Rinnakkaisohjelmointi, opintopiirityöskentely S2006

Kaikki opiskelijat osallistuvat opintopiiritoimintaan. Opintopiiri ovat samat koko kurssin ajan ja ne muodostetaan ensimmäisellä harjoituskerralla vähän keinotekoisesti, mikä ei nyt paljoakaan poikkea työelämän enemmän tai vähemmän satunnaisesta tiimien muodostamisesta. Ensisijaisena ryhmäytymisen perusteena on samantyyppiset suoritustavoitteet ja toissijaisena perusteena sopivat tapaamisajat, joten ottakaa kalenterit mukaan. Opintopiirin koko on 2-3 opiskelijaa. Poikkeustapauksena opintopiirin voi muodostaa myös vain yksi opiskelija, mutta työmäärä tulee tällöin aika suureksi. Ja miksi opiskella yksin, kun sen voisi tehdä paremmin muiden kanssa! Kolmen hengen ryhmä on optimaalinen, koska se kestää myös yhden opiskelijan keskeyttämisen!

Opintopiirien jäsenet ovat usein hyvinkin heterogeenisia, mikä ei myöskään poikkea paljoakaan työelämästä. Opintopiirien yleisiä käytäntöjä on esitetty ohjeessa Opiskelijan opas [Kurhila & Lokki, "Opintopiirikurssien opettajan opas", Liite 5]. Saman lähteen mukainen Opintopiirisopimus allekirjoitetaan opintopiirien muodostamistilaisuudessa. Pyytäkää ohjaajaanne sijoittamaan teidät oman opintopiiriinne CSMoodlessa.

Opintopiirin tarkoituksena tällä kurssilla on (a) tehdä isompia projektitöitä yhteistyössä ja (b) toimia tukiryhmänä pienempien harjoitustehtävien tekemisessä sekä muissa kurssin suorittamiseen liittyvissä asioissa. Pienet harjoitustehtävät ovat samanlaisia kuin traditionaaliset laskaritehtävät. Kaikki tekevät ne itsenäisesti opintopiirin kanssa tarpeen mukaan neuvotellen. Harjoitustehtävistä annetaan pinnoja (htp) tehtyjen tehtävien mukaan tilaisuudessa läsnäoleville.

Projektityössä on tyypillistä, että kaikki eivät tee hommia ihan samalla tavalla tai samalla laajuudella. Pienet erot (±20%) ovat normaaleja ja kuuluvat asiaan. Jos opintopiirin jotkut jäsenet tekevät kuitenkin huomattavasti enemmän töitä kuin muut, niin heitä pyritään palkitsemaan tästä paremmalla arvosanalla. Jotkut opintopiirit voivat jopa alkuaan suunnitella työn niin, että opintopiirin työmyyrä tekee vähän enemmän ja sitten myös saa muita isomman osan opintopiirin tuloksista itselleen (ks. Projektin arviointi). Oleellista on kuitenkin, että kaikki oppivat.

Opintopiiri kokoontuu ainakin viikoittain ohjaajan kera siinä ryhmätapaamisessa, johon kaikki opintopiirin jäsenet ovat ilmoittautuneet. Sen lisäksi on suotavaa, että opintopiiri kokoontuisi tarpeen mukaan itse valitsemina aikoinaan. Sopivia palaverinpitopaikkoja on esimerkiksi tiedekirjaston alakerrassa ryhmätyösalissa ja Exactumin sekä Physicumin aulatiloissa. Ruokalan kiinniollessa myös kahvilan pöydät ovat käytettävissä, niin Exactumissa kuin Physicumissakin. Käyttäkää mielikuvitustanne! Palaveerata voi myös verkossa. Opintopiirin sisäiseen yhteydenpitoon, opintopiirin projektiraporttien työstämiseen ja palauttamiseen joka opintopiirille luodaan omat keskusteluryhmät ja omat wikit CSMoodle-alustalle (moodle.cs.helsinki.fi).

Perustelut opintopiireille

Opintopiirit ovat myös osa yliopiston pyrkimystä opiskelijakeskeiseen oppimiseen, missä opiskelijat itse ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta omasta opiskelustaan. Tämän ideologian mukaisesti opettaja toimii enemmänkin oppimisen edistäjänä kuin tiedon jakana. Opiskelijat toimivat siinä aktiivisesti tiedon etsimisessä, jäsentämisessä ja tuottamisessa.

Opintopiiristä on etua kaikille opiskelijoille. Paremmin jonkun asian ymmärtänyt opiskelija sisäistää asian vielä paremmin avustaessaan toista opintopiirin jäsentä. Vaikeiden asioiden kohdalla on helpompi kysyä neuvoa vertaisopiskelijalta kuin ohjaajilta. Yksinäisten susien on parasta opiskella myös ryhmätyötä, koska sellaista tulee lähes kaikki työ olemaan valmistumisen jälkeen.

Harjoitustehtävät

Opintopiireissä on viikoittain joukko pienempiä harjoitustehtäviä, jotka ovat tavanomaisten laskuharjoitustehtävien tyyppisiä. Ne tehdään itsenäisesti tai oman opintopiirin kanssa yhdessä. Hyvä menettelytapa olisi esimerkiksi sellainen, että kukin pohtii ensin tehtävät läpi itsenäisesti ja sitten niitä puidaan yhdessä opintopiirissä. Jokaisen tulisi oppia tehtävien asiat täydellisesti, mielellään jo ennen tehtävien käsittelyä viikoittaisessa ryhmätapaamisessa. Tehtävistä saa pisteitä (htp) niiden vaativuuden mukaan, mutta vain tehdyistä tehtävistä ja vain omassa ryhmätapaamisessa läsnäoleville.

Harjoitustehtävien tavoite

Erityisen opettavaista ja omaa oppimista tukevaa on asioiden selittäminen jollekin toiselle, joka myös on työskennellyt tehtävän ratkaisemiseksi. Muiden opintopiiriläisten auttaminen hyödyntää kumpaakin osapuolta ja yleensä opastajaa enemmän. Älkää kuitenkaan pilatko harjoitustehtävän hyötyä toiselle antamalla sen vastausta suoraan. Eihän siitä juurikaan kostu kumpikaan. Hyvää oppimista saa aikaan vuorottelemalla (a) omaa opiskelua, (b) ongelmien ratkaisuja ja (c) keskusteluja ongelmista ja niiden ratkaisuista muiden opintopiiriläisten kanssa.

Harjoitustehtävien tavoitteena on oppiminen, ei pinnojen kalastelu kurssin läpäisemiseksi tai paremman arvosanan saamiseksi. Harjoitustehtävissä opitut asiat ovat yleensä myös tärkeitä taustatietoja projektitöitä varten. Oppiminen tapahtuu nimenomaan silloin, kun ajattelee ja tekee merkittävän osan ongelman ratkaisua. Valmiiden vastausten lukemisella ei opi riittävästi. Samanlaisia esimerkkejä on luennoilla ja kirjoissa, joten harjoitustehtävien käyttö esimerkkeinä on oppimisen kannalta hyvien harjoitustehtävien hukkaan heittämistä.

Harjoitustehtävien ratkaisujen esittely

Opiskelijat esittelevät harjoitustehtävien ratkaisut tarvittaessa viikoittaisessa ryhmätapaamisessa. Ratkaisuja ei käsitellä sen tarkempaa kuin opintopiirien mielestä on tarpeellista. Toisaalta, jos joku ei ole oikein sisäistänyt harjoitustehtävien asiaa, niitä tehtäviä voidaan käsitellä hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Harjoitustehtävien arviointi

Harjoitustehtävät ja keskustelutehtävät arvioidaan samoilla harjoitustehtäväpisteillä (htp), jotka vaikuttavat kurssin arvosteluun oman osuutensa puitteissa.

Kurssikirjanpidossa (Kurki) harjoitustehtävien arvostelu on näkyvissä nimikkeellä "LH", sarakkeilla "LH 1-6".

Projektit

Opintopiireissä tehdään isompi projekti. Opintopiiri toteuttaa projektin ja antaa raportin projektin lopputuloksista. On luultavaa, että projektin alussa opintopiirin jäsenet joutuvat opiskelemaan taustatietoja verkkoluentojen, oppikirjojen, verkossa olevien kertaustehtävien sekä harjoitus- ja keskustelutehtävien avulla. Projektin etenemistä valvotaan viikoittaisissa ryhmätapaamisissa, joissa voi aina kysyä neuvoa ohjaajilta.

Opintopiirissä voi tehdä myös toisen, pienemmän projektin. Siinä kootaan oppimispäiväkirja. Tämä projekti on valinnainen ja siitä mahdollisesti saatavat pisteet ylimääräisiä.

Projekteista saa projektipisteitä (pp) niiden projektin tulosten ja ryhmän toimintaan osallistumisen mukaan.

Projektin tavoite

Projektin tavoitteena on oppia vähän syvällisemmin projektin kohteena oleva osa kurssialueesta. Lisäksi tavoittena on opettaa opiskelijat pitkäjänteisempään tiimityöskentelyyn. Projektit ovat tyypillisesti sen verran suuria, että niitä on paljon mukavampi työstää opintopiirissä kuin yksin.

Projektityöskentely on oleellinen osa kurssin oppimismenetelmiä. Projektityössä opittavia asioita ei opi kurssin muilla osioilla.

Projektin palautus

Projekti palautetaan kirjallisena raporttina (raportin sisältö speksattu alla) kurssin vastuuhenkilölle ilmoitettuun aikarajaan mennessä. Palautuksen voi tehdä esimerkiksi kurssin vastuuhenkilölle (Teemu Kerola, TKTL) osoitetun ja Exactumin vahtimestareille jätetyn kirjekuoren avulla. Arvostelu tehdään pääasiassa tämän kirjallisen raportin perusteella. Jos korjaaja joutuu tulostamaan itse kirjallisen raportin elektronisesti lähetetystä kopiosta, kopiovaivasta sakotetaan 25% projektipisteistä.

Projekti palautetaan myös epostin liitteenä yhtenä zip-tiedostona (prX_MyGroupName.zip), josta löytyy

• verkkosivu (index.html), josta kaikki allaolevat tiedostot tai linkit ovat klikkaamalla käytettävissä
• projektin raportti ilman liitteitä (html, pdf, ps), (esim. s06_raportti.pdf)
• verkkosivun osoite, josta kertaustehtävät ovat suoraan testattavissa klikkaamalla (esim. http://www.cs.helsinki.fi/u/jokujoku/tito/kertaus/pract.html)
  • jos kyseinen verkkosivu on suojattu jotenkin, niin ohjeet sen käyttöön (esim. tunnus tito, salasana tt05ohhk)
• kertaustehtävät kukin omana tiedostonaan (xml)
  • nimi: k06_<tehtavan nimi>_fi.xml (esim. s06_kerttehtnimi_fi.xml)
• BACI-ohjelmat kukin omana tiedostonaan (.pm tai .cm)
  • nimi: k06_<ohjelman nimi>_fi.k91 (esim. s06_ohjelmannimi.cm)
• artikkelit ja muut kirjoitelmat kukin omana tiedostonaan (html, pdf)
  • nimi: k06_<short topic name>_<opintopiirin nimi >.html (esim. s06_prosessi.pdf)

CSMoodlessa valitaan siis oikean projektin palautus, siellä valitaan jo valmiina oleva zip-tiedosto ja lopulta Upload-operaatio. Jos CSMoodle'ssa on ongelmia, niin projektin voi elektronisesti palauttaa myös sähköpostin liitteenä (zip) kurssin vastuuhenkilölle (Teemu.Kerola (at) cs.helsinki.fi).

Projektin raportti

Raportti työstetään millä tahansa dokumentin käsittelyohjelmistolla tai CSMoodlen wikillä, mutta palautusta varten siitä työstetään sekä Linux- että Windows-ympäristöissä toimiva versio (pdf, ps tai html). Raportissa ja muissakin kirjoitelmissa olisi hyvä noudattaa seuraavia ihan tavallisia ulkoasuspeksejä: font size 12, riviväli 1.5, marginaali 2-3 cm.

Raportissa tulee olla seuraavat tiedot:

1. Projektin identifiointitiedot ja päiväys
2. Opintopiirin nimi ja sen jäsenet opiskelijanumeroineen
3. Opintopiirin jäsenten osallistuminen keskiarvolla 100% (esim. Maija 100%, Niilo 90%, Olli 120%, Pirjo 90%)
4. Lyhyt analyysi projektin tuloksista (max ½ sivua)
• mitä ne tarkoittavat, mitä ne merkitsevät
5. Suostumus/kielto siihen, että yliopisto saa käyttää projektin tuloksia haluamallaan tavalla jatkossa.
• mahdollinen kielto ei vaikuta mitenkään arvosteluun
• opintopiirin tekemiä kertaustehtäviä tai artikkeleita ei voi ottaa hyötykäyttöön tulevia kursseja varten ilman nimenomaista suostumusta.
6. Analyysi projektista (max ½ sivua)
• sopivuus tehtävän tavoitteisiin (määritelkää ymmärtämänne tavoite ja arvioikaa sopivuus sen mukaan)
• vaikeusaste (sopiva, haastava, liian vaikea, liian työkäs, triviaali, jne)
• tehdyn työn määrä (tunteja yhteensä)
7. Analyysi opintopiirin toiminnasta (max ½ sivua)
   • mikä oli vaikeinta kullekin opintopiirin jäsenelle?
   • miten opintopiiri kommunikoi/tapasi pakollisen viikkotapamisen lisäksi?
   • miten opintopiiri on huolehtinut siitä, että kaikki opintopiirin jäsenet osaavat harjoitustehtävien asiat?
8. Liite 1: Projektin tulokset
• kertaustehtävistä aihealue, kysymys, vastaukset ja niiden selitykset
• artikkelit tai muut kirjoitelmat, kukin omilla sivuillaan
9. Liite 2: Listaukset kaikista ohjelmista ja niiden tulostuksista, kukin omalla sivullaan
   • HUOM: kertaustehtävien xml-koodit ovat myös ohjelmia
   • kertaustehtävistä linkki verkkosivulle, josta kertaustehtävät ovat helposti kokeiltavissa
10. Liite 3-n: kaikki ohjelmat erillisinä liitteinään (vain elektronisessa palautuksessa)
    • HUOM: kertaustehtävien xml-koodit ovat myös ohjelmia

Projektin esittely

Projektit esitellään muille opintopiireille ryhmätapaamisessa sillä viikolla, kun niiden jättöpäivä on. Projektista esitellään tehdyt ohjelmat, kertaustehtävät ja kirjalliset tuotokset.

Projektin arviointi

Projektin arviointi perustuu pääasiassa kirjalliseen raporttiin mutta myös projektissa tuotettujen ohjelmien toimivuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Normaalitapauksessa hyvin suoritetusta 8 projektipisteen (pp) projektista kukin ryhmän jäsen saa 6 pp. Arvostelu on kuitenkin tehty ehkä hieman monimutkaisella algoritmilla, jotta pisteissä voidaan ottaa huomioon sekä työn laatu että ryhmätyöhön osallistumisaste. Projektipisteet skaalataan arvostelun yhteydessä arvosanaan vaikuttaviksi pisteiksi projektin painoarvon mukaan.

Projektista saa kolmenlaisia pisteitä:

• projektin valmistumisesta jokaiselle 37.5% projektin projektipisteistä
• projektin arvostelusta raportin perusteella 12.5 - 62.5% projektipisteistä
• henkilökohtaisesta projektiin osallistumisesta -50 - +25% projektipisteistä

Myöhästyneistä raporteista sakotetaan 12.5% per päivä, jos myöhästyneitä projekteja yleensä otetaan vastaan.

Hyväksytystä 8 pp projektista annetaan siis 3 pp työn valmistumisesta, arvosanan perusteella 1-5 pp, osallistumisesta -4 - +2 pp ja yhteensä siis 0-10 pp. Jos projektin arvosana on erittäin hyvä ja opiskelija on saanut osallistumisesta lisäpisteitä, niin opiskelijan saamat kokonaisprojektipisteet voivat olla siis jopa 125% maksimipistemäärästä, jolloin hän saa itse asiassa ylimääräisiä arvosanaan vaikuttavia pisteitä, koska arvosanaan vaikuttavan maksipistemäärän saa jo 100%'lla projektin maksimipisteistä (ks. Esim. 2 alla).

Arvostelu skaalataan siten, että normaalista hyvästä ja toimivasta 8 pp projektin perustyöstä saa arvosanan 3 ja yhteensä siis 6 pp. Parempiin arvosanoihin pääsy vaatii erityisansioita ja puutteellisesta työstä vähemmän. Jos puutteita on paljon, niin työ hylätään.

Raportissaan opintopiiri on ilmoittanut osallistumisasteen jokaiselle opintopiirin jäsenelle ja heidän osallistumispisteensä määräytyvät suoraan tämän perusteella. Jos työ on jakaantunut suurin piirtein tasaisesti, kaikki opintopiirin jäsenet saavat saman projektipisteet eikä allaolevaa lisäohjeistusta tarvitse lukea! Jos opintopiiri ei osaa sopia osallistumisasteista, niin sen tulee pyytää apua ohjaajilta tai kurssin vastuuhenkilöltä.

Osallistumisaste 100% ilmaisee, että kyseinen opiskelija on tämän projektin yhteydessä tehnyt 100% omasta osuudestaan. Osallistumisaste annetaan 10 %-yksikön tarkkudella kaikille opintopiirin jäsenille ja niiden keskiarvon tulee olla 100%. Osallistumisaste 80-120% on normaalia. Jos osallistumisaste 30% tai sen alle, opiskelijan osallistuminen tähän projektiin on hylätty, eikä häntä tulisi laskea mukaan projektin osallistujana. Tällainen opiskelijahan ei juurikaan ole osallistunut opintopiirin toimintaan.

Opiskelijan osallistumisaste projektin tekemiseen vaikuttaa opiskelijan arvosanaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Hyväksytystä projektista kukin osallistuja saa kuitenkin vähintään 37.5% projektipisteistä (miinus mahdolliset myästymispisteet). Projektinpisteet vaikuttavat kurssin arvosteluun projektien osuuden puitteissa. Kurssikirjanpidossa (Kurki) projektien arvostelu on näkyvissä nimikkeellä "HT".

Pisteruljanssi kuulostaa monimutkaiselta, mutta se on reiluhko. Parempia ideoita otetaan vastaan.

Esimerkkejä osallistumispisteistä

Allaolevissa esimerkeissä kaikissa on kysessä 8 pp projekti, jonka valmistumisesta saa siis 3 pp.

Esimerkki 1. Projekti on myöhästynyt 15 tuntia, joten kaikilta vähennetään 1 pp. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 110%, Ville 70% ja Anne 120%. Osallistumispisteet ovat ovat: Maija 0, Ville -1 ja Anne 0. Projektipisteet ovat Maija 5 pp (3-1+3+0 = 5), Ville 4 pp ja Anne 5 pp.

Esimerkki 2. Opintopiirin arvosana on 4 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 80%, Ville 140% ja Anne 70%. Osallistumispisteet ovat: Maija 0, Ville +2 ja Anne -1. Projektipisteet ovat Maija 7 pp, Ville 9 pp ja Anne 6 pp.

Esimerkki 3. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 130%, Ville 130% ja Anne 40%. Osallistumispisteet ovat: Maija +1, Ville +1 ja Anne -4. Projektipisteet ovat Maija 7 pp, Ville 7 pp ja Anne 3 pp.

Esimerkki 4. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 120%, Ville 160% ja Anne 20%. Anne ei siis osallistunut tähän projektiin oikeastaan lainkaan ja hänet olisi pitänyt pudottaa pois projektin tekijöistä. Maijan ja Villen osallistumiset tulee arvioida uudelleen tältä pohjalta: Maija 80% ja Ville 120%. Osallistumispisteet ovat: Maija 0 ja Ville 0. Projektipisteet ovat Maija 6 pp, Ville 6 pp ja Anne 0 pp.