Sisällys

• Äskettäin tapahtunutta
• Pian ajankohtaista
• Kehityshankkeita
• Ongelma-asioita
• Briefly in English 

• Atk-järjestelmien etusivulle
• Käyttöohjeita
• Ylläpidon henkilökunta

CS Linux 2 -päivityksessä #2.036 asennettiin uusi versio X-Windows -palvelimesta XFree86 4.0.3 sekä uudet X-kirjastot. Käyttäjät eivät välttämättä huomaa mitään eroa vanhaan.

Näytönohjaimen 3D-kiihdytys on oletuksena tuettu uusissa X-kirjastoissa. Entistä useammat 3D-grafiikkaa esittävät ohjelmat käyttävät siis suoraan näytönohjaimen prosessoria. Tämä nopeuttaa huomattavasti näytönkäsittelyä mutta toisaalta myös kasvattaa näytönohjaimen virrankulutusta ja vikaantumistodennäköisyyttä. Kiihdytystä käyttävässä ohjelmassa oleva virhe saattaa aiheuttaa jopa koko käyttöjärjestelmän kaatumisen. Esimerkiksi joidenkin 3D-näytönsäästäjien on havaittu aiheuttavan ongelmia. Näissä tapauksissa yleensä auttaa näytönohjaimen ja/tai koneen emolevyn biosin päivitys. Jos ongelmia ilmenee, kannattaa ottaa yhteys ylläpitoon.

3D-kiihdytys toimii niissä CSL 2 -koneissa, joissa on näytönohjaimena Matrox G200, G400 tai G450. G200:n kiihdytys toimii vain 16-bittisellä väritilalla, ja se on myös muilla ohjaimilla parhaiten ja nopeiten toimiva tila. 24-bittisellä väritilalla kiihdytys ei toimi ollenkaan. Väritilaa voi vaihtaa esimerkiksi ohjelmalla cslconfig. 3D-kiihdytyksen testaamiseen on ollut tapana käyttää ohjelmaa /opt/q3demo/q3demo.

Tarkempia tietoja päivityksestä #2.036 on päivitystiedotteessa: #2.036.

Ylläpidolle on hankittu uusi digitaalikamera Canon PowerShot G1. Canonin kamera on pienempi ja ominaisuuksiltaan parempi kuin ylläpidon vanha Sonyn digitaalikamera.

Canonin kameran kuvat tallentuvat muistikortille (Compact Flash tyyppi I tai II). Kuvat voi siirtää kamerasta tietokoneelle joko USB-kaapelilla tai tietokoneeseen liitetyllä muistikortinlukijalla. Muistikortinlukija tullaan asentamaan huoneessa B437 olevaan skannerikoneeseen. Sonyn kamera tallettaa kuvat kätevästi tavalliselle levykkeelle.

Molemmat laitoksen digitaalikamerat ovat henkilökunnan lainattavissa, ja niitä voi hyödyntää muun muassa kursseilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kameroita lainataan opiskelijoille vain kurssien harjoitustöitä varten, ja muiden kuin tunnettujen henkilöiden täytyy todistaa henkilöllisyytensä. Henkilökunta pääsee katsomaan Linuxissa kameroiden varauskalentereita laitoksen henkilökuntasivuilla olevan ohjeen mukaan.

TKTL:n auditorion vanhempaan työasemaan (pihlajaluoto) on asennettu CS Linux 2. Auditorion molemmissa koneissa on nyt käyttöjärjestelminä Windows 98 ja CS Linux 2. Auditorion laitteiden tarkempi kokoonpano on WWW-sivulla.

Fs-levypalvelimen päivitystä jouduttiin lykkäämään viime hetkellä ilmenneiden, yllättävien ohjelmistoteknisten ongelmien takia. Koska ylläpito haluaa varmistaa palvelimen vakauden tuotantokäytön aikana, palvelimen päivitys on jouduttu siirtämään myöhempään, toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. Päivitys kuitenkin toteutunee lähiviikkoina.

Fs-palvelimen tulevan käyttökatkon aikana TKTL:n atk-järjestelmissä käytännössä juuri mikään ei toimi. Mikroluokkien koneita ja interaktiivisia palvelimia ei voi käyttää, sähköpostia ei voi lukea eikä lähettää ja WWW-palvelun sisältö ei ole saatavilla. Tuleva sähköposti jää jonoon ja jaetaan käyttäjien postilaatikkoihin katkon päätyttyä. TKTL:n käyttäjät voivat katkon aikana käyttää normaalisti esimerkiksi yliopiston atk-osaston unix-järjestelmää.

Käyttökatko kestänee alle vuorokauden parhaassa tapauksessa, mutta katkon alkamisesta ja kestosta ilmoitetaan virallisesti myöhemmin uutisryhmässä hy.tktl.tiedotukset. Käyttökatkon jälkeen kaikki CS Linux -koneet on bootattava, tai ainakin /fs-levy on kytkettävä uudelleen. CS Linux 2 -koneissa /fs-levyn kytkeminen uudelleen tullaan tekemään automaattisesti. Group-levypalvelimen päivitystä ei tällä kertaa suoriteta samaan aikaan, vaan vanhasta fs:n laitteistosta rakennetaan myöhemmin uusi group-palvelin.

Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta:

• Intelin valmistama palvelinkotelo tuplaprosessoriemolla ja kahdella virtalähteellä
• prosessoreina 2 * PIII 1 GHz
• 1 GB keskusmuistia
• QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä
• Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti
• Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x.

• Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista.
• Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Aikaisemmin on tutkittu mahdollisuutta käyttää vastaavasti toimivaa XFS-tiedostojärjestelmää. Tavoitteena on saada uuteen fs-palvelimeen tällainen vikasietoisempi tiedostojärjestelmä. Jos nimittäin esimerkiksi tavallisen ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä kokonaan säilyisi ehjänä.
• Levykiintiöt. TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla ei ole perinteisesti käytetty lainkaan kiintiöitä. Nytkään ei ole päätarkoituksena rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Jos kiintiöt lopulta tulevat käyttöön, tämä "turvaraja" tulee olemaan 2-20 GB käyttäjää kohden.

Levypalvelimen tietojen varmistukseen otetaan käyttöön Overlandin valmistama SuperDLT-tekniikkaan perustuva nauhakirjasto, jossa yksittäisen nauhan pakkaamaton kapasiteetti on 110 GB ja koko kirjaston pakkaamaton kapasiteetti 2.8 TB.

Redhat 7.1 -vastaavuuden saavuttamiseksi CS Linux 2:een tehdään paljon päivityksiä. Lähiaikojen uutuuslistalla ovat muun muassa KDE2 sekä päivitetyt python, perl ja TCL/TK. Näiden päivitysten yhteydessä työtä teettävät muun muassa fonttien toimivuus ja levytilan kulutuksen hallinta.

Mahdollisimman suuri osa laitoksen Linux-asennuksista pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan.

CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df.

Ylläpito suosittelee tässä vaiheessa, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä, ellei päivitykseen ole muita esteitä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI.

Laitokselle kehitetään Windows 2000 -palvelinta nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Windows 2000 -palvelin helpottaa huomattavasti Windows 2000 -työasemien ylläpitoa ja parantaa Windows-järjestelmän tietoturvaa.

CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot.

Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

Odotellessa voi kokeilla atk-osaston kehitteillä olevaa julkista, autentikoivaa verkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). HUPnet saattaa toimia Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä. Käytännössä tarvitaan kannettava kone, langaton verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. HUPnet-verkon SSID on "Univ Helsinki HUPnet". Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. HUPnet on täysin kokeiluvaiheessa oleva järjestelmä, joten sen toimivuutta ei taata eikä ylläpito tue sen käyttöä.

Laitoksen langattomaan lähiverkkoon asennetaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi kokonaan 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps. Muutamissa paikoissa uudet tukiasemat ovat jo käytössä, ja uusien koneiden mukana tulee myös nopea verkkokortti.

4. kerroksen D-siiven langaton lähiverkko toimii huonosti. Käytännössä verkkoyhteyttä ei välttämättä saa lainkaan esimerkiksi kokoushuoneessa D413. Ongelma saattaa johtua viallisesta tukiasemasta tai radiotaajuushäiriöstä. Asiaa tutkitaan.

Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta.

WWW-selaimella käytettävä SSH-yhteys ei ole ollut toiminnassa melkissä sen jälkeen, kun melkki päivitettiin CS Linux 2:een. Syy tähän on, että ylläpidolla on valmisteilla useisiin koneisiin sopiva WWW-palvelimen asennus ja että SSH-asiakasohjelmana käytetty Mindterm tullaan samalla päivittämään uudempaan versioon.

Melkin asennusta odotellessa Mindterm on kuitenkin koko ajan käytettävissä melkinkari-palvelimessa osoitteessa http://melkinkari.cs.Helsinki.FI/ssh.html. Mindtermin käyttö vaatii java-kykyisen WWW-selaimen.

Postipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ei tue TLS-protokollaa (Transport Layer Security), joka on SSL-salausmenetelmän (Secure Socket Layer) uusi versio. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia useiden postiohjelmien etäkäytölle (mm. pine, mutt, mozilla, jotkut Outlook Expressin versiot). Vanhemmat SSL-kirjastot, jotka eivät käytä TLS:ää, kyllä toimivat tässä yhteydessä. SSL-salaus on tarpeellinen imap-yhteyksien suojaksi, kun postiasiakas on laitoksen verkon ulkopuolella.

Linuxin mpage-komennolla tulostaminen on ollut ongelmallista monille käyttäjille. Halutun työn sijasta tulostimesta saattaakin tulla ulos vain paperi, jossa on tulostimen virheilmoitus, tai työ saattaa tulostua vain osittain.

Tämä on itse asiassa varsin vanha ongelma, joka liittyy mpagen suunnittelufilosofiaan: Mpage ei edes yritä jäsennellä postscriptia täydellisesti vaan tyytyy tekemään tiettyjä systemaattisia muutoksia, jotka toimivat useissa tapauksissa mutta eivät kuitenkaan aina. Lopputuloksena saattaa olla sellainen postscript-tiedosto, jota tulostin ei osaa tulkita.

Yleisratkaisu tähän ongelmaan on, että jos mpagella tulostus ei toimi, käytetään sen sijaan lpr-komentoa. Näistä tapauksista kuitenkin kannattaa raportoida ylläpidolle. Ongelman käsittelyä nimittäin helpottaisi, jos olisi tarkkaan tiedossa, mitkä ohjelmat tuottavat sellaista postscript-koodia, että mpage rikkoo sen.

CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.

BayStack-mallinen WLAN-kortti saattaa jossain tilanteessa lakata toimimasta uuden, 802.11b-standardin mukaisen Lucentin WLAN-tukiaseman kanssa. Ilmiö on siitä kiusallinen, että kun tietty kortti lakkaa toimimasta tietyn tukiaseman kanssa, verkkoyhteyden toimimaan saaminen vaatii tukiaseman boottaamisen. Ongelma on käyttöjärjestelmäriippumaton.

BayStack-korttien haltijat voivat ongelmatapauksissa vaihtaa korttinsa paremmin toimivaan Lucentin/Orinocon korttiin. Uusien tukiasemien alueella myös tiedonsiirtonopeus moninkertaistuu uudella kortilla. CS Linux 1 -koneissa kuitenkaan ei ole eikä tule tukea Lucentin korteille.

SSH-yhteyden ottaminen CS Linux 1 -koneesta Atk-osaston kruuna-palvelimeen saattaa aiheuttaa virheilmoituksen, joka alkaa sanoilla "WARNING: HOST IDENTIFICATION HAS CHANGED!". Tämän ilmoituksen syynä on CS Linux 1 -koneiden SSH-asiakkaan ja kruunan ja sirpin SSH-palvelinten yhteensopimattomuus, joka korjaantuu tulevassa Linux-päivityksessä. Virheilmoitusta seuraavaan kysymykseen on nyt kruunan ja sirpin tapauksessa turvallista vastata "yes".

Monia CS Linux 1 -koneiden käyttäjiä vaivaa sähköpostin lähetyksessä sitkeästi esiintyvä virheilmoitus: (porttinumero vaihtelee)

[Connection failed to localhost,56648: Connection refused]

Vaikka ilmoitus onkin ilkeän näköinen, se on vaaraton, ja kaikki sähköposti saapuu ja lähtee normaalisti. Postiohjelma etsii parasta tapaa toimittaa lähetettävä viesti palvelimelle. Tässä prosessissa saattaa syntyä mainittu virheilmoitus, jonka ei tarvitsisi näkyä käyttäjille.

CSL 2 -koneissa X-istunto saattaa hyytyä ulos kirjauduttaessa. Tähän todennäköinen syy on Netscapen ja KDE:n istuntomanagerien yhteensopimattomuus. Käynnissä olevan Netscapen tappaminen toiselta koneelta käsin saattaa auttaa, mutta parasta on sulkea koko Netscape ennen uloskirjautumista. Hyytyneen X-istunnon pystyy tappamaan näppäinyhdistelmällä ctrl+alt+backspace, jos näppäimistö toimii. Katso myös TKTL FAQ.

CSL 2 -koneissa (classic fvwm -käyttöliittymässä) terminaali-ikkunan fonttikoon muuttaminen tuottaa ongelmia käyttäjille, jotka ovat tottuneet CSL 1:n näppäinyhdistelmiin. Sekä CSL 1 että CSL 2 -koneissa rxvt-terminaalin fonttikoko muuttuu lennossa näppäinyhdistelmällä shift+(-/+), jossa miinus ja plus otetaan numeronäppäimistöstä. Cslconfig-ohjelmalla fonttikoon voi asettaa pysyvästi.

The installation of the new fs file server has been delayd until further notice due to unexpected software problems. The installation is likely to happen during the next few weeks.

The department's computing facilities will be almost totally shut down during the coming update. Users can't login to interactive servers, e-mail can't be read or sent and the WWW service data is unreachable.

The new fs file server will be a dual PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will probably be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the ext3 file system.

The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart very quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken.

The X Windows server XFree86 version 4.0.3 and the corresponding X libraries have been installed in the CS Linux 2 update #2.036. The new X installation supports 3D acceleration by default. This will significantly speed up some 3D software but is likely to cause more software and hardware problems. 3D acceleration is enabled in those machines that have a Matrox G200, G400 or G450 display adapter. 3D acceleration also requires 16 or 32 bit colour mode.

A new digital camera Canon PowerShot G1 has been bought for the department. The new camera uses a Compact Flash memory card or USB for data transfer. A compatible memory card reader will be installed into the scanner workstation in B437. The department's staff members may borrow the camera from the administration.

The WWW-browser based SSH-service in melkki.cs.Helsinki.FI has been down since melkki was updated to CS Linux 2. The service will be available soon. In the meantime, a similar service is available at http://melkinkari.cs.Helsinki.FI/ssh.html.