentamaan uudet versiot KDE:n
sovellusohjelmista: sähköpostiohjelma KMail,
toimisto-ohjelmisto KOffice ja
WWW-selain Konqueror.
KDE2 [kuva] on
tällä hetkellä Linuxin oletuskäyttöympäristö uusilla käyttäjillä,
ja myös monet vanhat käyttäjät ovat ylläpidon suositusten kannustamana
siirtyneet siihen.
Siirtyminen KDE2:sta KDE3:een on helppo: Käyttöliittymä on
lähes samanlainen ja suurin osa käyttäjäkohtaisista asetuksista
säilyy ennallaan. Uusi KDE kannattaa ottaa käyttöön, koska se edistää
työasema-Linuxin käytettävyyttä, vakautta, tehokkuutta ja korjaa
vanhojen KDE-versioiden vikoja.
Kukin käyttäjä voi vaihtaa omaa
CS Linuxin käyttöympäristöään komennolla cslconfig. KDE3:a
tullaan kuitenkin tarjoamaan automaattisesti siinä vaiheessa, kun
se asennetaan kaikkiin työasemiin.
Suomen kielen oikolukuominaisuudet Linuxissa parantuvat.
Alunperin OpenOffice.org:n
apuohjelmaksi kehitetty, mainio Soikko-oikolukuohjelma
on nyt liitettävissä Ispelliin.
Ispell
taas on monien Linux-sovellusten käyttämä oikolukuohjelma, johon ei ole
aikaisemmin ollut saatavilla hyvää suomalaista sanastoa.
Kun Ispell korvataan uudella Tmispell-ohjelmalla,
voidaan Soikon ominaisuuksia käyttää suomen oikolukuun kaikissa Ispelliä
käyttävissä sovelluksissa! Muiden kielten oikolukuun Tmispell kutsuu
edelleen normaalia Ispelliä. Tmispellin asennusta CS Linuxiin valmistellaan.
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Postipalvelimen (mail.cs.helsinki.fi) uusimisen
ajankohta lähestyy. Uusi palvelinkone on jo hankittu, ja
sen käyttöjärjestelmä tulee olemaan
CS Linux 2. Postijärjestelmän siirtäminen CS Linux 1
-alustalta uudelle palvelimelle vaatii kuitenkin
paljon työtä.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisen kannettavan tietokoneen
kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
Fs-levypalvelin jouduttiin käynnistämään uudelleen
ilman ennakkovaroitusta torstai-iltapäivänä 26.9.2002. Tästä seurasi
laaja käyttökatko, joka alkoi noin klo 16.15 ja jatkui lähes tunnin.
NFS-levypalvelussa ilmenneitä, yllättäviä ongelmia yritettiin
ensin selvittää muilla keinoilla, mutta lopulta koko palvelimen
uudelleenkäynnistys oli ainoa ratkaisu. Pahoittelemme odottamattomasta
katkosta käyttäjille aiheutunutta haittaa.
Windowsista tulostus ei aina onnistu Samba-tulostuspalvelimen
ja Windows 2000 -työasemien kommunikointiongelman takia.
Ongelma ilmenee käytännössä joko siten, että Windowsissa ei näy
tulostimia lainkaan, tai siten, että sovellusohjelma kaatuu
tulostettaessa. Monet käyttäjät ovat ihmetelleet tätä ilmiötä.
Tulostuksen epäonnistuessa Windowsin paikallinen tulostuspalvelu
on kaatunut. Tulostuksen saa yleensä toimimaan joko käynnistämällä
koko Windowsin uudelleen tai pyytämällä ylläpitoa käynnistämään
kyseisen työaseman paikallisen tulostuspalvelun uudelleen. Ongelmaa
tutkitaan, ja se korjataan mahdollisimman pian.
TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut
haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina,
jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi
käyttöjärjestelmä CS Linux 2.
Häiriötilanteiden välttämiseksi
suosittelemme käyttäjille seuraavia toimia:
- Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää
kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen
sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa,
kun tällaisia käyttäjiä useita.
- Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää
mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi
Neomaililla). Näin
säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa.
Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko
poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
WWW-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä.
Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun
muassa sähköpostipalvelin mail.cs.helsinki.fi ja interaktiivinen
palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi) käyttäjien
tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen
kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin
päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.
|
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
Feedback
|
The scanner can be used in Linux now. The scanning
software is XSane. XSane
plug-in is installed in The Gimp, too, so the scanner is
available in the Gimp menu: "File -> Acquire".
A new scanner workstation was installed in the room B437
after the old one had got broken. The workstation also has
a 250 MB zip drive and a Compact Flash memory card reader.
The CD writing features have been improved in CS Linux.
The CD writer devices are detected automatically now and the writing
software is installed locally after that. Many workstations
(e.g. all of our new portables) have a CD writer nowadays.
Writable CD's are suitable for archiving
and transferring data, among other things. A properly stored
CD is as durable as a high-quality magnetic tape. Staff
members may collect empty CD's in A420. More information
on writing CD's is available on
a web page.
Some classroom workstations have been upgraded on
the 3rd floor. There are now eight Pentium II 400 MHz
class computers in D325. The five workstations in D328 have
been re-installed and they have a standard Windows 2000
installation now. Details on the setup of the classroom computers
is on a web page.
The Maple software
has been updated to the version 8 in Linux. Maple is a tool for
symbolic mathematics and mathematical programming. It starts with the
command /opt/maple/bin/xmaple in Linux.
The database server hardware will be upgraded.
Db.cs.helsinki.fi is used in exercises and it has been overloaded
often. Db will be replaced with totally new hardware, especially
an efficient SCSI disk system. The Oracle database server host
bodbacka will be equipped with new SCSI disks, too. More information
on the CS Department's database services is available on
a web page.
Additional memory card readers will be installed.
Currently we have only one Compact Flash reader which is
installed in the scanner workstation in B437. We look forward
to buying more versatile card readers with e.g. Memory Stick
support. Memory card readers with a USB interface can be
used in Linux as USB storage devices. Use the mtools command
set and refer to the u: disk drive, e.g. "mdir u:". Consult
"man mtools" for more information.
A new KDE user environment version is being tested.
The KDE version 3.0.3
provides numerous usability, stability and performance enhancements
and bug fixes. The current CS Linux default user environment is
KDE 2.2.2 (referred to as KDE2). The migration from KDE2 to
KDE3 is easy for users because the user interface is pretty
similar and most personal settings will be preserved. However,
some tweaking is required before KDE3 and all its utilities are
ready to be installed into CS Linux.
Finnish proofreading features will be improved in Linux.
There is a new utility which integrates the great Finnish
OpenOffice.org proofreading tool Soikko to the standard
Linux proofreading program Ispell.
If we replace Ispell with the new Tmispell utility,
all software that use Ispell will actually use Soikko for Finnish
proofreading and the standard Ispell for other languages.
The fs file server had to be unexpectedly rebooted
on September 26th. This caused a break in all network
services at the CS Department after 4:15 p.m. We are sorry
for the inconvenience.
Printing from Windows doesn't always work due to a communication
problem between the Samba printer server and Windows 2000 workstations.
The problem appears so that there are no printers at all
in Windows or the application crashes during printing.
The problem can be solved temporarily by restarting Windows
or by asking the computing facilities staff
to restart the local printer spooler service in the workstation.
We are investigating the issue and it will be fixed as soon as possible.
Mail.cs.helsinki.fi has been overloaded lately.
We are looking forward to upgrading the server in the next few
months. The new server is already being installed but the
converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is
a big task.
Certain measures are recommended for all users
to prevent overload:
- The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in
the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary
load.
- The inbox e-mail folder should be kept as small as possible
so that it will consume less memory. Especially e-mail messages
with large attachments should be deleted or saved in another
folder.
|