Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Levytilan käyttö tktl:n Linux-järjestelmässä

Linux-järjestelmässä on levytilaa seuraavissa paikoissa:

Linux- ja Windows-järjestelmän kotihakemisto fs-levypalvelimella /home/fs/käyttäjätunnus/ siirry
Ryhmähakemistot group-levypalvelimella /home/group/ryhmätunnus/ siirry
Henkilökunnan Linux-työasemien paikallinen kotihakemisto /home/käyttäjätunnus/ siirry
Db-palvelimen kotihakemisto /home/käyttäjätunnus/ siirry
Linuxin väliaikaishakemistot /tmp/, /fs/tmp/ siirry

Vinkkejä levytilan käytön hallintaan

Linux- ja Windows-järjestelmän kotihakemisto fs-levypalvelimella /home/fs/käyttäjätunnus/

Fs-levypalvelimen kotihakemisto on kaikilla TKTL:n käyttäjillä . Luokkien työasemissa ja interaktiivisissa palvelimissa (esimerkiksi melkki) käytetään tätä kotihakemistoa. Muissa TKTL:n koneissa sekä Tietotekniikkaosaston cc-unix-järjestelmässä siihen voi viitata hakemistopolulla /home/fs/käyttäjätunnus/ .

Fs on tehokas levypalvelin, jonka toimintavarmuus ja datan säilyvyys poikkeustilanteissa on maksimoitu. Muuttuneista tiedostoista otetaan tavallisesti päivittäin nauhavarmistukset.

Jokainen voi kuluttaa levytilaa sen verran kuin hän tarvitsee opetukseen, opiskeluun, tutkimukseen ja hallintoon. Tämän ohjeen mukaiset suositukset on kuitenkin otettava huomioon ja yli kahden gigatavun levytilan käytöstä on sovittava atk-ylläpidon kanssa.

Fs:lla kannattaa säilyttää vain jatkuvaa varmuuskopiointia vaativia tai jaettuja tiedostoja . Omaa levytilan kulutusta kannattaa tarkkailla ja tilanteen mukaan poistaa, arkistoida tai siirtää muualle tiedostoja. Katso vinkkejä levytilan käytön hallintaan .

Seuraavanlaisten tiedostojen pitkäaikaista säilytystä fs-levypalvelimella pitäisi erityisesti välttää:

  • CD-levyjen image-tiedostot
  • omat versiot järjestelmän ohjelmistoista (katso myös /opt/-hakemistoa)
  • jo asennettujen ohjelmien asennuspaketit
  • objektitiedostot (*.o) ja core-tiedostot (näistä pääsee eroon sanomalla lähdekoodihakemistossa make clean )
  • tarpeettomat ääni-, video- ja kuvatiedostot (esimerkiksi *.mp3, *.wav, *.mpg, *.avi, *.jpg, *.gif)
  • vanhat, tarpeettomat sähköpostiarkistot (erityisesti suuret liitetiedostot)
  • verkkoselaimen välimuisti (disk cache), ennemmin kannattaa käyttää laitoksen web-välimuistipalvelinta (useimmissa selaimissa oletuksena)

Fs:lla on käyttäjäkohtainen levykiintiö (engl. quota). Kiintiön tarkoitus ei ole kuitenkaan rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Tämä "turvaraja" on 2 GB (ns. soft limit) käyttäjää kohti (ns. hard limit 20 GB).

Katso verkkosivulta tietoja fs:n kotihakemiston käytöstä Windowsin puolelta .

Ryhmähakemistot group-levypalvelimella /home/group/ryhmätunnus/

Käyttäjäryhmillä on ryhmäkohtaiset hakemistot group-levypalvelimella. Ryhmähakemistoihin viitataan kaikissa TKTL:n ja Tietotekniikkaosaston cc-unix-järjestelmän koneissa hakemistopolulla /home/group/ryhmätunnus/ .

Group-palvelimen varmistukset hoidetaan samaan tapaan kuin fs:lla, ja myös datan säilytykseen pätevät samat ohjeet kuin yllä.

Ryhmähakemistot soveltuvat työtiedostojen säilytykseen usein henkilökohtaisia kotihakemistoja paremmin. Katso verkkosivulta lisätietoja ryhmähakemistoista .

Henkilökunnan Linux-työasemien paikallinen kotihakemisto /home/käyttäjätunnus/

Henkilökunnan Linux-työasemissa on paikalliset käyttäjätilit, joihin liittyvät paikalliset kotihakemistot. Ne ovat käytettävissä vain kyseisessä työasemassa .

Levytilan määrä paikallisissa kotihakemistoissa riippuu kunkin koneen asennuskokoonpanosta, ja sen voi tarkistaa komennolla df . Yleensä paikallisille kotihakemistoille on varattu runsaasti levytilaa , joten levytilan kulutusta ei tarvitse tarkkailla niin huolellisesti kuin fs:lla.

Paikalliset kotihakemistot varmuuskopioidaan automaattisesti öisin peilaamalla ensimmäisen kiintolevyn sisältö toiselle kiintolevylle. Jos toinen kiintolevy on jostain syystä poistettu, varmistuksia ei tehdä. Varmuuskopiointia varten työasema pitää jättää yöksi Linuxiin . Varmuuskopiolevy jää näkyviin hakemistoon /mnt/back/ , josta voi itse palauttaa edellisen päivän versioita tiedostoista. Paikallisen kiintolevyn mahdollinen Windows-osio varmuuskopioidaan samalla, ja atk-ylläpito pyydettäessä palauttaa siellä olevia tiedostoja varmuuskopiolevyltä.

Työasemien varmistusmenettely suojaa vain levyn äkilliseltä rikkoutumiselta ja vahingossa tapahtuneelta tiedostojen tuhoutumiselta. Arvokkaimmat työtiedostot kannattaa aina säilyttää fs- tai group-levypalvelimella .

Db-palvelimen paikallinen kotihakemisto /home/käyttäjätunnus/

Tietokantapalvelimella db.cs.helsinki.fi on paikalliset kotihakemistot. Kotihakemisto luodaan jokaiselle käyttäjälle automaattisesti ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

Levytilaa voi käyttää db-palvelimella ajettavien web- ja tietokantasovellusten tarpeisiin. Kotihakemistot varmuuskopioidaan säännöllisesti.

Fs- ja group-levypalvelimet ovat käytettävissä db:llä, ja niihin voi viitata aiemmin mainituilla hakemistopoluilla. Levypalvelimille ei kuitenkaan ole kirjoitusoikeutta.

Katso verkkosivulta lisätietoja db-palvelimen käytöstä .

Linuxin väliaikaishakemistot: paikallinen /tmp/ ja fs-levypalvelimen /fs/tmp/

Väliaikaishakemistoja voi käyttää suurtenkin tiedostojen tilapäiseen säilytykseen. Käytännössä kannattaa luoda oma alihakemisto tyyliin /tmp/käyttäjätunnus/ ja sijoittaa tiedostot sinne. Linuxissa tämä hakemisto luodaan automaattisesti sisäänkirjautumisen aikana.

Väliaikaishakemistoissa ei pidä säilyttää mitään tärkeää, koska hakemistot saatetaan varoittamatta tyhjentää ja vanhoja tiedostoja siivotaan automaattisesti. Automaattinen siivous tapahtuu tavallisesti 10 päivän käyttämättä olon jälkeen. Tavoitteena on, että melkinpaasi-palvelimen /tmp/ -hakemistossa ja /fs/tmp/ -hakemistossa tiedostot saisivat olla 30 päivää käyttämättä, ennen kuin automaatti poistaa ne. Nämäkin hakemistot saatetaan tyhjentää aiemmin; mitään takeita tiedostojen säilyvyydestä tmp-hakemistoissa ei siis anneta .

Vinkkejä levytilan käytön hallintaan

Levytilan kulutuksen tarkkailussa apuna voi käyttää komentoa

du . | sort -rn | less

joka luettelee hakemistossa olevat tiedostot ja alihakemistot suuruusjärjestyksessä (luettelon muodostuminen kestää hetken). Luettelon alussa näkyy hakemiston koko kilotavuina. Kaikkien tietyntyyppisten tiedostojen nimet voi luetella esimerkiksi komennolla

find . -iname "*.mp3" -print

Suuren tiedostomäärän läpikäynnissä auttaa Linuxin mc -ohjelma, jolla voi terminaali-ikkunassa nopeasti selata hakemistoja sekä katsella, siirtää ja poistaa tiedostoja. Mc:ssä käytetään funktionäppäimiä F1 - F10 (toiminteet näkyvät ikkunan alalaidassa).

Komennolla

quota -s

näkee henkilökohtaisen levytilan kokonaiskulutuksen niillä levyillä, joissa on käytössä levykiintiö.

Jos joitakin tiedostoja ei tarvita pitkään aikaan, ne kannattaa pakata tai arkistoida :

  • Yksittäisiä tiedostoja voi pakata komennolla bzip2 tiedoston_nimi . Bzip2:lla pakattu tiedosto puretaan vastaavasti lisäämällä parametri -d . Suuresta määrästä pieniä tiedostoja kannattaa tehdä tar-ohjelmalla yksi paketti ennen pakkausta. Vaihtoehtoisesti tiedostojen paketointiin ja pakkaukseen voi käyttää KDE:n ark -ohjelmaa, jossa on graafinen käyttöliittymä.
  • Tiedostoja voi arkistoida esimerkiksi CD-levylle verkkosivun ohjeiden mukaan .

tietotekniikkaryhma@cs.helsinki.fi