Katsaus vuoteen 2007

Tietojenkäsittelytieteen laitos täytti 40 vuotta

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja, professori Hannu Toivonen

Tietojenkäsittelytieteen laitos täytti syksyllä 40 vuotta. Laitoksen toiminta alkoi yhden professorin voimin syyskuussa 1967. Kun toiminta alkoi vakiintua 1970-luvulla, laitoksen tutkimusryhmiä olivat Ohjelmointikielet, Käyttöjärjestelmät, Tietojen talletus- ja esillesaantimenetelmät, Operaatiotutkimuksen hyväksikäyttö hallinnollisessa tietojenkäsittelyssä sekä Pyöristysvirheiden teoria ja tietokonearitmetiikat.

Nykyisessä 11 professorin strategiassaan laitos on määritellyt painopistealueikseen data-analyysin tutkimuksen sekä liikkuvan tietojenkäsittelyn tutkimuksen. Lisäksi tuetaan uusia avauksia, etenkin ohjelmistotutkimukseen. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin 19.10.2007 laitoksen historiaa käsitellyt seminaari sekä näyttely laitoksen historiasta.

Tutkimus kansainvälisessä johtoasemassa tärkeillä alueilla

Suomen Akatemia järjesti vuonna 2007 suomalaisen tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin. Arviointipaneeli oli ”erittäin vaikuttunut laitoksen tutkimuksen fokuksesta ja syvyydestä, sen kyvystä yhdistää teoria ja sovellukset, sekä sen kansainvälisestä johtoasemasta monilla tärkeillä alueilla”. Paneeli kiittää edelleen korkealaatuisia julkaisuja ja loistavia viitemääriä, erinomaista kansainvälistä verkostoitumista, toiminnan monipuolisuutta sekä lukuisia muita asioita. Paneeli kannustaa laitosta kehittämään toimintaansa ”Suomen tietojenkäsittelytieteen itsestään selvänä johtajana”. Paneeli suosittelee laitoksen tohtorikoulutuksen tehostamista sekä henkilökunnan kansainvälistämistä.

Laitoksen tutkimuksen lippulaiva on data-analyysiin keskittyvä Suomen Akatemian valitsema tutkimuksen huippuyksikkö. Sen kuusivuotinen kausi nimellä FDK, From Data to Knowledge, päättyi vuoden 2007 loppuun, ja vuoden 2008 alusta se jatkaa tutkimusta uudelle kuusivuotiskaudelleen uudistuneena ja entistä monipuolisempana nimellä Algodan, Algorithmic Data Analysis.

Yliopiston kolmannessa tehtävässä, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, laitoksella on koulutukseen liittyvien tehtävien lisäksi kolme tutkimukseen liittyvää ominaispiirrettä. Yksi on laaja tutkimusyhteistyö yritysten kanssa.Toinen ominaispiirre on erittäin monipuolinen poikkitieteellinen tutkimusyhteistyö, kolmas on tulosten vieminen kansainvälisiin standardeihin, avoimen koodin ohjelmistoihin ja verkostoihin. Yhteiskunnallista vaikuttamista rajojen yli on sekin, että vuoden aikana laitoksen opetuksesta ja tutkimuksesta kävi ottamassa oppia delegaatioita Australiasta, Etelä-Afrikasta, Japanista ja Venäjältä.

Opetus ja tutkintovaatimukset uudistuvat vastaamaan laitoksen tutkimuksen vahvuuksia

Kuluneen vuoden aikana laitoksella ryhdyttiin merkittävään opetuksen uudistamiseen. Koulutuksensa tavoitteiksi laitos asetti kandidaatin tutkinnoissa laaja-alaisen tieteellisen peruskoulutuksen ja maisterin tutkinnoissa tutkimuksen painopisteisiinsä perustuvan asiantuntijakoulutuksen. Tutkintojen ja opintojen sisältöjä on vastaavasti kehitetty valmistuvien opiskelijoiden oppimisprofiileista ja –tavoitteista käsin. Näkyvin uudistus on opetuksen uusi erikoistumislinjajako sekä uudet tutkintovaatimukset, jotka astuvat voimaan syksystä 2008. Laitoksen uudet opetuslinjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen, Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne sekä Ohjelmistojärjestelmät. Näistä kaksi ensimmäistä vastaavat laitoksen tutkimuksen painopisteitä ja kolmas on strateginen panostuskohde. Laitoksella on myös Bioinformatiikan

Ennen syksyä 2005 voimassa olleiden tutkintovaatimusten voimassaolo päättyy kesällä 2008. Laitokselle perustettiin keväällä maisteriklinikka avittamaan vanhoja opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun. Vuoden 2007 aikana käynnissä olevien gradujen määrä kasvoikin lähes sadalla. Maisterintutkintojakin suoritettiin jo ennätysmäärä, 96 kappaletta. Vuodeksi 2008 odotetaan vähintään vastaavaa määrää maistereita. Myös tohtorintutkintoja suoritettiin vuonna 2007 keskimääräistä enemmän, kahdeksan kappaletta.

Laitos on sen henkilökunta ja opiskelijat

Laitoksen muodostavat siellä toimivat tutkijat, opettajat ja muu henkilökunta sekä opiskelijat. Kuluneena vuonna ryhdyttiin uusimaan myös laitoksen henkilöstösuunnitelmaa. Tavoitteena on selventää virkarakennetta suuntaamalla ja täyttämällä suunnitelmallisesti avoinna olevia virkoja, nostaa professorien suhteellista osuutta henkilökunnasta sekä luoda toisaalta kehityshankkeena määräaikaisia tutkimuspainotteisia virkoja postdoc-vaiheen ohittaneille kyvykkäille tutkijoille, toisaalta myös uusia yliopisto-opettajan virkoja.

Työhyvinvointi nostettiin loppuvuoden yhdeksi teemaksi – vastapainona käynnissä olevien uudistusten aiheuttamalle työkuormalle. Laitokselle perustettiin työhyvinvointiryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan työssä viihtymistä parantavia toimia. Tiedonkulkua sekä valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta ja osallistavuutta pyrittiin lisäämään entisestäänkin. Vuoden lopussa yliopiston työhyvinvointiyksikkö toteutti ilmapiirikyselyn, jonka tulosten perusteella laitoksella voidaan kaikilla mitatuilla alueilla paremmin kuin yliopistolla keskimäärin! Otolliseksi kehityskohteeksi paikantuivat ehkä selvimmin koko henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut.

Laitos palkitsi perinteiseen tapaansa kaksi ansioitunutta tutkijaa ja opettajaa, nuoremman ja vanhemman. Hyvä opettaja -palkinto myönnettiin Jyrki Kiviselle ja Janne Korhoselle, hyvä tutkija -palkinto Veli Mäkiselle ja Petteri Nurmelle.

Opiskelijat tekivät vuonna 2007 suorastaan läpimurron opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Tietojenkäsittelijöiden ainejärjestö TKO-äly ja sen aktivistit ja vapaaehtoiset ovat kehittäneet voimakkaasti opiskelijalähtöistä tukiopetusta, opintopiiritoimintaa, tiedonvälitystä sekä opiskeluilmapiiriä. Tämä kaikki täydentää luontevasti ja tehokkaasti laitoksen järjestämää toimintaa.

Laatua tuloksissa ja toiminnassa

Yksi kuluneen vuoden teemoista on ollut laatu. Osana yliopiston laatujärjestelmän kehittämistä laitoksellakin laadittiin mittava toimintakäsikirja, jossa kuvataan kootusti laitoksen toiminnan keskeiset rakenteet.

Laatujärjestelmää tärkeämpää on tietenkin itse toiminnan ja sen tulosten laatu. Näistä tunnustuksena laitoksella on tutkimuksen saralla edellä mainittu Algodan-huippuyksikkö sekä tieteenala-arvion mairitteleva tulos; lisäksi yliopiston viimeisin tutkimuksen kansainvälinen arviointi antoi laitokselle korkeimman arvosanan. Tunnustuksena opetuksen erinomaisuudesta opetusministeriö on puolestaan valinnut tietojenkäsittelytieteen laitoksen valtakunnalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2007-2009.

Korkealaatuinen laitos voi kohdata uudet haasteet luottavaisena.

Uusi johtoryhmä

Vuoden 2007 alussa laitos sai uuden johtajan professori Hannu Toivosesta, ja varajohtajaksi tuli professori Jyrki Kivinen. Tietojenkäsittelytieteen laitosta vuosina 2001-2006 johtanut professori Jukka Paakki siirtyi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaaniksi.

Myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto vaihtui. Tietojenkäsittelytieteen laitokselta tiedekuntaneuvostoon valittiin kolmivuotiskaudeksi 2007-2009 professori Hannu Toivonen (varajäsen professori Jyrki Kivinen), akatemiatutkija Kjell Lemström (yliopistonlehtori Tiina Niklander), toimistopäällikkö Päivi Karimäki-Suvanto (suunnittelija Teija Kujala) ja opiskelijajäseneksi Taneli Pirinen (varajäsen ei laitokselta).

Laitoksen johtoryhmä aloitti kolmivuotiskauden uudessa kokoonpanossa.

Puheenjohtaja Professori Hannu Toivonen
Jäsen Professori Jyrki Kivinen (varapuheenjohtaja)	Varajäsen Professori Seppo Sippu
Professori (mvs) Lea Kutvonen	Professori Jukka Paakki
Professori (mvs) Petri Myllymäki	Professori Juho Rousu
Suunnittelija Teija Kujala	Tietotekniikka-asiantuntija Jani Jaakkola
Yliopistonlehtori Pirjo Moen	Tohtoriassistentti Antti Leino
Akatemiatutkija Veli Mäkinen	Assistentti Sini Ruohomaa
Opiskelija Lauri Ahonen	Opiskelija Maria Aho
Opiskelija Atte Nieminen	Opiskelija Matias Käkelä
Opiskelija Pekka Haavisto	Opiskelija Taneli Pirinen

Laitoksen toimintaa tuki vakiintunut organisaatio, jossa tutkimus ja opetus sekä tukipalvelut on järjestetty esimiesten johtamiksi sektoreiksi.