Sisällys

• Äskettäin tapahtunutta
• Pian ajankohtaista
• Kehityshankkeita
• Ongelma-asioita
• Briefly in English

• Atk-järjestelmien etusivulle
• Käyttöohjeita
• Ylläpidon henkilökunta

CS Linux 2 -päivityksissä #2.034 ja #2.035 jatkettiin Redhat 7.1 -tasolle siirtymistä useilla käyttäjille näkymättömillä päivityksillä. Bash-oletuskomentotulkin päivittäminen versioon 2.04 kuitenkin vaati erityisjärjestelyjä, koska uusi bash ei ymmärrä täysin samaa syntaksia kuin vanha bash 1.14.

Bashin päivityksen yhteensopivuusongelma saadaan esiin esimerkiksi seuraavilla funktiomäärittelyillä:

# Tämä ei enää toimi!
oma_komento() { tee_jotain }

# Tämä on OK.
oma_komento() { tee_jotain ; }

Yhteensopimattoman syntaksin mukaisia komentoja on esiintynyt muun muassa Linux-järjestelmän aiemmissa käyttäjäkohtaisissa oletusalustustiedostoissa. Ylläpidon on siis tässä päivityksessä pakko puuttua käyttäjien kotihakemistoissa oleviin alustustiedostoihin .profile ja .bashrc:

1. Jos käyttäjä ei ole lainkaan muuttanut alustustiedostoja, hän saa automaattisesti, vähin äänin uudet alustustiedostot.
2. Jos alustustiedostoja ei ole olemassa (ne on poistettu tai uusilla käyttäjillä), paikalle kopioidaan uudet alustustiedostot.
3. Jos käyttäjä on editoinut yhteensopimattoman syntaksin mukaisia alustustiedostoja tai lisännyt itse niihin yhteensopimattomia komentoja, tilanne on ongelmallinen. Järjestelmä havaitsee tämän tilanteen sisäänkirjautumisen aikana, ja tavallisimmat viat pyritään korjaamaan automaattisesti. Korjauksen tapahtuessa vanha alustustiedosto nimetään uudelleen nimelle profile.bash1 tai bashrc.bash1 ja käyttäjälle näytetään ja lähetetään sähköpostissa tiedotus asiasta.

Kotihakemistossa olevilla alustustiedostoilla kukin käyttäjä voi säätää käyttöympäristöään haluamallaan tavalla. Esimerkiksi tiedostoon .profile voi lisätä omia komentoja tai aliasmäärittelyjä, jotka halutaan suorittaa jokaisen sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja bashin alustustiedostojen käytöstä saa komennolla man bash.

Atk-uutisten kohdassa pian on lisätietoja tulossa olevista Redhat 7.1 -tasoa valmistelevista päivityksistä. Tarkempia tietoja päivityksistä #2.034-35 on päivitystiedotteessa: #2.034.

Ei-toivotun sähköpostin torjunnassa käytettäviin mustiin listoihin on lisätty inputs.orbz.org. Enemmän tietoa ei-toivotun sähköpostin torjunnasta on vanhoissa atk-uutisissa ja WWW-sivulla.

TKTL:n auditorion audio- ja videolaitteiden lyhyt, ylläpidon laatima käyttöopas on WWW-sivulla.

Uusien tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden käyttölupien jako suoritettiin laitoksen infotilaisuuden jälkeen keskiviikkona 29.8. Tämän jälkeen uudet opiskelijat voivat noutaa käyttölupansa Sinikka Loikkaselta, joka hoitaa uusien opiskelijoiden käyttölupa-asioita ylläpidon apuna syyskuun loppuun saakka. Hän on tavattavissa TKTL:n huoneessa B442 arkisin klo 9-12 ja 13-15. Muita TKTL:n käyttölupiin liittyviä asioita hoitaa hoitaa Pekka Niklander, ja käyttölupa-asioissa paras sähköpostiosoite on tktl-luvat@cs.Helsinki.FI.

Uusille käyttäjille - sekä opiskelijoille että henkilökunnalle - hyödyllinen dokumentti on TKTL:n atk-järjestelmien pikaopas. Käyttölupaa hakiessa on oltava mukana virallinen henkilöllisyystodistus: henkilökortti, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.

Tutkijalinjan opiskelijoiden koneet huoneissa A703-A705 asennettiin uudelleen 30.8. Linuxit päivitettiin CS Linux 2:een, ja vanhat Windowsit korvattiin Windows 2000:lla. Koneisiin tehtiin mikroluokka-asennus, joten niistä poistuivat paikalliset kotihakemistot. Tutkijalinjan opiskelijoiden tiloissa on kaikkiaan kahdeksan PII 400 MHz -prosessorilla varustettua konetta.

Mikroluokkaan A215 on asennettu kiinteä dataprojektori. Kyseinen laite on aiemmin lainakäytössä ollut 3M:n projektori, ja sen suurin tarkkuus on 800x600. Projektori on kytketty luokan edessä olevaan opettajan työasemaan, jonka asennus on identtinen luokan muiden koneiden kanssa.

Tiedot TKTL:n kaikista dataprojektorilla varustetuista saleista on WWW-sivulla.

14.9.2001: Uudella fs-levypalvelimella on päivitystä edeltävänä päivänä ilmennyt yllättäviä, ohjelmistoteknisiä ongelmia. Koska ylläpito haluaa varmistaa palvelimen vakauden tuotantokäytön aikana, palvelimen päivitys on jouduttu siirtämään myöhempään, toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan.

Fs-levypalvelimen päivitys tullaan todennäköisesti tekemään viikonloppuna xx.x. - xx.x.2001. Alustavan aikataulun mukaan tähän liittyvä TKTL:n atk-järjestelmien käyttökatko alkaa xx.x. klo xx.xx.

Fs-palvelimen käyttökatkon aikana TKTL:n atk-järjestelmissä käytännössä juuri mikään ei toimi. Mikroluokkien koneisiin ja interaktiivisiin palvelimiin ei pääse kirjautumaan lainkaan, sähköpostia ei voi lukea eikä lähettää ja WWW-palvelun sisältö ei ole saatavilla. Tuleva sähköposti jää jonoon ja jaetaan käyttäjien postilaatikkoihin katkon päätyttyä. TKTL:n käyttäjät voivat katkon aikana käyttää normaalisti esimerkiksi yliopiston atk-osaston unix-järjestelmää.

Käyttökatko kestänee alle vuorokauden parhaassa tapauksessa, mutta katkon alkamisesta ja kestosta ilmoitetaan virallisesti myöhemmin uutisryhmässä hy.tktl.tiedotukset. Käyttökatkon jälkeen kaikki CS Linux -koneet on bootattava, tai ainakin /fs-levy on kytkettävä uudelleen. CS Linux 2 -koneissa /fs-levyn kytkeminen uudelleen tullaan ehkä tekemään automaattisesti. Group-levypalvelimen päivitystä ei tällä kertaa suoriteta samaan aikaan, vaan vanhasta fs:n laitteistosta rakennetaan myöhemmin uusi group-palvelin.

Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta:

• Intelin valmistama palvelinkotelo tuplaprosessoriemolla ja kahdella virtalähteellä
• prosessoreina 2 * PIII 1 GHz
• 1 GB keskusmuistia
• QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä
• Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti
• Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x.

• Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista.
• XFS-tiedostojärjestelmä. XFS on teknisesti parempi tiedostojärjestelmä kuin aikaisemmin käytetty ext2. XFS:n sisäinen kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Jos esimerkiksi ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä kokonaan säilyisi ehjänä. XFS on toiminut vastaavissa testitilanteissa erinomaisesti.

Levypalvelimen tietojen varmistukseen otetaan käyttöön Overlandin valmistama SuperDLT-tekniikkaan perustuva nauhakirjasto, jossa yksittäisen nauhan pakkaamaton kapasiteetti on 110 GB ja koko kirjaston pakkaamaton kapasiteetti 2.8 TB.

TKTL:n auditorion vanhempaan työasemaan (pihlajaluoto) asennetaan CS Linux 2. Tämän jälkeen auditorion molemmissa koneissa on käyttöjärjestelminä Windows 98 ja CS Linux 2. Auditorion laitteiden tarkempi kokoonpano on WWW-sivulla.

Redhat 7.1 -vastaavuuden saavuttamiseksi CS Linux 2:een tehdään paljon päivityksiä. Lähiaikojen uutuuslistalla ovat muun muassa X-palvelimen versio XFree86-4.0.3, uudet X-kirjastot, KDE2 sekä päivitetyt python, perl ja TCL/TK. Näiden päivitysten yhteydessä työtä teettävät muun muassa fonttien ja 3D-kiihdytyksen toimivuus sekä levytilan kulutuksen hallinta.

Mahdollisimman suuri osa laitoksen Linux-asennuksista pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan.

CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df.

Ylläpito suosittelee tässä vaiheessa, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä, ellei päivitykseen ole muita esteitä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI.

Laitokselle kehitetään Windows 2000 -palvelinta nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Suurin etu Windows 2000 -palvelimesta on, että se helpottaa huomattavasti Windows 2000 -työasemien ylläpitoa.

CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot.

Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

Odotellessa voi kokeilla atk-osaston kehitteillä olevaa julkista, autentikoivaa verkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). HUPnet saattaa toimia Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä. Käytännössä tarvitaan kannettava kone, langaton verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. HUPnet-verkon SSID on "Univ Helsinki HUPnet". Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. HUPnet on täysin kokeiluvaiheessa oleva järjestelmä, joten sen toimivuutta ei taata eikä ylläpito tue sen käyttöä.

Laitoksen langattomaan lähiverkkoon asennetaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi kokonaan 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps.

Melkki-palvelin kaatui 3.9.2001 klo 10.28 laitteistoon liittyvään virheeseen. Melkki oli jälleen toiminnassa vajaan puolen tunnin kuluttua klo 10.53. Virheen aiheuttaja ei ole täsmälleen tiedossa. Melkki.cs.Helsinki.FI on yksi TKTL:n interaktiivisista CS Linux 2 -palvelimista.

Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta.

WWW-selaimella käytettävä SSH-yhteys ei ole ollut toiminnassa melkissä sen jälkeen, kun melkki päivitettiin CS Linux 2:een. Syy tähän on, että ylläpidolla on valmisteilla useisiin koneisiin sopiva WWW-palvelimen asennus ja että SSH-asiakasohjelmana käytetty Mindterm tullaan samalla päivittämään uudempaan versioon.

Melkin asennusta odotellessa Mindterm on kuitenkin koko ajan käytettävissä melkinkari-palvelimessa osoitteessa http://melkinkari.cs.Helsinki.FI/ssh.html. Mindtermin käyttö vaatii java-kykyisen WWW-selaimen.

Postipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ei tue TLS-protokollaa (Transport Layer Security), joka on SSL-salausmenetelmän (Secure Socket Layer) uusi versio. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia useiden postiohjelmien etäkäytölle (mm. pine, mutt, mozilla, jotkut Outlook Expressin versiot). Vanhemmat SSL-kirjastot, jotka eivät käytä TLS:ää, kyllä toimivat tässä yhteydessä. SSL-salaus on tarpeellinen imap-yhteyksien suojaksi, kun postiasiakas on laitoksen verkon ulkopuolella.

Linuxin mpage-komennolla tulostaminen on ollut ongelmallista monille käyttäjille. Halutun työn sijasta tulostimesta saattaakin tulla ulos vain paperi, jossa on tulostimen virheilmoitus, tai työ saattaa tulostua vain osittain.

Tämä on itse asiassa varsin vanha ongelma, joka liittyy mpagen suunnittelufilosofiaan: Mpage ei edes yritä jäsennellä postscriptia täydellisesti vaan tyytyy tekemään tiettyjä systemaattisia muutoksia, jotka toimivat useissa tapauksissa mutta eivät kuitenkaan aina. Lopputuloksena saattaa olla sellainen postscript-tiedosto, jota tulostin ei osaa tulkita.

Yleisratkaisu tähän ongelmaan on, että jos mpagella tulostus ei toimi, käytetään sen sijaan lpr-komentoa. Näistä tapauksista kuitenkin kannattaa raportoida ylläpidolle. Ongelman käsittelyä nimittäin helpottaisi, jos olisi tarkkaan tiedossa, mitkä ohjelmat tuottavat sellaista postscript-koodia, että mpage rikkoo sen.

CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.

BayStack-mallinen WLAN-kortti saattaa jossain tilanteessa lakata toimimasta uuden, 802.11b-standardin mukaisen Lucentin WLAN-tukiaseman kanssa. Ilmiö on siitä kiusallinen, että kun tietty kortti lakkaa toimimasta tietyn tukiaseman kanssa, verkkoyhteyden toimimaan saaminen vaatii tukiaseman boottaamisen. Ongelma on käyttöjärjestelmäriippumaton.

BayStack-korttien haltijat voivat ongelmatapauksissa vaihtaa korttinsa paremmin toimivaan Lucentin/Orinocon korttiin. Uusien tukiasemien alueella myös tiedonsiirtonopeus moninkertaistuu uudella kortilla. CS Linux 1 -koneissa kuitenkaan ei ole eikä tule tukea Lucentin korteille.

SSH-yhteyden ottaminen CS Linux 1 -koneesta Atk-osaston kruuna-palvelimeen saattaa aiheuttaa virheilmoituksen, joka alkaa sanoilla "WARNING: HOST IDENTIFICATION HAS CHANGED!". Tämän ilmoituksen syynä on CS Linux 1 -koneiden SSH-asiakkaan ja kruunan ja sirpin SSH-palvelinten yhteensopimattomuus, joka korjaantuu tulevassa Linux-päivityksessä. Virheilmoitusta seuraavaan kysymykseen on nyt kruunan ja sirpin tapauksessa turvallista vastata "yes".

Monia CS Linux 1 -koneiden käyttäjiä vaivaa sähköpostin lähetyksessä sitkeästi esiintyvä virheilmoitus: (porttinumero vaihtelee)

[Connection failed to localhost,56648: Connection refused]

Vaikka ilmoitus onkin ilkeän näköinen, se on vaaraton, ja kaikki sähköposti saapuu ja lähtee normaalisti. Postiohjelma etsii parasta tapaa toimittaa lähetettävä viesti palvelimelle. Tässä prosessissa saattaa syntyä mainittu virheilmoitus, jonka ei tarvitsisi näkyä käyttäjille.

CSL 2 -koneissa X-istunto saattaa hyytyä ulos kirjauduttaessa. Tähän todennäköinen syy on Netscapen ja KDE:n istuntomanagerien yhteensopimattomuus. Käynnissä olevan Netscapen tappaminen toiselta koneelta käsin saattaa auttaa, mutta parasta on sulkea koko Netscape ennen uloskirjautumista. Hyytyneen X-istunnon pystyy tappamaan näppäinyhdistelmällä ctrl+alt+backspace, jos näppäimistö toimii. Katso myös TKTL FAQ.

CSL 2 -koneissa (classic fvwm -käyttöliittymässä) terminaali-ikkunan fonttikoon muuttaminen tuottaa ongelmia käyttäjille, jotka ovat tottuneet CSL 1:n näppäinyhdistelmiin. Sekä CSL 1 että CSL 2 -koneissa rxvt-terminaalin fonttikoko muuttuu lennossa näppäinyhdistelmällä shift+(-/+), jossa miinus ja plus otetaan numeronäppäimistöstä. Cslconfig-ohjelmalla fonttikoon voi asettaa pysyvästi.

September 14th: The installation of the new fs file server has been delayd until further notice due to unexpected software problems. A new fs file server will be installed in the weekend between xxth and xxth of xxx. The department's computing facilities will be almost totally shut down during the update. Users can't login to interactive servers, e-mail can't be read or sent and the WWW service data is unreachable.

The new fs file server will be a dual PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will probably be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the XFS file system.

The XFS journaling technology allows the files system to stay healthy and restart very quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken.

The Bash shell has been updated to version 2.04 in CS Linux 2. There are some syntax compatibility problems with the old version of bash which affect the shell startup files .profile and .bashrc in users' home directories. These files are checked every time a user logs in and the syntax is fixed automatically. The old file is renamed to profile.bash1 or bashrc.bash1.

User accounts for new computer science students were given in classroom A414 on August 29th. At other times user accounts will be given at the department (room B442) after August 27th, weekdays 9:00-12:00 and 13:00-15:00. User account management is handled by Pekka Niklander, e-mail tktl-luvat@cs.Helsinki.FI.

The WWW-browser based SSH-service in melkki.cs.Helsinki.FI has been down since melkki was updated to CS Linux 2. The service will be available soon. In the meantime, a similar service is available at http://melkinkari.cs.Helsinki.FI/ssh.html.