58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Kurssin hallinnolliset asiat

Kurssin asema ja tavoite

Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaine- ja sivulaudaturopiskelijoiden pakollinen cum laude approbatur -tason opintojakso.

Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen, johon kuuluu lähdemateriaalin haku ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä kirjallinen ja suullinen esitystaito.

Tieteellisten tekstien lukutaito ja tieteellisen esityksen rakentamisen taidot ovat tarpeellisia myös tiedemaailman ulkopuolella. Näille taidoille rakentuvat mm. projektin johtamisen ja onnistuneen ohjelmistotuotteen toteuttamisen edellytykset.

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittu tutkielma. Kurssin taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös filosofian maisterin (FM) pro gradu -tutkielmaa laadittaessa. Kurssin yhteydessä tehdään myös suomalaisiin yliopistotutkintoihin sisältyvä äidinkielen kypsyysnäyte.

Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, suorittamalla hyväksyttävästi kolme kirjoitusharjoitusta (erityisesti tutkielma), osallistumalla oman pienryhmän toimintaan (esitelmät, vertaiskommentointi) sekä osallistumalla kurssin lopuksi järjestettävään kirjoituskokeeseen.

Kurssisuorituksesta saatua arvosanaa ei voi myöhemmin enää korottaa, koska se on määräytynyt (pääosin) LuK-tutkielman perusteella, eikä kertaalleen hyväksyttyjä tutkielmia voi enää uusia. Jos siis tarvitset välttämättä jonkin tietyn arvosanatason, niin sinun on tähdättävä sen saavuttamiseen heti tutkielmaprosessin alusta alkaen.

Esitiedot ja sijoittaminen opintoihin

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden muut cum laude approbatur -tason pakolliset kurssit ja harjoitustyöt lukuunottamatta kursseja Ohjelmistotuotanto (581259-4) ja Ohjelmistotuotantoprojekti (581260-4).

Tätä kurssia ei suositella suoritettavaksi yhtä aikaa Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa, koska molemmissa on tiukkoja määräaikoja, jotka lisäksi sattuvat usein päällekkäin.

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden puolella (syksyn kurssille touko- ja kevään marraskuussa). Ilmoittautuminen tapahtuu toisin kuin kursseille yleensä, ja siitä on annettu erillinen ohje.

Kurssin korvaaminen

Jos olet jo suorittanut jonkin sellaisen (tiede-, taide- tai ammatti)korkeakoulututkinnon, johon kuului osana kirjallinen tutkielma tai lopputyö, niin voit anoa tämän kurssin korvaamista sen perusteella. Tällöin korvaushakemuksen liitteenä on toimitettava yksi (1) kappale ko. kirjallista työtä. Päätös tehdään sen perusteella, kuinka samanlainen se on kurssilla tehtävien LuK-tutkielmien kanssa (eikä siis esimerkiksi arvosanan perusteella).

Kurssin korvaaminen aikaisemmalla suorituksella ei korvaa LuK-tutkintoon vaadittavaa tutkielmaa ja siihen liittyvää kypsyysnäytettä, joten hyväksiluettu TIKI-kurssin suoritus ei mahdollista LuK-tutkinnon hakemista.

Luennot

Kurssilla on kuusi luento- ja keskustelukertaa. Ensimmäinen luentokerta on ehdottoman pakollinen kaikille, koska siellä muodostetaan lopullinen ryhmäjako.

Teemat

1. tapaaminen: Orientointi
   • Järjestäytyminen: Kurssin tavoite ja työmuodot, työskentelyn välineistä (mm. kirjaston käyttö ja lainausoikeuksien myöntö)
   • Miten kurssi tukee minua ammattitaitoni kehittämisessä?
   • Kotitehtäväksi itsearviointi
2. tapaaminen: Tieteellisen tekstin luonne
   • Kuinka tieteellistä tekstiä käytetään?
   • Kuinka luen tieteellistä tekstiä?
3. tapaaminen: Miten teksti syntyy
   • Minä tieteellisen tekstin tuottajana?
   • Mitä sanon?
   • Miten organisoin työni?
   • Diagnostiikan alkeet: passiivitauti, pakonomainen piilottelu, attribuuttiripuli, substantiivitauti, sanaliittoriidat, ...
4. tapaaminen: Kirjoittajan kahleet?
   • Tutkielman rakenne ja esitystapa
   • Tekstinkäsittelyjärjestelmistä ja viitekantojen hallinnasta
5. tapaaminen: Esitystekniikan rutiineita
   • Kuinka esitän luettelot, lainaukset, kuvat, taulukot, algoritmit, kaavat, ...
   • Milloin tarvitaan lähdeviite?
6. tapaaminen: Suullinen esittäminen
   • Puhutun ja kirjallisen esityksen erot, valmistelu, tekniikkaa, yleisiä ongelmia

Luentokalvot lukukausikohtaisilla sivuilla.

Harjoitukset

Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan 6 hengen työryhmiin. Ryhmät toimivat läpi lukukauden lähes joka viikko. Jokaisen opiskelijan edellytetään toki jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole.

Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista! (Jos et millään pääse paikalle, niin ota etukäteen yhteys kurssin vastuuhenkilöön ja ryhmäsi ohjaajaan!)

Ryhmissä jokainen tekee (ainakin) seuraavat harjoitukset:

REFERAATTI

Tieteellisen artikkelin keskeisen sisällön kokoaminen ja esittäminen omin sanoin. Voi perustua useampaankin keskeiseen lähteeseen. Referaatti on noin 2-4 sivun mittainen.

AINE

Aine on noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.

ESITELMÄ

Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon. Esityksen mitta on 20-25 minuuttia. Esityksen tukena käytetään useimmiten kalvoja annettujen ohjeiden mukaisesti.

TUTKIELMA

Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan. Tutkielman pituus on noin 20 sivua.

Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi. Enemmän harjoitusten tekemisestä kertoo Anni Rytkösen kuvaus.

Harjoituksille on ryhmässä varattu suunnilleen seuraavasti: referaatti 3 viikkoa, aine 5 viikkoa ja tutkielma 6 viikkoa. Tutkielmakin pyritään saamaan valmiiksi kurssin aikana. Jatkoaikaa myönnetään poikkeustapauksissa hakemuksen perusteella.

Harjoitusten ja tutkielman tulee noudattaa muodoiltaan annettuja ohjeita (kts. kurssikansiota alempana tällä sivulla).

Kypsyysnäyte

Kurssin lopuksi suoritettava kypsyysnäyte kirjoitetaan kurssilla tehdyn tutkielman pohjalta.

Tutkielmien arviointi

Tutkielman tarkastuksessa kiinnitetään huomiota asiakokonaisuuden hallintaan, tekstin luettavuuteen, eettisten sääntöjen noudattamiseen ja esitystekniikkaan.

Asiakokonaisuuden hallinta edellyttää, että tekstissä on tuotu esiin käsiteltävälle asialle olennaiset piirteet ja vain ne. Tutkielman jäsentelyn on syytä noudattaa esitettävän asian rakennetta luontevalla tavalla. Tekstiä voi arvoida myös tarkastelemalla onko sen tiedonkäyttötapa yksinomaan toteava ja kuvaileva vai kehittelevä, jolloin mukana on lisäksi analyysiä, synteesiä ja arvointia.

Tekstin luettavuus muodostuu mm. itsenäisestä käsiteltävän asian kuvaamisesta ja lukijan ohjaamisesta. Lähteitä käytetään tehtyjen väitteiden tukena, ei sellaisenaan toisiinsa niveltymättöminä palasina. Samoin on syytä kiinnittää huomiota tekstin yksikäsitteisyyteen ja täsmällisyyteen.

Eettiset säännöt määrittävät esimerkiksi korrektin viittaus- ja lainaustekniikan ja plagioinnin välistä eroa. Hyvään kirjoitustapaan kuuluu myös, ettei tuloksia tai väitteitä jätetä ilman todisteita tai perusteluja.

Esitystekniikkaan kuuluvat sanonnan täsmällisyys, kirjoitusteknisten välineiden käyttö (kuvat ja taulukot teksteineen, vaatimukset täyttävä lähdeluettelo ja viitetekniikka) sekä kieliopillinen ja oikeinkirjoituksellinen virheettömyys.

Tutkielmien arvioinnissa käytetään normaaleja kurssiarvosanoja.

• Arvosanoihin 4 tai 5 yltävä työ on hyvin jäsennelty ja helppolukuinen, asiasisällöltään selkeä kokonaisuus eikä juuri sisällä esitysteknisiä erehdyksiä.
• Avosanoihin 2 tai 3 vaatimukset ovat hieman vähäisemmät. Tutkielma ei kuitenkaan saa sisältää asiavirheitä. Tutkielman kokoonpanon tulee ilmaista asian hallintaa. Esitys on sujuvasti luettavissa ja huolellisesti viimeistelty.
• Arvosanalla 1 tutkielma voidaan hyväksyä, vaikka edellä mainittuja kriteerejä ei ole täysin saavutettukaan.
• Liian kauas vaatimuksista jäävä tutkielma hylätään. Koko kurssi on tällöin suoritettava uudelleen.

Plagiointi ja muu vilppi johtavat tutkielman hylkäämiseen.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssin tutkielmalta ei vaadita omaa tutkimuksellista panosta. Kurssilla harjoitellaan ensisijaisesti tiedon hankkimisen ja tieteellisen kirjoittamisen teknisiä keinoja. Tutkimusprosessin muita osia harjoitellaan pro gradu -tutkielmassa.

Kurssimateriaali

Tutkielmaa koskevat vaatimukset

• Opinnäytetyön ulkoasun malli ainetta ja tutkielmaa varten

Työskentelyn välineitä

• Laitoksen latex- ja bibtex-tyylit opinnäytetöille
• Tiivistelmälomake rtf-muodossa

Tiedon hakeminen

• Tiedonhaun opas
• Kumpulan tiedekirjastossa on lainattavissa (4 kpl) Tiedonhakijan teho-opas, 6. uud. painos, Docendo 2005. Kirja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja tutkijoille
.
• HYn kirjastojen NELLI-tiedonhakuportaali
• FinElib-konsortio, jossa Helsingin yliopisto on mukana. Laitoksen koneilta on pääsy elektronisiin versioihin merkittävistä lehti- ja konferenssijulkaisuista. FinElib-palvelujen kautta ovat saatavissa mm. IEEE:n ja ACM:n useat julkaisut.
• Helsingin yliopiston elektroniset lehdet
• ACM Computing Classification System, tietojenkäsittelytieteen kirjastoluokitus
• Viitetietoihin erikoistuneet tietokannat, hakukoneet ja kokoelmat ovat hyödyllisiä tieteellisen tiedon haussa.
• CiteSeer.
• Google Scholar
• Digital Bibliography & Library Project (DBLP).
• Tietojenkäsittelyalan lähdeluetteloiden kokoelma (BibTeX-muodossa).
• Bibliographies of the Hypertext Bibliography Project (HBP) lehtiartikkeleille.
• Digitaalisia kirjastoja
  • ACM
  • IEEE Xplore
  • LNCS/LNAI (Springer-Verlag)
  • IFIP
  Jos haluat etäkäyttää aineistoja yliopistoverkon ulkopuolelta, seuraa näitä ohjeita:
  • proxy TAI
  • VPN

Sanakirjoja ja sanastoja

• NetMOT-sanakirjasto, myös ATK-sanakirja
• OneLook dictionaries - useiden eri sanastojen metahakukone.
• Merriam-Webster Collegiate Dictionary and Thesaurus.
• Tietotekniikan liiton kotisivun kautta löytää 3000 yleisen termin suomi-englanti-suomi-vastineet.
• Tekniikan sanastokeskuksen termitalkoot antavat termejä selityksineen.
Sivulta löytyvät suositukset suomenkielisille termeille.
• Forskningscentralen för de inhemska språken (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) finsk-engelsk-svensk informatikordlista.
• whatis?com - the IT-specific encyclopedia.
• Helsingin yliopiston kirjaston verkkosanasto VESA

Kielenhuoltoasioita

• It-viikon sanastopakinat

Tutkielman rakentaminen ja työprosessi

• Matti Mäkelä: Kirjoitelman laatiminen.
• J.-P. Santanen: Opinnäytetöiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä.
• Tampereen yliopiston Hyvä kirjoittaja -opas
• Time management for University Students - ajankäyttöopas

Viimeistelystä

• Ennen kuin palautat harjoituksesi tai tutkielmasi kommentoitavaksi tai arvosteltavaksi, käytä tarkastuslistaa oman tekstisi viimeistelyyn. Henkilökohtainen tarkastuslista voi sisältää "omia helmasyntejäsi", mutta kirjallisuudesta löytyvistä esimerkinomaisista peruslistoista on hyvä aloittaa.
• Pekka Kilpeläisen ohje WWW-lähteisiin viittaamisesta.

Suullinen esitys

• Parberry,I., How to Present a Paper in Theoretical Computer Science: A Speaker's Guide for Students. ACM SIGACT News 31,1, sivut 77-86, 2000
• Tiina Niklanderin laatima suullisen esityksen arviointilomake.

Kurssitiimi

Kulloinkin vuorossa oleva kurssin henkilökunta (vastuuhenkilö, ryhmien valvojat ja ohjaajat) löytyvät lukukausikohtaiselta sivulta. Ko. sivun kautta pääsee myös kunkin ryhmän omalle sivulle.

Tiimin roolijako on seuraava:

• Vastuuhenkilö: Käytännön järjestelyt, luennot, suoritusmerkinnät, pulmallisten tilanteiden ratkaisu
• Ryhmän valvoja: Tarkastaa vähintäänkin tutkielmat ja antaa ohjaajalle tukea aihevalinnoissa ja arvioinneissa, määrää kypsyysnäyteotsikot, myöntää mahdolliset jatkoajat
• Ryhmän ohjaaja: Koordinoi ryhmän työskentelyä, ohjaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti harjoituksia, koordinoi aihevalintoja ryhmässään, arvioi harjoitukset, hankkii ryhmän tarvitsemat palvelut (salit, lupien allekirjoitukset)

Kurssimateriaalin tuottajista

Kurssia ovat pitäneet mm. Lea Kutvonen, Matti Nykänen, Pekka Kilpeläinen ja Matti Mäkelä.