TKTL:n atk-uutiset 23.5.2002

Uusia otsikkoja näissä uutisissa

Nyt ajankohtaista

Verkkotulostimet ps4 ja ps12 uusittiin, myös muissa tulostimissa muutoksia
TKTL:n ilmoittautumisjärjestelmää kritisoidaan voimakkaasti
CS Linux 2:n StarOffice korvattiin OpenOffice.org:n mukautetulla versiolla
TKTL:n atk-uutiset jää kesätauolle

Pian ajankohtaista

Atk-järjestelmien ylläpidon kesälomat
Opera 6.0 -WWW-selain asennetaan Linuxiin

Kehityshankkeita

Mikroluokkiin hankittaneen poikkeavia näppäimistöjä

Ongelma-asioita

TKTL:n palvelinhuoneen jäähdytysvika pakotti palvelinten alasajoihin

Briefly in English
23.5.2002 (N:o 10/2002)

TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella ajankohtaisia atk-laite- ja ohjelmistoasioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein.

Linkkejä

Atk-järjestelmien etusivu
Atk-järjestelmien ohjeita
Henkilökunta
Palaute
Muita atk-uutisia

Edellinen numero (3.5.2002)

Seuraava numero (30.8.2002)

Vanhat numerot

Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English TKTL:n verkkotulostimet ps4 ja ps12 on uusittu. Ps4 sijaitsee iltaisin ja viikonloppuisin avoimessa mikroluokassa D325, ja ps12 on mikroluokassa A213 (tankar). Uudet laitteet ovat HP Laserjet 8150DN -mallisia mustavalkolasertulostimia, joilla voi tulostaa myös kaksipuolisesti. Ne parantavat tulostuksen luotettavuutta ja pienentävät tulostuksen kokonaiskustannuksia. Samalla on tehty muita tulostinjärjestelyjä:

Entisestä ps4-laittesta (HP Laserjet 5simx) on tehty ps8, joka sijaitsee mikroluokassa D423 (tauvo).
Entinen ps8-laite (HP Laserjet 4000N) tullaan siirtämään 5. kerrokseen sinne sijoitetun henkilökunnan käyttöön. Laitos suunnittelee työhuoneiden määrän lisäämistä 5. kerroksessa, mutta siellä ei ole lainkaan yleiskäyttöistä verkkotulostinta.
Ps11 on siirretty kirjastosta 2. kerroksen aulaan. Ps11 on värilasertulostin (HP Laserjet 4500N), jolla voi tulostaa myös kaksipuolisesti. Kirjaston ja kiinteistön aukioloajat ovat erilaiset, ja tämä hankaloitti jatkuvasti ps11:n käyttöä. Nyt nämä ongelmat on ratkaistu: ps11 on käytettävissä aina, kun kiinteistö on auki.
Entinen ps12-laite (HP Laserjet 5000N) on siirretty TKTL:n kirjastoon ps11:n entiselle paikalle, ja sen tulostusjonon nimi on nyt ps9.

Kaksipuolinen tulostus säästää tulostuskustannuksia jopa noin 20 prosenttia, ja isot dokumentit vievät vähemmän tilaa kaksipuolisena. Kannattaa siis suosia kaksipuolista tulostusta! Kaksipuolinen tulostus on mahdollista nyt seuraavilla TKTL:n tulostimilla:

ps2 (B437)
ps4 (D325, avoinna iltaisin ja viikonloppuisin)
ps11 (2. kerroksen aula, värilasertulostin)
ps12 (A213, tankar-mikroluokka).
Kaksipuolinen tulostus onnistuu seuraavasti:

Linuxissa käytetään mpage-tulostuskomentoa ja sen optiota -t. Mpagelle täytyy antaa myös tieto siitä, montako sivua tulostetaan yhdelle paperiarkin puolelle (normaalisti yksi). Esimerkiksi valmis postscript-tiedosto voidaan tulostaa kaksipuolisesti ps4:lle seuraavalla komennolla: mpage -1 -Pps4 -t tiedosto.ps. Tietyissä tilanteissa mpage-komento aiheuttaa ongelmia. Tästä on lisätietoja atk-uutisten kohdassa ikuisuusongelmia. Joidenkin sovellusohjelmien tulostusasetuksissa on valmiina mahdollisuus valita kaksipuolinen tulostus, jolloin ei tarvitse käyttää mpage-komentoa.
Windowsissa valitaan tulostinajurin asetuksista kaksipuolinen tulostus. Käyttöliittymä vaihtelee Windowsin version mukaan. Windows 2000:ssa sovelluksen Print-toiminto avaa ikkunan, josta otetaan Layout-välilehti ja valitaan Print on Both Sides (Duplex). Jotta kaksipuolinen tulostus olisi käytettävissä, pitää olla asennettuna oikea tulostinajuri.

Windowsista tulostuksessa saattaa esiintyä ongelmia tulostinten mallien muuttumisen takia. TKTL:lla käytetään pääasiassa postscript-tulostinajureita, jolloin samat ajurit toimisivat ihannetapauksessa kaikilla tulostimilla. Käytännössä kuitenkin Windowsiin paikallisesti asennettuja tulostinajureita joudutaan päivittämään. Kaksipuolisen tulostuksen käyttämiseksi tulostinajuri on päivittävä joka tapauksessa. Mikroluokkiin asennetaan päivitetyt ajurit seuraavassa Windows-asennuksessa. Henkilökunnan työasemiin asennusta (tai itseasennusohjeita) voi pyytää sähköpostitse osoitteesta atk-apu@cs.Helsinki.FI.
Luettelo TKTL:n tulostimista ja ohjeita tulostukseen on WWW-sivulla.
TKTL:n ilmoittautumisjärjestelmän käyttäjien tunnistaminen on herättänyt vilkasta keskustelua uutisryhmissä hy.opiskelu.tktl ja hy.atk.politiikka. Ilmoittautumisjärjestelmän käyttäjiä ei tunnisteta normaalin TKTL:n atk-järjestelmien käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla, vaan sen sijaan käytetään opiskelijanumeroa tai henkilötunnusta. Ilmoittautumisjärjestelmää on kritisoitu muun muassa seuraavilla väitteillä:

Liian heikko käyttäjien tunnitus altistaa väärinkäytöksille.
Henkilötunnusten käyttö tässä yhteydessä on Suomen lain vastaista.
Ilmoittautusmisjärjestelmään talletetaan henkilötietoja, joiden vuotaminen ulkopuolisille on mahdollista liian heikon käyttäjien tunnistamisen takia.

Ilmoittautumisjärjestelmän ohjelmistoista vastaa laitoksen opetushallinto eikä atk-järjestelmien ylläpito. Järjestelmää on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, kun vanhasta telnet-pohjaisesta ilmoittautumisesta on siirrytty WWW-selaimella käytettävään, kaikkialta avoimeen palveluun. Yhteys käyttäjän ja palvelimen välillä voidaan salata HTTPS-käytännön avulla. Ilmoittautuminen on tehty kaikille käyttäjille sujuvaksi ajasta, paikasta ja atk-taidoista riippumatta.
Ilmoittautumisjärjestelmää kehitetään edelleen, ja kesän aikana tullaan tekemään tietosuojaa parantavia muutoksia. Atk-uutiset haluaa tässä vaiheessa korostaa seuraavia seikkoja:

Opiskelijanumerot on otettu käyttöön yliopistolla, jotta henkilötunnuksia ei tarvitsisi käyttää opetushallinnossa. Opetushallinnon tietojärjestelmiin tarvitaan jokin avaintieto, jonka avulla voidaan erottaa opiskelijat toisistaan ja varmistaa opintosuoritusten kirjautuminen oikealle henkilölle. Opiskelijanumeroiden käyttö lisääntyy koko ajan yliopistolla, ja niitä tullaan tulevaisuudessakin käyttämään TKTL:n kursseille ilmoittautumisessa.
Ilmoittautumisjärjestelmään kirjattavat henkilötiedot ovat hyvin harvoin sellaisia, että niitä ei saisi muulla tavalla selville. Kannattaa myös tarkistaa, mitkä ilmoittautumisjärjestelmän tiedot on todella merkitty pakollisiksi.

OpenOffice.org 1.0 -toimisto-ohjelmistopaketti asennettiin CS Linux 2:een viimeisimmässä päivityksessä #2.061. OpenOffice.org on nyt Linuxissa suositeltava toimisto-ohjelmisto, joka sisältää työkalut muun muassa tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, vektorigrafiikkaan ja esitysten tekoon.
OpenOffice.org on StarOfficen lähdekoodin pohjalta kehitetty, vapaasti saatavilla oleva toimisto-ohjelmistopaketti. Sunin uusi StarOffice 6.0 on maksullinen. OpenOffice.org sen sijaan tulee aina olemaan vapaasti saatava ja ilmainen eikä se häviä ominaisuuksissaan StarOfficelle - onhan se kehitetty StarOfficen pohjalta. OpenOffice.org:sta puuttuu ainoastaan StarOffice 6.0:n tietokantaosa ja muutamia pienempiä komponentteja.
StarOffice 5.2 poistettiin OpenOffice.org:n tieltä CS Linux 2:sta, mutta vanhan StarOfficen voi edelleen käynnistää Linux-järjestelmän verkkolevyltä komennolla soffice-5.2. Komento soffice käynnistää nyt OpenOffice.org:n. Muutos ei aiheuta käyttäjille ongelmia, koska OpenOffice.org tukee täysin StarOffice 5.2:lla luotuja dokumentteja. OpenOffice.org tallettaa dokumentit XML-muodossa, joka on yhteensopiva StarOffice 6.0:n kanssa. Ohjelmiston käyttöliittymä muistuttaa myös paljon StarOfficea.
TKTL:lla otettiin käyttöön OpenOffice.org:n mukautettu versio, joka sisältää muun muassa suomenkielisen oikoluvun ja parannellut kirjasimet. Käyttöliittymän kieli on englanti. Lisätietoja CS Linux 2:een asennetusta OpenOffice.org:sta on WWW-sivulla. OpenOffice.org:n asentamista Windowsiinkin suunnitellaan.
TKTL:n atk-uutiset jää kesätauolle. Atk-uutiset päivitettäneen seuraavan kerran elokuussa. Atk-uutisten toimitus toivottaa kaikille lukijoille iloista kesää!

Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
TKTL:n atk-järjestelmien ylläpidon kesälomat alkavat toukokuun lopussa ja jatkuvat elokuuhun saakka. Lomat on porrastettu niin, että useita henkilöitä on kuitenkin aina paikalla hoitamassa välttämättömiä ylläpitotehtäviä. Erityisesti lomakautena atk-järjestelmien ylläpidon tavoittaa varmimmin yhteisellä sähköpostiosoitteella atk-apu@cs.Helsinki.FI. Ylläpitohenkilöstön tarkat loma-ajat ovat lomakaaviossa. (Linkki toimii vain TKTL:n henkilökunnan käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. SSL-kykyinen WWW-selain tarvitaan.)
Opera 6.0 -WWW-selain asennetaan Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/opera, ja se tulee käynnistymään komennolla /opt/opera/bin/opera. Opera on nopea WWW-selain, jonka uudessa versiossa toimivat vihdoinkin tavallisimmat pluginit. Java aiheuttaa edelleen ongelmia. Java-tuki on periaatteessa asennettu, mutta se ei toimi kunnolla. Operan ilmaisversio sisältää mainosikkunan, joka saattaa ärsyttää joitakin käyttäjiä.
ITEM Mikroluokka D328 muutetaan normaaliksi mikroluokaksi. D328:n työasemissa on ollut ainoastaan Windows Me -käyttöjärjestelmä tiettyjen ohjelmistojen vaatimusten takia. Windows Me:n olemattoman tietoturvan takia verkkoyhteydet ovat olleet tiukasti rajoitettuja. Nyt D328:n viiteen Pentium II 400 MHz -työasemaan tehdään normaali Windows 2000 -mikroluokka-asennus ja verkkoyhteyksien rajoitukset puretaan. Vanhoja ohjelmistoja ei enää tarvita tai niistä on käytössä sellaiset versiot, jotka saadaan toimimaan Windows 2000:ssa. Hankalasti ylläpidettävästä Windows Me -mikroluokkaympäristöstä luopuminen on ylläpidolle helpotus. Lisätietoja TKTL:n mikroluokkien kokoonpanoista on WWW-sivulla.
ITEM CS Linux 2:n Netscape päivitetään versioon 4.79. Netscapen päivityksen syy on javan tietoturva-aukko. Tämä on todennäköisesti viimeinen kerta, kun CS Linux 2:n Netscapea päivitetään. Seuraavaksi Netscape tullaan poistamaan, ja tilalle asennetaan Internet-ohjelmisto Mozilla. Mozillassa on hyvin paljon Netscapea muistuttava WWW-selain, mutta se perustuu aivan uuteen, Gecko-nimellä tunnettuun selainytimeen.
ITEM Fs-levypalvelimen vaihto tullaan todennäköisesti tekemään ilman pitkää käyttökatkoa. Perinteisesti TKTL:n fs-levypalvelimen päivityksen aikana on ollut jopa useiden päivien käyttökatko, jolloin ylläpito on kerralla suorittanut kaikki päivitykseen liittyvät toimenpiteet. Nyt on tarkoitus menetellä niin, että sekä vanha että uusi levypalvelin ovat käytössä samaan aikaan ja hakemistoja siirretään yksitellen uudelle palvelimelle. Jossain vaiheessa vanha palvelin poistetaan käytöstä ja uusi siirretään hakemistosta /newfs hakemistoon /fs. Kotihakemistojen siirrosta tiedotetaan käyttäjille, kun se on ajankohtaista. Suunnitteilla oleva päivitysmenettely pienentäisi yksittäistä käyttäjää koskevan katkon keston murto-osaan siitä, mitä se oli esimerkiksi kaksi vuotta sitten edellisen fs-palvelimen päivityksen aikana.
Uuden fs-levypalvelmien käyttöönotto on pahasti viivästynyt edelleen epäselvien ohjelmisto-ongelmien takia. Lisätietoja käyttöönottoa hidastavista asioista on atk-uutisten kohdassa ongelma-asioita.
Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta:

Intelin palvelinkotelo ja emolevy, kaksi virtalähdettä
prosessori Intel PIII 1 GHz
1 GB keskusmuistia
QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä
Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti

Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x.
Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista.
Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Aikaisemmin on tutkittu mahdollisuutta käyttää vastaavasti toimivaa XFS-tiedostojärjestelmää. Tavoitteena on saada uuteen fs-palvelimeen tällainen vikasietoisempi tiedostojärjestelmä. Jos nimittäin esimerkiksi tavallisen ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä säilyisi kokonaan ehjänä.
Levykiintiöt. TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla ei ole perinteisesti käytetty lainkaan kiintiöitä. Nytkään ei ole päätarkoituksena rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Tämä "turvaraja" tulee olemaan enintään 20 GB käyttäjää kohden. 2 GB:n levynkulutus tulee aiheuttamaan sen, että järjestelmä huomauttaa asiasta käyttäjälle. Tietyille suurkäyttäjille voidaan asettaa suuremmat levykiintiöt.

ITEM Suurin osa mikroluokkien työasemien Windows-käyttöjärjestelmistä tullaan asentamaan uudelleen. Uudella asennuksella korjataan lukuisia ongelmia mutta myös otetaan käyttöön uudet ohjelmistoversiot CorelDraw 10 ja Corel WordPerfect Office 2002. Myös Mozillan ja asennus Windowsiin on suunnitteilla.
ITEM Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi, että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä. Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät osaa käyttää niitä.
ITEM Cygwin-ohjelmisto on jäänyt pois joistakin mikroluokkien Windows-asennuksista. Yleisön pyynnöstä Cygwin kuitenkin asennetaan, mutta asennus on viivästynyt teknisten ongelmien takia. Jos joku tarvitsee Cygwiniä akuutisti, niin asennusta yksittäiseen koneeseen voi pyytää sähköpostitse. Cygwinillä saadaan Windowsiin unix-tyyppinen ohjelmointiympäristö, mikä on hyödyllistä esimerkiksi unixille tehtyjen ohjelmien siirtämisessä Windowsiin.
ITEM Erikoisvarusteltuja työasemia asennetaan mikroluokkaan D326 (stubben-luokka). Koneisiin tulee zip-asema (250 MB) ja kirjoittava CD-asema.
ITEM Laitokselle asennetaan Windows 2000 -palvelin nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Windows 2000 -palvelin helpottaa Windows 2000 -työasemien ylläpitoa ja parantaa Windows-järjestelmän tietoturvaa.

Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin. Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
ITEM Postipalvelimen (mail.cs.Helsinki.FI) uusimisen ajankohta lähestyy. Uusi palvelinkone on jo hankittu, ja sen varustukseen kuuluvat muun muassa Pentium 4 -prosessori (1.8 GHz) ja ainakin 1.5 GB keskusmuistia. Uuden palvelimen käyttöjärjestelmä tulee olemaan CS Linux 2. Postijärjestelmän siirtäminen CS Linux 1 -alustalta uudelle palvelimelle vaatii kuitenkin paljon työtä, ja tässä vaiheessa uuden fs-levypalvelimen käyttöönotto on kiireellisempi asia.
ITEM Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows NT/2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi:

Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla.
Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.

Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
ITEM Kaikki laitoksen Linux-työasemat pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan.
CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df.
Ylläpito suosittelee, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI.
ITEM CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot.
ITEM Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.

Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
TKTL:n palvelinhuoneen jäähdytys lakkasi toimimasta perjantaina 17.5.2002, kun yksi yliopiston teknisen osaston jäähdytysnestepumpuista rikkoutui. Huolto tilattiin välittömästi, mutta ongelmat jatkuvat edelleen. Vika on haitannut muidenkin Teollisuuskatu 23:n tilojen jäähdytystä.
TKTL:n kymmenien palvelintietokoneiden ja muiden atk-laitteiden tuottama lämmitysteho on niin suuri, että ylimääräinen lämpö on pakko johtaa pois palvelinhuoneesta. Normaalisti palvelinhuoneen lämpötila pidetään jäähdytyksen avulla noin 20 asteessa. Lämpötilan nousu lisää komponenttien vikaantumisen riskiä ja toimintahäiriöiden todennäköisyyttä. Perjantai-iltapäivästä sunnuntaihin pärjättiin tuuletuksen avulla, mutta maanantaina lämpötila nousi lähes 30 asteeseen.
Muutamia laitteita jouduttiin ajamaan alas lämpötilan nousun pysäyttämiseksi. Karsintalistalla ensimmäisinä olivat muun muassa maanantaina ilman aktiivista käyttöä olleet Linux-palvelinryppään koneet sekä interaktiivinen Solaris-palvelin hydra.cs.Helsinki.FI. Palvelinhuoneeseen on sen jälkeen saatu kaksi siirrettävää jäähdytyslaitetta, jotka puhaltavat kuuman ilman tuuletusikkunasta ulos. Siirrettävien jäähdyttimien avulla ja pitämällä muutamat laitteet edelleen pois päältä palvelinhuoneen lämpötila on saatu pysymään siedettävänä. Palvelinten alasajojen riski on kuitenkin koko ajan olemassa, kunnes yliopiston tekninen osasto saa jäähdytysjärjestelmän toimimaan.
ITEM Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa. Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla. Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista liittää USB-hiiri. Kun X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön, hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
ITEM WordPerfectin tulostus ei toimi mikroluokkien Windowseissa. Ongelman taustalla on ylläpidon omatekoinen tietoturvakorjaus, eräänlainen hätäratkaisu, jonka avulla osa mikroluokkien Windows-työasemista on käytössä. Kaikkien ohjelmistojen toimivuus ei ole taattua, ennen kuin kaikki julkisten tilojen Windowsit voidaan asentaa uudelleen Microsoftin toimittamalla tietoturvakorjauksella varustettuna. Tämän WordPerfect-ongelman voi kiertää tulostamalla postscript-tiedostoon ja avaamalla sen ghostview-ohjelmalla. Ghostview'sta tulostus toimii normaalisti. Edelleen avoimesta tietoturvaongelmasta on lisätietoja alempana.
ITEM Suurin osa TKTL:n julkisten tilojen Windows 2000 -työasemista on poistettu käytöstä väliaikaisesti vakavan tietoturvaongelman takia. Windows 2000 on käytössä mikroluokissa D326 (stubben) ja A215 (harmaja) ylläpidon tekemän korjauksen ansiosta. Kaikki muut julkisissa tiloissa olevat Windowsit saataneen käyttöön vasta, kun Microsoft julkaisee virallisen korjauksen ongelmaan. Siihen saakka näissä työasemissa on vain Linux-käyttöjärjestelmä.
Windowsin tietoturva-aukko perustuu siihen, että kuka tahansa kirjautunut käyttäjä voi käyttää hyväkseen Windowsin vianetsintäjärjestelmää. Tämän avulla tavallinen käyttäjä pääsee käsiksi pääkäyttäjän oikeuksilla ajettaviin prosesseihin ja voi käytännössä suorittaa haluamiaan käskyjä pääkäyttäjän oikeuksilla. Windowsin pääkäyttäjän oikeuksien murtaminen taas altistaa atk-järjestelmän sellaisille vaaratekijöille, että ylläpidon oli valitettavasti pakko estää julkisten tilojen Windows-työasemien käyttö.
Normaali menettely vakavan tietoturva-aukon tullessa julkisuuteen on, että kaikkiin koneisiin asennetaan tarvittava korjaus mahdollisimman pian ja asiasta tiedotetaan sen jälkeen, jos se on tarpeellista. Tässä tapauksessa ohjelmiston toimittajalta (Microsoft) ei ole vieläkään saatavilla virallista korjausta.
Atk-järjestelmien ylläpito on ottanut yhteyttä Microsoftiin tietoturva-aukon korjauksen saamiseksi. Microsoft vastasi, että ongelma on heillä tiedossa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, kun asiaan liittyvät tutkimukset ovat valmiina. Samalla olemme vihjanneet Microsoftille, mitä seurauksia pitkään avoimesta tietoturva-aukosta saattaa olla. Moni käyttäjä on joutunut siirtymään Windowsista Linuxiin, eikä siirtyminen takaisin Windowsiin ole tämän jälkeen enää itsestään selvä asia. Meille jää vain mahdollisuus ihmetellä, miten kauan Microsoftin tutkimukset kestävät.
Windows-työasemien käytön esto on haitannut ainakin tietokoneen toiminta -kurssin harjoituksia, joissa tarvitaan Koksi-ohjelmaa. Koksia vastaava TTK91-simulaattori on asennettu Linux-järjestelmään hakemistoon /opt/ttk91.
ITEM Uuden fs-levypalvelimen käyttöönotossa on ongelmia. Ongelmien syyksi arveltiin aikaisemmin Linuxin moniprosessoriominaisuuksien puutteita, mutta palvelin on nyt saatu kaatumaan myös vain yhden prosessorin ollessa käytössä. Tällä hetkellä epäilykset kohdistuvat ext3-tiedostojärjestelmään ja sen inode- ja hakemistovälimuistiin. Ext3-tiedostojärjestelmän ansiosta palvelin kuitenkin on jokaisen kaatumisen jälkeen saatu elvytettyä nopeasti ja turvallisesti, joten emme haluaisi luopuakaan ext3:sta. Ongelmien jäljitys jatkuu, ja niistä raportoidaan ext3:n kehittäjille. Palvelimen muistin määrän kasvattamista yhdestä kahteen gigatavuun suunnitellaan. Myös käyttöjärjestelmän ytimen erilaisia kokoonpanoja tullaan kokeilemaan.
Uuden fs-levypalvelimen levyjärjestelmä on kytketty kaikkiin CS Linux 2 -koneisiin hakemistoon /newfs. Vanhan fs:n levytilan ahtaus on pakottanut siirtämään joitakin hakemistoja uuden fs:n levylle, vaikka uuden fs:n palvelun vakautta ei voida vielä taata. Uudelle palvelimelle on siirretty muun muassa atk-järjestelmien ylläpidon omat kotihakemistot sekä /opt-hakemisto, joka sisältää verkkolevyltä käynnistettäviä ohjelmia. Hakemistot on jouduttu linkittämään uudelle levylle sellaisella tavalla, että vanhan fs:n toiminta tulee riippuvaikseksi uudesta fs:sta. Jos uusi fs kaatuu, vanha fs ei välttämättä kaadu mukana, mutta sen palvelut jumittuvat uuden fs:n katkon ajaksi. Tämä on luonnollisesti huono asia, koska TKTL:n atk-järjestelmien palvelujen väliset riippuvuudet rakentuvat sen varaan, että fs-tiedostopalvelin toimii.
Uusi fs-levypalvelin kaatui viimeksi 10.5.2002 noin klo 13.00. Kaatuminen haittasi TKTL:n atk-verkon useita eri palveluja, mutta kaikki palvelut olivat toiminnassa klo 13.15 menessä. Kaatumisen syy saattoi tällä kertaa liittyä SCSI-laitteistoon eikä tiedostojärjestelmään, mikä ei ainakaan paranna uuden palvelimen käyttöönottotilannetta. Positiivista sentään on, että kesäaika tulee hillitsemään levytilan tarpeen kasvua.
Tietoja uuden fs-levypalvelimen kokoonpanosta ja käyttöönottosuunnitelmista on atk-uutisten kohdassa pian.
ITEM WordPerfectin tulostus ei toimi kunnolla CS Linux 2:ssa. Kun WordPerfectin käynnistää ensimmäistä kertaa, käyttäjä saa ongelman syytä arvailevan virheilmoituksen. Sen jälkeen WordPerfect toimii tulostusta lukuunottamatta. On kuitenkin havaittu, että WordPerfect toimii toisella käynnistyskerralla, kun kaikki ensimmäisen käynnistyskerran jälkeen syntyneet xwp-prosessit on tapettu pois. Ongelman syy on WordPerfectin tiedosto-oikeuksissa. Se ei onnistu käynnistämään tulostuksessa tarvittavaa prosessia. WordPerfectin Linux-version kehitys on lopetettu, joten sen käyttäjille suositellaan joka tapauksessa vähitellen siirtymistä StarOfficeen ja OpenOffice.org:iin.
ITEM Pine-sähköpostiohjelman poikkeavasta merkistöstä kertova virheilmoitus on askarruttanut monia käyttäjiä. Virheilmoitus näyttää tältä:
[ The following text is in the "iso-8859-1" character set. ] [ Your display is set for the "ISO-8859-15" character set. ] [ Some characters may be displayed incorrectly. ]
CS Linux 2:n merkistö on vaihdettu ISO-8859-1:sta ISO-8859-15:een, kuten aikaisemmissa atk-uutisissa on kerrottu. Merkistön vaihdon syy on, että ISO-8859-15 sisältää euro-merkin. Suurin osa suomalaisista sähköpostin käyttäjistä käyttää kuitenkin edelleen ISO-8859-1-merkistöä. Mainittu pinen virheilmoitus johtuu siitä, että viestin lähettäjällä on käytössä tämä vanha merkistö. Merkistöjen erot eivät aiheuta ongelmia tässä tapauksessa, koska ISO-8859-1 (Latin 1) ja ISO-8859-15 (Latin 9) ovat muutamia erikoismerkkejä lukuunottamatta yhteneviä. Tämä virheilmoitus on siis vaaraton.
ISO-8859-15 otettaneen vähitellen käyttöön kaikkialla Suomessa. Muutos on hidas mutta euro-merkin takia väistämätön. Euro-merkin lisäksi ISO-8859-15 sisältää muita uusia merkkejä, joiden avulla tietyt ulkomaiset nimet (erityisesti venäläiset) voidaan kirjoittaa oikein. Lisätietoja merkistöjen eroista on Jukka Korpelan dokumentissa.
Pine on yksi ensimmäisistä ohjelmista TKTL:lla, jossa uusi merkistö otettiin käyttöön. Monet sähköpostiohjelmat käyttävät meilläkin vielä ISO-8859-1-merkistöä. Jokainen käyttäjä voi vaihtaa käyttämäänsä pinen merkistöä pinen asetusvalikosta, mutta ylläpito suosittelee pysymistä järjestelmän oletusmerkistössä.
ITEM Linux-järjestelmän NFS-levyjaossa esiintyy yleisesti ongelmia, jotka saattavat ilmetä erilaisina virheilmoituksia levypalvelimilla olevien tiedostojen käsittelyssä. Ongelmat tulevat esiin tiettyjen ohjelmien, esimerkiksi cvs:n, käytössä. NFS-ongelmat johtuvat Linuxin ytimen eri versioista: levypalvelimilla on edelleen 2.0- ja 2.2-sarjan ytimet, kun taas 2.4-sarjan ydin on jo päivitetty lähes kaikkiin muihin Linux-koneisiin. NFS:n välimuisti toimii näissä ytimen versioissa eri tavalla ja aiheuttaa yhteensopivuusongelmia. Ongelmat ratkeavat, kun sekä fs- että group-palvelimet on päivitetty uudempaan laitteistoon ja ohjelmistoihin. Akuuttina ratkaisuna voi yrittää käsitellä levypalvelimella olevia tiedostoja jossain toisessa Linux-koneessa.
ITEM Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan sillä, kun group-levypalvelin saadaan päivitettyä CS Linux 2:een. Tämä tapahtuu aikaisintaan fs-levypalvelimen päivityksen aikaan. Lisätietoja ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on WWW-sivulla.
ITEM Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä. Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun muassa sähköpostipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ja interaktiivinen palvelin melkinkari.cs.Helsinki.FI) käyttäjien tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.
ITEM TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina, jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2. Uusien häiriötilanteiden välttämiseksi ylläpito kuitenkin suosittelee käyttäjille seuraavia toimia:

Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa, kun tällaisia käyttäjiä useita.
Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi Neomaililla). Näin säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa. Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.

ITEM Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta.
ITEM CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.

Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English

The CS Department's IT News concerns current computing facilities software and hardware issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks.

Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
ITEM NEW! The network printers ps4 (in classroom D325) and ps12 (in classroom A213) have been replaced with new HP Laserjet 8150DN printer devices. The new printers support duplex printing and they are more reliable and more economical than the old printers. Other printer arrangements include:

The former ps4 device (HP Laserjet 5simx) was renamed to ps8 and moved to the classroom D423.
The former ps8 device (HP Laserjet 4000N) will be renamed and moved to the 5th floor.
Ps11 has been moved out of the library because the library opening hours caused problems. Ps11 is now available always when the department is open.
The former ps12 device (HP Laserjet 5000N) was renamed to ps9 and moved to the library where ps11 used to be situated.

Duplex printing is more widely supported now. The printers ps2, ps4, ps11 and ps12 have duplex units. You can print in duplex with the mpage option -t in Linux. In Windows you can specify duplex printing in the printer driver setup.
Printing from Windows may not work because new drivers are needed for the new printers in certain occations. Duplex printing always requires an updated printer driver. If you have problems, please email support@cs.Helsinki.FI so that we can install the most suitable driver for you.
All CS Department's printers are listed on a web page.
ITEM NEW! The CS Department's registration system has been criticised for poor user authentication methods. The registration system uses social security numbers and student numbers for authentication instead of normal user account names. Some users claim that the system is prone to misuse and the leakage of personal information.
The registration system is maintained by the teaching administration staff, not the computing facilities staff. The system has been greatly developed during the last few years and the development continues. Some security issues will be dealt with during this summer. However, the IT News emphasises the following aspects:

Student numbers are used at the university just for this kind of purposes and they will be used in the future, too.
The personal information asked by the registration system is rarely strictly private but it may be available from other sources, too. Check also which information is really marked as required.

ITEM NEW! The OpenOffice.org 1.0 office software suite was installed into CS Linux 2 in the latest update #2.061. OpenOffice.org is the recommended office suite in Linux now.
OpenOffice.org is based on the StarOffice source code but it will always be freely available without any cost unlike the future versions of StarOffice. OpenOffice.org has tools for text processing, spreadsheet, vector graphics and presentations among other things.
StarOffice 5.2 was removed to make space for the OpenOffice.org installation. However, the old StarOffice can still be run from the Linux system network drive with the command soffice-5.2. The command soffice will start OpenOffice.org now. There will not be problems for users because OpenOffice.org is compatible with StarOffice documents and the user interface is pretty similar.
A modified version of OpenOffice.org is now installed in CS Linux 2. This version includes Finnish proofreading and enhanced fonts, among other things. We are looking forward to installing OpenOffice.org into Windows, too.
ITEM NEW! The Opera 6.0 WWW browser will be installed into the Linux system network path /opt/opera soon. Opera will start with the command /opt/opera/bin/opera. Opera is a fast adware WWW browser which now supports common plugins but there are still problems with java.
ITEM NEW! A few workstations in the computer classrooms will probably be equipped with so called natural keyboards. Users have requested this kind of keyboards to allow a more ergonomic working environment.
ITEM NEW! The cooling system of the CS Department's server room went broken on May 17th. A service call was placed immediately but there are still problems. The heating power of dozens of server machines is so effective that a cooling system is required to take out the excess heat. A too high temperature increases the risk of malfunctions and breakdowns. On May 20th the temperature was almost 30 degrees centigrade so we had to shut down parts of the Linux server cluster and the interactive Solaris server hydra.cs.Helsinki.FI. We have been able to obtain a couple of mobile cooling devices which keep the temperature bearable for the time being.
ITEM NEW! The summer holidays of the computing facilities staff members will start soon but there are always a few people at work to take care of the most necessary administrative tasks. Please use the common email contact address support@cs.Helsinki.FI to make sure your email will be read. The exact holidays of the staff members are marked in the holiday calendar. (The link works with the CS staff members' user accounts and passwords only. SSL encryption is required.)
ITEM NEW! The CS Department's IT News will be off for summer holidays until August. We wish all readers a nice summer!
ITEM Most Windows 2000 workstations are disabled in the public areas of the CS Department due to a severe security flaw. However, we have been able to enable Windows 2000 in the classrooms D326 (stubben) A215 (harmaja) with a home-made fix. Other Windows 2000 workstations are likely to be disabled until an official patch is released by Microsoft. The workstations are Linux-only until a patch has been installed.
This Windows security flaw is based on the Windows debugging system which is accessible for all local users. A local user is able to get a handle to a process which is being run with administrative privileges and he/she can eventually run arbitrary code as administrator. Because of the nature of the vulnerability and the potential consequences we had to make the unpleasant decision to disable the Windows workstations. The usual action in this scenerio would have been to install a fix as soon as possible but now there is no vendor supplied fix available.
We have contacted Microsoft and asked for a patch. Microsoft replied that they are aware of the issue and once they have investigated it, they will take the appropriate actions. A lot of users have been forced to move from Windows to Linux because of this issue and they won't necessarily move back. We are just wondering how long it takes to investigate the issue.
ITEM The new fs file server has still problems. We used to think that the problem is in the multi-processor features of the Linux kernel but the server has crashed with only one processor, too. We suspect now that the problems lie in the ext3 file system and its inode and directory cache. But thanks to the ext3 file system, we have been able to recover the server very quickly and safely after each crash so we wouldn't like to give it up, either. We continue debugging the problems and consider upgrading the main memory from one to four gigabytes.
The new fs file server is mounted in CS Linux as /newfs. We have been forced to move some directories to the new server because of the lack of disk space even if we can't guarantee the stability of the new server. Transferred directories include the system administrators' own home directories and the /opt directory. The directories have been linked in such a way that the current fs file server becomes dependent on the new server. If the new server crashes, the current server's services will be stopped until the new server is recovered. This is bad, of course, because almost everything at the CS Department depends on the functionality of the fs file server.
The last time the new fs file server crashed was on May 10th at 1:00 p.m. All services were recovered within 15 minutes. This crash may have been associated with the SCSI subsystem which of concern. One of the few positive aspects is that the demand for new disk space slows down in the summertime.
We are planning to change the fs file server without a long break. We will probably transfer directories to the new server one by one so that the break will actually be very short for a single user. Traditionally the upgrading of the fs file server has been carried out so that all of the department's computing facilities have been shut down for multiple days.
The new fs file server will be a PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the ext3 file system.
The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken.
ITEM Some users have been puzzled by the following warning message in pine:
[ The following text is in the "iso-8859-1" character set. ] [ Your display is set for the "ISO-8859-15" character set. ] [ Some characters may be displayed incorrectly. ]

The default charset in CS Linux 2 has been changed to ISO-8859-15 as we have told in earlier IT News. ISO-8859-15 is useful because it includes the euro sign. Most of Finnish e-mail users still use the older ISO-8859-1 charset which causes this warning message. The warning is harmless because these charsets are identical except for a few special characters.
ITEM Mail.cs.Helsinki.FI has been overloaded lately. We are looking forward to upgrading the server in the next few months. The new server is already being installed but the converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is a big task. Certain measures are recommended for all users so that we can put up with the old server for the time being:

The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary load.
The inbox e-mail folder should be kept as small as possible so that it will consume less memory. Especially e-mail messages with large attachments should be deleted or saved in another folder.

Alkuun

Alkuun >Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	TKTL:n verkkotulostimet ps4 ja ps12 on uusittu. Ps4 sijaitsee iltaisin ja viikonloppuisin avoimessa mikroluokassa D325, ja ps12 on mikroluokassa A213 (tankar). Uudet laitteet ovat HP Laserjet 8150DN -mallisia mustavalkolasertulostimia, joilla voi tulostaa myös kaksipuolisesti. Ne parantavat tulostuksen luotettavuutta ja pienentävät tulostuksen kokonaiskustannuksia. Samalla on tehty muita tulostinjärjestelyjä: Entisestä ps4-laittesta (HP Laserjet 5simx) on tehty ps8, joka sijaitsee mikroluokassa D423 (tauvo). Entinen ps8-laite (HP Laserjet 4000N) tullaan siirtämään 5. kerrokseen sinne sijoitetun henkilökunnan käyttöön. Laitos suunnittelee työhuoneiden määrän lisäämistä 5. kerroksessa, mutta siellä ei ole lainkaan yleiskäyttöistä verkkotulostinta. Ps11 on siirretty kirjastosta 2. kerroksen aulaan. Ps11 on värilasertulostin (HP Laserjet 4500N), jolla voi tulostaa myös kaksipuolisesti. Kirjaston ja kiinteistön aukioloajat ovat erilaiset, ja tämä hankaloitti jatkuvasti ps11:n käyttöä. Nyt nämä ongelmat on ratkaistu: ps11 on käytettävissä aina, kun kiinteistö on auki. Entinen ps12-laite (HP Laserjet 5000N) on siirretty TKTL:n kirjastoon ps11:n entiselle paikalle, ja sen tulostusjonon nimi on nyt ps9. Kaksipuolinen tulostus säästää tulostuskustannuksia jopa noin 20 prosenttia, ja isot dokumentit vievät vähemmän tilaa kaksipuolisena. Kannattaa siis suosia kaksipuolista tulostusta! Kaksipuolinen tulostus on mahdollista nyt seuraavilla TKTL:n tulostimilla: ps2 (B437) ps4 (D325, avoinna iltaisin ja viikonloppuisin) ps11 (2. kerroksen aula, värilasertulostin) ps12 (A213, tankar-mikroluokka). Kaksipuolinen tulostus onnistuu seuraavasti: Linuxissa käytetään mpage-tulostuskomentoa ja sen optiota -t. Mpagelle täytyy antaa myös tieto siitä, montako sivua tulostetaan yhdelle paperiarkin puolelle (normaalisti yksi). Esimerkiksi valmis postscript-tiedosto voidaan tulostaa kaksipuolisesti ps4:lle seuraavalla komennolla: mpage -1 -Pps4 -t tiedosto.ps. Tietyissä tilanteissa mpage-komento aiheuttaa ongelmia. Tästä on lisätietoja atk-uutisten kohdassa ikuisuusongelmia. Joidenkin sovellusohjelmien tulostusasetuksissa on valmiina mahdollisuus valita kaksipuolinen tulostus, jolloin ei tarvitse käyttää mpage-komentoa. Windowsissa valitaan tulostinajurin asetuksista kaksipuolinen tulostus. Käyttöliittymä vaihtelee Windowsin version mukaan. Windows 2000:ssa sovelluksen Print-toiminto avaa ikkunan, josta otetaan Layout-välilehti ja valitaan Print on Both Sides (Duplex). Jotta kaksipuolinen tulostus olisi käytettävissä, pitää olla asennettuna oikea tulostinajuri. Windowsista tulostuksessa saattaa esiintyä ongelmia tulostinten mallien muuttumisen takia. TKTL:lla käytetään pääasiassa postscript-tulostinajureita, jolloin samat ajurit toimisivat ihannetapauksessa kaikilla tulostimilla. Käytännössä kuitenkin Windowsiin paikallisesti asennettuja tulostinajureita joudutaan päivittämään. Kaksipuolisen tulostuksen käyttämiseksi tulostinajuri on päivittävä joka tapauksessa. Mikroluokkiin asennetaan päivitetyt ajurit seuraavassa Windows-asennuksessa. Henkilökunnan työasemiin asennusta (tai itseasennusohjeita) voi pyytää sähköpostitse osoitteesta atk-apu@cs.Helsinki.FI. Luettelo TKTL:n tulostimista ja ohjeita tulostukseen on WWW-sivulla. TKTL:n ilmoittautumisjärjestelmän käyttäjien tunnistaminen on herättänyt vilkasta keskustelua uutisryhmissä hy.opiskelu.tktl ja hy.atk.politiikka. Ilmoittautumisjärjestelmän käyttäjiä ei tunnisteta normaalin TKTL:n atk-järjestelmien käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla, vaan sen sijaan käytetään opiskelijanumeroa tai henkilötunnusta. Ilmoittautumisjärjestelmää on kritisoitu muun muassa seuraavilla väitteillä: Liian heikko käyttäjien tunnitus altistaa väärinkäytöksille. Henkilötunnusten käyttö tässä yhteydessä on Suomen lain vastaista. Ilmoittautusmisjärjestelmään talletetaan henkilötietoja, joiden vuotaminen ulkopuolisille on mahdollista liian heikon käyttäjien tunnistamisen takia. Ilmoittautumisjärjestelmän ohjelmistoista vastaa laitoksen opetushallinto eikä atk-järjestelmien ylläpito. Järjestelmää on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, kun vanhasta telnet-pohjaisesta ilmoittautumisesta on siirrytty WWW-selaimella käytettävään, kaikkialta avoimeen palveluun. Yhteys käyttäjän ja palvelimen välillä voidaan salata HTTPS-käytännön avulla. Ilmoittautuminen on tehty kaikille käyttäjille sujuvaksi ajasta, paikasta ja atk-taidoista riippumatta. Ilmoittautumisjärjestelmää kehitetään edelleen, ja kesän aikana tullaan tekemään tietosuojaa parantavia muutoksia. Atk-uutiset haluaa tässä vaiheessa korostaa seuraavia seikkoja: Opiskelijanumerot on otettu käyttöön yliopistolla, jotta henkilötunnuksia ei tarvitsisi käyttää opetushallinnossa. Opetushallinnon tietojärjestelmiin tarvitaan jokin avaintieto, jonka avulla voidaan erottaa opiskelijat toisistaan ja varmistaa opintosuoritusten kirjautuminen oikealle henkilölle. Opiskelijanumeroiden käyttö lisääntyy koko ajan yliopistolla, ja niitä tullaan tulevaisuudessakin käyttämään TKTL:n kursseille ilmoittautumisessa. Ilmoittautumisjärjestelmään kirjattavat henkilötiedot ovat hyvin harvoin sellaisia, että niitä ei saisi muulla tavalla selville. Kannattaa myös tarkistaa, mitkä ilmoittautumisjärjestelmän tiedot on todella merkitty pakollisiksi. OpenOffice.org 1.0 -toimisto-ohjelmistopaketti asennettiin CS Linux 2:een viimeisimmässä päivityksessä #2.061. OpenOffice.org on nyt Linuxissa suositeltava toimisto-ohjelmisto, joka sisältää työkalut muun muassa tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, vektorigrafiikkaan ja esitysten tekoon. OpenOffice.org on StarOfficen lähdekoodin pohjalta kehitetty, vapaasti saatavilla oleva toimisto-ohjelmistopaketti. Sunin uusi StarOffice 6.0 on maksullinen. OpenOffice.org sen sijaan tulee aina olemaan vapaasti saatava ja ilmainen eikä se häviä ominaisuuksissaan StarOfficelle - onhan se kehitetty StarOfficen pohjalta. OpenOffice.org:sta puuttuu ainoastaan StarOffice 6.0:n tietokantaosa ja muutamia pienempiä komponentteja. StarOffice 5.2 poistettiin OpenOffice.org:n tieltä CS Linux 2:sta, mutta vanhan StarOfficen voi edelleen käynnistää Linux-järjestelmän verkkolevyltä komennolla soffice-5.2. Komento soffice käynnistää nyt OpenOffice.org:n. Muutos ei aiheuta käyttäjille ongelmia, koska OpenOffice.org tukee täysin StarOffice 5.2:lla luotuja dokumentteja. OpenOffice.org tallettaa dokumentit XML-muodossa, joka on yhteensopiva StarOffice 6.0:n kanssa. Ohjelmiston käyttöliittymä muistuttaa myös paljon StarOfficea. TKTL:lla otettiin käyttöön OpenOffice.org:n mukautettu versio, joka sisältää muun muassa suomenkielisen oikoluvun ja parannellut kirjasimet. Käyttöliittymän kieli on englanti. Lisätietoja CS Linux 2:een asennetusta OpenOffice.org:sta on WWW-sivulla. OpenOffice.org:n asentamista Windowsiinkin suunnitellaan. TKTL:n atk-uutiset jää kesätauolle. Atk-uutiset päivitettäneen seuraavan kerran elokuussa. Atk-uutisten toimitus toivottaa kaikille lukijoille iloista kesää!

Alkuun Nyt ajankohtaista >Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	TKTL:n atk-järjestelmien ylläpidon kesälomat alkavat toukokuun lopussa ja jatkuvat elokuuhun saakka. Lomat on porrastettu niin, että useita henkilöitä on kuitenkin aina paikalla hoitamassa välttämättömiä ylläpitotehtäviä. Erityisesti lomakautena atk-järjestelmien ylläpidon tavoittaa varmimmin yhteisellä sähköpostiosoitteella atk-apu@cs.Helsinki.FI. Ylläpitohenkilöstön tarkat loma-ajat ovat lomakaaviossa. (Linkki toimii vain TKTL:n henkilökunnan käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. SSL-kykyinen WWW-selain tarvitaan.) Opera 6.0 -WWW-selain asennetaan Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/opera, ja se tulee käynnistymään komennolla /opt/opera/bin/opera. Opera on nopea WWW-selain, jonka uudessa versiossa toimivat vihdoinkin tavallisimmat pluginit. Java aiheuttaa edelleen ongelmia. Java-tuki on periaatteessa asennettu, mutta se ei toimi kunnolla. Operan ilmaisversio sisältää mainosikkunan, joka saattaa ärsyttää joitakin käyttäjiä. Mikroluokka D328 muutetaan normaaliksi mikroluokaksi. D328:n työasemissa on ollut ainoastaan Windows Me -käyttöjärjestelmä tiettyjen ohjelmistojen vaatimusten takia. Windows Me:n olemattoman tietoturvan takia verkkoyhteydet ovat olleet tiukasti rajoitettuja. Nyt D328:n viiteen Pentium II 400 MHz -työasemaan tehdään normaali Windows 2000 -mikroluokka-asennus ja verkkoyhteyksien rajoitukset puretaan. Vanhoja ohjelmistoja ei enää tarvita tai niistä on käytössä sellaiset versiot, jotka saadaan toimimaan Windows 2000:ssa. Hankalasti ylläpidettävästä Windows Me -mikroluokkaympäristöstä luopuminen on ylläpidolle helpotus. Lisätietoja TKTL:n mikroluokkien kokoonpanoista on WWW-sivulla. CS Linux 2:n Netscape päivitetään versioon 4.79. Netscapen päivityksen syy on javan tietoturva-aukko. Tämä on todennäköisesti viimeinen kerta, kun CS Linux 2:n Netscapea päivitetään. Seuraavaksi Netscape tullaan poistamaan, ja tilalle asennetaan Internet-ohjelmisto Mozilla. Mozillassa on hyvin paljon Netscapea muistuttava WWW-selain, mutta se perustuu aivan uuteen, Gecko-nimellä tunnettuun selainytimeen. Fs-levypalvelimen vaihto tullaan todennäköisesti tekemään ilman pitkää käyttökatkoa. Perinteisesti TKTL:n fs-levypalvelimen päivityksen aikana on ollut jopa useiden päivien käyttökatko, jolloin ylläpito on kerralla suorittanut kaikki päivitykseen liittyvät toimenpiteet. Nyt on tarkoitus menetellä niin, että sekä vanha että uusi levypalvelin ovat käytössä samaan aikaan ja hakemistoja siirretään yksitellen uudelle palvelimelle. Jossain vaiheessa vanha palvelin poistetaan käytöstä ja uusi siirretään hakemistosta /newfs hakemistoon /fs. Kotihakemistojen siirrosta tiedotetaan käyttäjille, kun se on ajankohtaista. Suunnitteilla oleva päivitysmenettely pienentäisi yksittäistä käyttäjää koskevan katkon keston murto-osaan siitä, mitä se oli esimerkiksi kaksi vuotta sitten edellisen fs-palvelimen päivityksen aikana. Uuden fs-levypalvelmien käyttöönotto on pahasti viivästynyt edelleen epäselvien ohjelmisto-ongelmien takia. Lisätietoja käyttöönottoa hidastavista asioista on atk-uutisten kohdassa ongelma-asioita. Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta: Intelin palvelinkotelo ja emolevy, kaksi virtalähdettä prosessori Intel PIII 1 GHz 1 GB keskusmuistia QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x. Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista. Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Aikaisemmin on tutkittu mahdollisuutta käyttää vastaavasti toimivaa XFS-tiedostojärjestelmää. Tavoitteena on saada uuteen fs-palvelimeen tällainen vikasietoisempi tiedostojärjestelmä. Jos nimittäin esimerkiksi tavallisen ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä säilyisi kokonaan ehjänä. Levykiintiöt. TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla ei ole perinteisesti käytetty lainkaan kiintiöitä. Nytkään ei ole päätarkoituksena rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Tämä "turvaraja" tulee olemaan enintään 20 GB käyttäjää kohden. 2 GB:n levynkulutus tulee aiheuttamaan sen, että järjestelmä huomauttaa asiasta käyttäjälle. Tietyille suurkäyttäjille voidaan asettaa suuremmat levykiintiöt. Suurin osa mikroluokkien työasemien Windows-käyttöjärjestelmistä tullaan asentamaan uudelleen. Uudella asennuksella korjataan lukuisia ongelmia mutta myös otetaan käyttöön uudet ohjelmistoversiot CorelDraw 10 ja Corel WordPerfect Office 2002. Myös Mozillan ja asennus Windowsiin on suunnitteilla. Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi, että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä. Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät osaa käyttää niitä. Cygwin-ohjelmisto on jäänyt pois joistakin mikroluokkien Windows-asennuksista. Yleisön pyynnöstä Cygwin kuitenkin asennetaan, mutta asennus on viivästynyt teknisten ongelmien takia. Jos joku tarvitsee Cygwiniä akuutisti, niin asennusta yksittäiseen koneeseen voi pyytää sähköpostitse. Cygwinillä saadaan Windowsiin unix-tyyppinen ohjelmointiympäristö, mikä on hyödyllistä esimerkiksi unixille tehtyjen ohjelmien siirtämisessä Windowsiin. Erikoisvarusteltuja työasemia asennetaan mikroluokkaan D326 (stubben-luokka). Koneisiin tulee zip-asema (250 MB) ja kirjoittava CD-asema. Laitokselle asennetaan Windows 2000 -palvelin nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Windows 2000 -palvelin helpottaa Windows 2000 -työasemien ylläpitoa ja parantaa Windows-järjestelmän tietoturvaa.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista >Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin. Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa. Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä. Postipalvelimen (mail.cs.Helsinki.FI) uusimisen ajankohta lähestyy. Uusi palvelinkone on jo hankittu, ja sen varustukseen kuuluvat muun muassa Pentium 4 -prosessori (1.8 GHz) ja ainakin 1.5 GB keskusmuistia. Uuden palvelimen käyttöjärjestelmä tulee olemaan CS Linux 2. Postijärjestelmän siirtäminen CS Linux 1 -alustalta uudelle palvelimelle vaatii kuitenkin paljon työtä, ja tässä vaiheessa uuden fs-levypalvelimen käyttöönotto on kiireellisempi asia. Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen. Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows NT/2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia. Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi: Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla. Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla. Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla. Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta. Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä. Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa. Kaikki laitoksen Linux-työasemat pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan. CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df. Ylläpito suosittelee, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI. CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot. Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti. Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä. Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita >Ongelma-asioita Briefly in English Ikuisuusongelmia	TKTL:n palvelinhuoneen jäähdytys lakkasi toimimasta perjantaina 17.5.2002, kun yksi yliopiston teknisen osaston jäähdytysnestepumpuista rikkoutui. Huolto tilattiin välittömästi, mutta ongelmat jatkuvat edelleen. Vika on haitannut muidenkin Teollisuuskatu 23:n tilojen jäähdytystä. TKTL:n kymmenien palvelintietokoneiden ja muiden atk-laitteiden tuottama lämmitysteho on niin suuri, että ylimääräinen lämpö on pakko johtaa pois palvelinhuoneesta. Normaalisti palvelinhuoneen lämpötila pidetään jäähdytyksen avulla noin 20 asteessa. Lämpötilan nousu lisää komponenttien vikaantumisen riskiä ja toimintahäiriöiden todennäköisyyttä. Perjantai-iltapäivästä sunnuntaihin pärjättiin tuuletuksen avulla, mutta maanantaina lämpötila nousi lähes 30 asteeseen. Muutamia laitteita jouduttiin ajamaan alas lämpötilan nousun pysäyttämiseksi. Karsintalistalla ensimmäisinä olivat muun muassa maanantaina ilman aktiivista käyttöä olleet Linux-palvelinryppään koneet sekä interaktiivinen Solaris-palvelin hydra.cs.Helsinki.FI. Palvelinhuoneeseen on sen jälkeen saatu kaksi siirrettävää jäähdytyslaitetta, jotka puhaltavat kuuman ilman tuuletusikkunasta ulos. Siirrettävien jäähdyttimien avulla ja pitämällä muutamat laitteet edelleen pois päältä palvelinhuoneen lämpötila on saatu pysymään siedettävänä. Palvelinten alasajojen riski on kuitenkin koko ajan olemassa, kunnes yliopiston tekninen osasto saa jäähdytysjärjestelmän toimimaan. Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa. Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla. Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista liittää USB-hiiri. Kun X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön, hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön. WordPerfectin tulostus ei toimi mikroluokkien Windowseissa. Ongelman taustalla on ylläpidon omatekoinen tietoturvakorjaus, eräänlainen hätäratkaisu, jonka avulla osa mikroluokkien Windows-työasemista on käytössä. Kaikkien ohjelmistojen toimivuus ei ole taattua, ennen kuin kaikki julkisten tilojen Windowsit voidaan asentaa uudelleen Microsoftin toimittamalla tietoturvakorjauksella varustettuna. Tämän WordPerfect-ongelman voi kiertää tulostamalla postscript-tiedostoon ja avaamalla sen ghostview-ohjelmalla. Ghostview'sta tulostus toimii normaalisti. Edelleen avoimesta tietoturvaongelmasta on lisätietoja alempana. Suurin osa TKTL:n julkisten tilojen Windows 2000 -työasemista on poistettu käytöstä väliaikaisesti vakavan tietoturvaongelman takia. Windows 2000 on käytössä mikroluokissa D326 (stubben) ja A215 (harmaja) ylläpidon tekemän korjauksen ansiosta. Kaikki muut julkisissa tiloissa olevat Windowsit saataneen käyttöön vasta, kun Microsoft julkaisee virallisen korjauksen ongelmaan. Siihen saakka näissä työasemissa on vain Linux-käyttöjärjestelmä. Windowsin tietoturva-aukko perustuu siihen, että kuka tahansa kirjautunut käyttäjä voi käyttää hyväkseen Windowsin vianetsintäjärjestelmää. Tämän avulla tavallinen käyttäjä pääsee käsiksi pääkäyttäjän oikeuksilla ajettaviin prosesseihin ja voi käytännössä suorittaa haluamiaan käskyjä pääkäyttäjän oikeuksilla. Windowsin pääkäyttäjän oikeuksien murtaminen taas altistaa atk-järjestelmän sellaisille vaaratekijöille, että ylläpidon oli valitettavasti pakko estää julkisten tilojen Windows-työasemien käyttö. Normaali menettely vakavan tietoturva-aukon tullessa julkisuuteen on, että kaikkiin koneisiin asennetaan tarvittava korjaus mahdollisimman pian ja asiasta tiedotetaan sen jälkeen, jos se on tarpeellista. Tässä tapauksessa ohjelmiston toimittajalta (Microsoft) ei ole vieläkään saatavilla virallista korjausta. Atk-järjestelmien ylläpito on ottanut yhteyttä Microsoftiin tietoturva-aukon korjauksen saamiseksi. Microsoft vastasi, että ongelma on heillä tiedossa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, kun asiaan liittyvät tutkimukset ovat valmiina. Samalla olemme vihjanneet Microsoftille, mitä seurauksia pitkään avoimesta tietoturva-aukosta saattaa olla. Moni käyttäjä on joutunut siirtymään Windowsista Linuxiin, eikä siirtyminen takaisin Windowsiin ole tämän jälkeen enää itsestään selvä asia. Meille jää vain mahdollisuus ihmetellä, miten kauan Microsoftin tutkimukset kestävät. Windows-työasemien käytön esto on haitannut ainakin tietokoneen toiminta -kurssin harjoituksia, joissa tarvitaan Koksi-ohjelmaa. Koksia vastaava TTK91-simulaattori on asennettu Linux-järjestelmään hakemistoon /opt/ttk91. Uuden fs-levypalvelimen käyttöönotossa on ongelmia. Ongelmien syyksi arveltiin aikaisemmin Linuxin moniprosessoriominaisuuksien puutteita, mutta palvelin on nyt saatu kaatumaan myös vain yhden prosessorin ollessa käytössä. Tällä hetkellä epäilykset kohdistuvat ext3-tiedostojärjestelmään ja sen inode- ja hakemistovälimuistiin. Ext3-tiedostojärjestelmän ansiosta palvelin kuitenkin on jokaisen kaatumisen jälkeen saatu elvytettyä nopeasti ja turvallisesti, joten emme haluaisi luopuakaan ext3:sta. Ongelmien jäljitys jatkuu, ja niistä raportoidaan ext3:n kehittäjille. Palvelimen muistin määrän kasvattamista yhdestä kahteen gigatavuun suunnitellaan. Myös käyttöjärjestelmän ytimen erilaisia kokoonpanoja tullaan kokeilemaan. Uuden fs-levypalvelimen levyjärjestelmä on kytketty kaikkiin CS Linux 2 -koneisiin hakemistoon /newfs. Vanhan fs:n levytilan ahtaus on pakottanut siirtämään joitakin hakemistoja uuden fs:n levylle, vaikka uuden fs:n palvelun vakautta ei voida vielä taata. Uudelle palvelimelle on siirretty muun muassa atk-järjestelmien ylläpidon omat kotihakemistot sekä /opt-hakemisto, joka sisältää verkkolevyltä käynnistettäviä ohjelmia. Hakemistot on jouduttu linkittämään uudelle levylle sellaisella tavalla, että vanhan fs:n toiminta tulee riippuvaikseksi uudesta fs:sta. Jos uusi fs kaatuu, vanha fs ei välttämättä kaadu mukana, mutta sen palvelut jumittuvat uuden fs:n katkon ajaksi. Tämä on luonnollisesti huono asia, koska TKTL:n atk-järjestelmien palvelujen väliset riippuvuudet rakentuvat sen varaan, että fs-tiedostopalvelin toimii. Uusi fs-levypalvelin kaatui viimeksi 10.5.2002 noin klo 13.00. Kaatuminen haittasi TKTL:n atk-verkon useita eri palveluja, mutta kaikki palvelut olivat toiminnassa klo 13.15 menessä. Kaatumisen syy saattoi tällä kertaa liittyä SCSI-laitteistoon eikä tiedostojärjestelmään, mikä ei ainakaan paranna uuden palvelimen käyttöönottotilannetta. Positiivista sentään on, että kesäaika tulee hillitsemään levytilan tarpeen kasvua. Tietoja uuden fs-levypalvelimen kokoonpanosta ja käyttöönottosuunnitelmista on atk-uutisten kohdassa pian. WordPerfectin tulostus ei toimi kunnolla CS Linux 2:ssa. Kun WordPerfectin käynnistää ensimmäistä kertaa, käyttäjä saa ongelman syytä arvailevan virheilmoituksen. Sen jälkeen WordPerfect toimii tulostusta lukuunottamatta. On kuitenkin havaittu, että WordPerfect toimii toisella käynnistyskerralla, kun kaikki ensimmäisen käynnistyskerran jälkeen syntyneet xwp-prosessit on tapettu pois. Ongelman syy on WordPerfectin tiedosto-oikeuksissa. Se ei onnistu käynnistämään tulostuksessa tarvittavaa prosessia. WordPerfectin Linux-version kehitys on lopetettu, joten sen käyttäjille suositellaan joka tapauksessa vähitellen siirtymistä StarOfficeen ja OpenOffice.org:iin. Pine-sähköpostiohjelman poikkeavasta merkistöstä kertova virheilmoitus on askarruttanut monia käyttäjiä. Virheilmoitus näyttää tältä: [ The following text is in the "iso-8859-1" character set. ] [ Your display is set for the "ISO-8859-15" character set. ] [ Some characters may be displayed incorrectly. ] CS Linux 2:n merkistö on vaihdettu ISO-8859-1:sta ISO-8859-15:een, kuten aikaisemmissa atk-uutisissa on kerrottu. Merkistön vaihdon syy on, että ISO-8859-15 sisältää euro-merkin. Suurin osa suomalaisista sähköpostin käyttäjistä käyttää kuitenkin edelleen ISO-8859-1-merkistöä. Mainittu pinen virheilmoitus johtuu siitä, että viestin lähettäjällä on käytössä tämä vanha merkistö. Merkistöjen erot eivät aiheuta ongelmia tässä tapauksessa, koska ISO-8859-1 (Latin 1) ja ISO-8859-15 (Latin 9) ovat muutamia erikoismerkkejä lukuunottamatta yhteneviä. Tämä virheilmoitus on siis vaaraton. ISO-8859-15 otettaneen vähitellen käyttöön kaikkialla Suomessa. Muutos on hidas mutta euro-merkin takia väistämätön. Euro-merkin lisäksi ISO-8859-15 sisältää muita uusia merkkejä, joiden avulla tietyt ulkomaiset nimet (erityisesti venäläiset) voidaan kirjoittaa oikein. Lisätietoja merkistöjen eroista on Jukka Korpelan dokumentissa. Pine on yksi ensimmäisistä ohjelmista TKTL:lla, jossa uusi merkistö otettiin käyttöön. Monet sähköpostiohjelmat käyttävät meilläkin vielä ISO-8859-1-merkistöä. Jokainen käyttäjä voi vaihtaa käyttämäänsä pinen merkistöä pinen asetusvalikosta, mutta ylläpito suosittelee pysymistä järjestelmän oletusmerkistössä. Linux-järjestelmän NFS-levyjaossa esiintyy yleisesti ongelmia, jotka saattavat ilmetä erilaisina virheilmoituksia levypalvelimilla olevien tiedostojen käsittelyssä. Ongelmat tulevat esiin tiettyjen ohjelmien, esimerkiksi cvs:n, käytössä. NFS-ongelmat johtuvat Linuxin ytimen eri versioista: levypalvelimilla on edelleen 2.0- ja 2.2-sarjan ytimet, kun taas 2.4-sarjan ydin on jo päivitetty lähes kaikkiin muihin Linux-koneisiin. NFS:n välimuisti toimii näissä ytimen versioissa eri tavalla ja aiheuttaa yhteensopivuusongelmia. Ongelmat ratkeavat, kun sekä fs- että group-palvelimet on päivitetty uudempaan laitteistoon ja ohjelmistoihin. Akuuttina ratkaisuna voi yrittää käsitellä levypalvelimella olevia tiedostoja jossain toisessa Linux-koneessa. Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan sillä, kun group-levypalvelin saadaan päivitettyä CS Linux 2:een. Tämä tapahtuu aikaisintaan fs-levypalvelimen päivityksen aikaan. Lisätietoja ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on WWW-sivulla. Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla. Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä. Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun muassa sähköpostipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ja interaktiivinen palvelin melkinkari.cs.Helsinki.FI) käyttäjien tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana. TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina, jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2. Uusien häiriötilanteiden välttämiseksi ylläpito kuitenkin suosittelee käyttäjille seuraavia toimia: Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa, kun tällaisia käyttäjiä useita. Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi Neomaililla). Näin säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa. Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon. Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta. CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.

Alkuun Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita >Briefly in English The CS Department's IT News concerns current computing facilities software and hardware issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff	The network printers ps4 (in classroom D325) and ps12 (in classroom A213) have been replaced with new HP Laserjet 8150DN printer devices. The new printers support duplex printing and they are more reliable and more economical than the old printers. Other printer arrangements include: The former ps4 device (HP Laserjet 5simx) was renamed to ps8 and moved to the classroom D423. The former ps8 device (HP Laserjet 4000N) will be renamed and moved to the 5th floor. Ps11 has been moved out of the library because the library opening hours caused problems. Ps11 is now available always when the department is open. The former ps12 device (HP Laserjet 5000N) was renamed to ps9 and moved to the library where ps11 used to be situated. Duplex printing is more widely supported now. The printers ps2, ps4, ps11 and ps12 have duplex units. You can print in duplex with the mpage option -t in Linux. In Windows you can specify duplex printing in the printer driver setup. Printing from Windows may not work because new drivers are needed for the new printers in certain occations. Duplex printing always requires an updated printer driver. If you have problems, please email support@cs.Helsinki.FI so that we can install the most suitable driver for you. All CS Department's printers are listed on a web page. The CS Department's registration system has been criticised for poor user authentication methods. The registration system uses social security numbers and student numbers for authentication instead of normal user account names. Some users claim that the system is prone to misuse and the leakage of personal information. The registration system is maintained by the teaching administration staff, not the computing facilities staff. The system has been greatly developed during the last few years and the development continues. Some security issues will be dealt with during this summer. However, the IT News emphasises the following aspects: Student numbers are used at the university just for this kind of purposes and they will be used in the future, too. The personal information asked by the registration system is rarely strictly private but it may be available from other sources, too. Check also which information is really marked as required. The OpenOffice.org 1.0 office software suite was installed into CS Linux 2 in the latest update #2.061. OpenOffice.org is the recommended office suite in Linux now. OpenOffice.org is based on the StarOffice source code but it will always be freely available without any cost unlike the future versions of StarOffice. OpenOffice.org has tools for text processing, spreadsheet, vector graphics and presentations among other things. StarOffice 5.2 was removed to make space for the OpenOffice.org installation. However, the old StarOffice can still be run from the Linux system network drive with the command soffice-5.2. The command soffice will start OpenOffice.org now. There will not be problems for users because OpenOffice.org is compatible with StarOffice documents and the user interface is pretty similar. A modified version of OpenOffice.org is now installed in CS Linux 2. This version includes Finnish proofreading and enhanced fonts, among other things. We are looking forward to installing OpenOffice.org into Windows, too. The Opera 6.0 WWW browser will be installed into the Linux system network path /opt/opera soon. Opera will start with the command /opt/opera/bin/opera. Opera is a fast adware WWW browser which now supports common plugins but there are still problems with java. A few workstations in the computer classrooms will probably be equipped with so called natural keyboards. Users have requested this kind of keyboards to allow a more ergonomic working environment. The cooling system of the CS Department's server room went broken on May 17th. A service call was placed immediately but there are still problems. The heating power of dozens of server machines is so effective that a cooling system is required to take out the excess heat. A too high temperature increases the risk of malfunctions and breakdowns. On May 20th the temperature was almost 30 degrees centigrade so we had to shut down parts of the Linux server cluster and the interactive Solaris server hydra.cs.Helsinki.FI. We have been able to obtain a couple of mobile cooling devices which keep the temperature bearable for the time being. The summer holidays of the computing facilities staff members will start soon but there are always a few people at work to take care of the most necessary administrative tasks. Please use the common email contact address support@cs.Helsinki.FI to make sure your email will be read. The exact holidays of the staff members are marked in the holiday calendar. (The link works with the CS staff members' user accounts and passwords only. SSL encryption is required.) The CS Department's IT News will be off for summer holidays until August. We wish all readers a nice summer! Most Windows 2000 workstations are disabled in the public areas of the CS Department due to a severe security flaw. However, we have been able to enable Windows 2000 in the classrooms D326 (stubben) A215 (harmaja) with a home-made fix. Other Windows 2000 workstations are likely to be disabled until an official patch is released by Microsoft. The workstations are Linux-only until a patch has been installed. This Windows security flaw is based on the Windows debugging system which is accessible for all local users. A local user is able to get a handle to a process which is being run with administrative privileges and he/she can eventually run arbitrary code as administrator. Because of the nature of the vulnerability and the potential consequences we had to make the unpleasant decision to disable the Windows workstations. The usual action in this scenerio would have been to install a fix as soon as possible but now there is no vendor supplied fix available. We have contacted Microsoft and asked for a patch. Microsoft replied that they are aware of the issue and once they have investigated it, they will take the appropriate actions. A lot of users have been forced to move from Windows to Linux because of this issue and they won't necessarily move back. We are just wondering how long it takes to investigate the issue. The new fs file server has still problems. We used to think that the problem is in the multi-processor features of the Linux kernel but the server has crashed with only one processor, too. We suspect now that the problems lie in the ext3 file system and its inode and directory cache. But thanks to the ext3 file system, we have been able to recover the server very quickly and safely after each crash so we wouldn't like to give it up, either. We continue debugging the problems and consider upgrading the main memory from one to four gigabytes. The new fs file server is mounted in CS Linux as /newfs. We have been forced to move some directories to the new server because of the lack of disk space even if we can't guarantee the stability of the new server. Transferred directories include the system administrators' own home directories and the /opt directory. The directories have been linked in such a way that the current fs file server becomes dependent on the new server. If the new server crashes, the current server's services will be stopped until the new server is recovered. This is bad, of course, because almost everything at the CS Department depends on the functionality of the fs file server. The last time the new fs file server crashed was on May 10th at 1:00 p.m. All services were recovered within 15 minutes. This crash may have been associated with the SCSI subsystem which of concern. One of the few positive aspects is that the demand for new disk space slows down in the summertime. We are planning to change the fs file server without a long break. We will probably transfer directories to the new server one by one so that the break will actually be very short for a single user. Traditionally the upgrading of the fs file server has been carried out so that all of the department's computing facilities have been shut down for multiple days. The new fs file server will be a PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the ext3 file system. The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken. Some users have been puzzled by the following warning message in pine: [ The following text is in the "iso-8859-1" character set. ] [ Your display is set for the "ISO-8859-15" character set. ] [ Some characters may be displayed incorrectly. ] The default charset in CS Linux 2 has been changed to ISO-8859-15 as we have told in earlier IT News. ISO-8859-15 is useful because it includes the euro sign. Most of Finnish e-mail users still use the older ISO-8859-1 charset which causes this warning message. The warning is harmless because these charsets are identical except for a few special characters. Mail.cs.Helsinki.FI has been overloaded lately. We are looking forward to upgrading the server in the next few months. The new server is already being installed but the converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is a big task. Certain measures are recommended for all users so that we can put up with the old server for the time being: The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary load. The inbox e-mail folder should be kept as small as possible so that it will consume less memory. Especially e-mail messages with large attachments should be deleted or saved in another folder.

atk-uutiset@cs.Helsinki.FI

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoa laitoksesta: