Periaatesuunnittelu
Oppimateriaalin periaatesuunnittelussa määritellään yleiset puitteet materiaalille. Tähän sisältyvät mm.:
Perusta materiaalin rakentaminen selkeään näkemykseen materiaalin käytöstä
Kurssimateriaali jakautuu osiin ja eri osissa voidaan käyttää erilaisia
opiskelu- ja opetusperiaatteita. Osiinjako tehdään yleensä oppisisällön perusteella.
Jokaisen osan kohdalla ja osia yhteen liitettäessä on pohdittava
millaiseen pedagogiseen malliin materiaali perustu:
- miten materiaalia käytetään opiskelussa, ja
- mikä on opettajan tehtävä
Materiaalin tuottajan näkemys näistä asioista ohjaa materiaalin
laadintaa. Materiaalin hyödyntäjät eivät
välttämättä toimi tuottajan näkemyksen mukaisti.
Parhaassa tapauksessa he löytävät paremman tavan hyödyntää materiaalia.
Onnettomassa tapauksessa he lyövät päätään seinään, kun materiaali ei
sovellu käytetäväksi heidän ajattelemallaan tavalla.
Tästä syystä tuottajan näkemys materiaalin käytöstä pitäisi tuoda
esiin myös itse materiaalissa.
Suunnittele etenemisperiaatteet
Eteneminen materiaalissa on keskeinen tekijä tarkasteltaessa sitä, miten materiaalia
käyttäen opiskellaan. Eteneminen voi olla:
- lineaarista, pakotettua (kirja on luettava alusta loppuun,
materiaalin sivuja voi käydä läpi vain siirtymällä edelliseltä sivulta seuraavalle)
- ohjattua (opiskelija saa suosituksia, mutta voi olla noudattamatta niitä)
- vapaata, opiskelijakeskeistä (opiskelija muodostaa itse omat polkunsa)
Näitä ei voi laittaa yleisesti paremmuusjärjestykseen.
Kyse on suunnittelupäätöksestä ja ratkaisu riippuu valitusta
pedagogisesta mallista. Esimerkiksi ongelmakeskeisyyden ajatukseen pohjautuvassa
mallissa ei ole varmaankaan järkevää pakottaa opiskelijaa lineaarisesti läpikäymään
laajoja fakta-aineistoja.
Kommentti:
- H.Laine: "En voi sietää pakotettua lineaarista etenemisjärjestystä!
Se on varma tapa estää muita opettajia tutustumasta kurssiin,
etenkin kun siihen yhdistää vaatimuksen jokaisen tehtävän suorituksesta,
jotta pääsisi eteenpäin."
Toinen näkökulma etenemiseen on ajallinen.
Materiaaliin voi liittyä etappeja, jotka on saavutettava määräaikaan mennessä.
Jos kurssiin liittyy muitakin aktiviteetteja kuin materiaalipohjaista itseopiskelua,
on etappien käyttö miltei välttämätöntä.
Vaihtoehtona on ajoituksellisesti vapaa itseopiskelu.
Materiaali- ja ongelmakeskeiset osat
Oppimateriaali voidaan jakaa
- faktoihin (näihin voidaan lukea myös mielipiteet) ja
- tehtäviin (harjoittelu, testit, kokeet)
Näiden yhteenliittäminen on keskeinen tehtävä etenemisen suunnittelussa.
Limittämistavan perusteella materiaalissa voi olla
- materiaalikeskeisiä osia, ja
- ongelmakeskeisiä osia.
Materiaalikeskeisessä osassa opiskelijan oletetaan
tutustuvan ensin annettuun materiaaliin ja soveltavan
sitten oppimaansa tehtävissä joko itsekseen tai yhteistyössä muiden
opiskelijoiden kanssa. Tällaisen osan kohdalla:
- faktamateriaalin pitää olla erityisesti tarkoitusta varten laadittua
- tehtävät voidaan lomittaa faktamateriaaliin tai pitää erillisinä
- tehtävät voivat olla erityisesti tarkoitusta varten laadittuja,
mutta myös tehtävävarannosta poimitut tai arvotut tehtävät tulevat kyseeseen
- tehtävät voivat olla kattavuudeltaan suppeita
Materiaalikeskeisessä osassa etenemisen kontrolli voi olla fakta- tai tehtäväpohjaista.
Ongelmakeskeisessä osassa opiskelija tutustuu tehtävän ongelmaan
itsekseen tai ryhmän jäsenenä, hakee tarvittavat faktat ja ratkaisee tehtävän.
Tällaisessa mallissa
- tehtävien pitää olla erityisesti tarkoitusta varten laadittuja ja yleensä kattavuudeltaan laajahkoja
.
- fakta-aineisto voi olla yleisluontoisia, ei välttämättä tarkoitusta varten laadittua
- faktoja voidaan poimia varannosta (vaikka webistä)
- valinta on kuitenkin syytä tehdä
huolellisesti, tehtävän tueksi määritelty, mutta siihen soveltumaton
aineisto ärsyttää opiskelijaa ja antaa huonon kuvan kurssin suunnittelijasta
- faktat voidaan liittää tehtäviin, mutta luonteeltaan ne ovat kuitenkin erillisiä
- ympäristön tulisi tukea faktojen löytämistä.
Ongelmakeskeisissä osissa etenemiskontrolli on ensisijaisesti tehtäväpohjaista.
Tehtävät voivat kummassakin yllä esitetyssä tyypissä olla henkilökohtaisia
tai ryhmätöitä. Tehtäviä laadittaessa on syytä pitää mielessä kohderyhmä ja
mietittävä onko tehtävä kohderyhmälle mielekäs.
Määrittele oppimiskontrollin periaatteet
Oppimiskontrollin suunnittelu on osa materiaalin suunnittelua.
Oppimiskontrolli voi olla myös etenemiskontrollin väline.
Eteenpäin ei pääse ellei osaa ratkaista tehtävää.
Oppimiskontrolli voi olla myös etenemiseen vaikuttamaton.
Tehtäviä voi tällöin ohittaa
tai ratkaista virheellisesti ilman, että muodostuu etenemisesteitä.
Oppimiskontrolli voi olla
- oppijalle palautetta antava
- opettajalle palautetta antava
- arvosteluun vaikuttava
tai
- arvosteluun vaikuttamaton
Periaatesuunnittelussa on syytä miettiä, mitä oppimiskontrollilla
halutaan saavuttaa. Hyvä oppimiskontrolli voisi olla sekä
oppilaalle että opettajalle palautetta antavaa. Valitettavasti monessa
oppimisympäristössä joutuu valitsemaan jomman kumman: on päätettävä onko
tehtävä itsearviointia vai tenttikysymys.
Arvostelua ja tenttikäytäntöjä on käsitelty toisaalla tässä sivustossa.
|