Sisällys

• Äskettäin tapahtunutta
• Pian ajankohtaista
• Kehityshankkeita
• Ongelma-asioita

• Atk-järjestelmien etusivulle
• Käyttöohjeita
• Ylläpidon henkilökunta

TKTL:n sähköpostia voi nyt käyttää WWW-selaimella uuden Neomail-käyttöliittymän avulla. Laitoksen postipalvelimella asuvaa Neomailia voi kokeilla suuntaamalla WWW-selaimen osoitteeseen

http://mail.cs.Helsinki.FI/

WWW-käyttöliittymän merkittävä etu on, että postilaatikkoon ja IMAP-postikansioihin pääsee helposti käsiksi kaikkialta maailmasta. Neomailin käyttöön riittää tavanomainen, SSL-kykyinen WWW-selain, kuten Netscape, Internet Explorer tai tekstipohjainen w3m.

Joitakin Neomailin ominaisuuksia:

• Yksinkertainen käyttöliittymä, joka on ulkoasultaan ja käyttökieleltään muokattavissa
• Istunto katkeaa automaattisesti 30 minuutin käyttämättömyyden jälkeen
• SSL-suojattu yhteys Helsingin yliopiston CA:n allekirjoittamalla varmenteella (yliopiston ulkopuolella WWW-selaimet saattavat varoittaa tuntemattomasta varmenteen allekirjoittajasta)
• Neomail näkee muiden IMAP-asiakasohjelmien (ML, pine, Netscape, jne.) käyttämät IMAP-postikansiot, jotka sijaitsevat kullakin käyttäjällä fs:n kotihakemistossa alihakemistossa Mail

Neomail soveltuu parhaiten satunnaiseen käyttöön esimerkiksi matkoilla, jolloin sähköpostin käyttö muulla tavalla saattaa olla hankalaa tai mahdotonta. Lyhyt, englanninkielinen ohje Neomailin käyttöön on osoitteessa http://mail.cs.Helsinki.FI/userdocs/. Neomail on toistaiseksi koekäytössä, jonka aikana on tarkoitus arvioida sen toimivuutta ja postipalvelimelle aiheutuvaa ylimääräistä kuormaa.

Yliopiston Atk-osastolla on käytössä WWW-pohjainen mappi-sähköpostijärjestelmä, joka on erilainen kuin Neomail. Lisätietoja http://www.helsinki.fi/atk/sposti.html.

Java-applettina toimiva SSH-asiakasohjelma on toinen juuri matkakäytössä hyödyllinen palvelu. Kun WWW-selaimen suuntaa osoitteeseen http://shell.cs.Helsinki.FI/ssh.html, java-kykyinen selain käynnistää SSH-asiakkaana toimivan java-ohjelman. Tällä tavalla voi ottaa laitoksen palvelinkoneelle SSH-istunnon paikasta, jossa ei ole asennettuna SSH-asiakasohjelmaa mutta on java-kykyinen WWW-selain.

Langaton, GyroMouse Presenter -hiiri on käytössä auditorion niinikari-koneessa. GyroMousen sisällä on gyroskooppi, joka tunnistaa hiiren liiketilan ilmassa käden liikkeiden mukaan ja antaa käskyn liikuttaa hiiren osoitinta vastaavalla tavalla. Toisaalta GyroMouse toimii pöydällä myös tavallisena hiirenä. GyroMousea pidetään omassa tukiasemassaan auditorion pöydän lukitussa laatikossa, kun se ei ole käytössä. Tukiasema on samalla laturi.

Solid-tietokantajärjestelmän käyttö alkokrunnissa (db.cs.Helsinki.FI) on loppunut, ja sen tilalle on asennettu PostgreSQL-tietokantajärjestelmä.

Alkokrunnissa on ylläpidon tarjoamat välineet oman tietokantainstanssin luomiseen ja servlettien käyttöön. Ohjeita alkokrunnin järjestelmien käyttäjille on osoitteissa

• http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/database.html
• http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/servlets.html

CS Linux 2 -päivityksessä #2.025 tehdään muutamia merkittäviä päivityksiä. Täydellinen päivitystiedote on osoitteessa http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/updates/csl2/linux025.html. Tämä päivitys aiheuttaa koneiden uudelleenkäynnistymisen.

CSL-päivityksessä #2.025 muun muassa

• asennetaan uusi sisäänkirjoittautumisohjelma nicegetty, joka uudistaa perusteellisesti Linuxin login-kehotteen ulkonäön. Nicegettyn ansiosta login-kehote on monipuolisempi, ja siitä on myös muita käyttäjille näkymättömiä etuja.
• asennetaan XFree86 X-serverin versio 4.0.2, joka tukee 3D-kiihdytystä.
• asennetaan Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen versio 2.2.18.

Näiden uutisten ilmestyessä suurin osa CS Linux 2 -koneista on jo päivittynyt. Päivitys on aiheuttanut ongelmia mm. sellaisissa koneissa, joissa on Matrox G200 -näytönohjain, ja todennäköisesti lähiaikoina seuraa tähän liittyvä korjauspäivitys.

Koska käyttäjät voivat käynnistää omia palvelinprosesseja laitoksen Linux-palvelimilla ja erityisesti alkokrunnissa (db.cs.Helsinki.FI), ylläpito haluaa muistuttaa käyttäjiä tähän liittyvistä tietoturva- ja resurssijakoasioista.

• Jokainen palvelinprosessi on tietoturvariski: palvelinprosessin kautta saattaa joko ohjelmointivirheen tai ajattelemattoman ominaisuuden kautta päästä murtautumaan palvelinprosessia ajavan käyttäjän tunnukselle tai aiheuttamaan palvelinprosessia ajavalle koneelle muuta haittaa.
• Murrettu käyttäjätunnus on usein ensimmäinen askel järjestelmän pääkäyttäjän oikeuksien murtamiseen ja se on myös käyttökelpoinen välietappina, josta hyökätä edelleen muualle.
• Palvelinprosessi ei saa varata liikaa koneen kaikille käyttäjille yhteisiä resursseja: avoimia tiedostoja, avoimia verkkoyhteyksiä, levytilaa, jne..
• Käytännössä kannattaa käyttää ylläpidon valmiiksi tarjoamia asennuksia (esimerksiksi alkokrunnissa) tai muussa tapauksessa aina ensiksi kysyä neuvoa tai ilmoittaa tekemisistään ylläpidolle.

Tähän asiaan liittyy uusi ohjesivu: käyttäjien palvelut TKTL:n verkossa http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/serveri-politiikka.html.

Sparc Solaris -palvelin hydran käyttöjärjestelmäpäivityksen ensimmäinen vaihe suoritettiin 11.2. Tällöin hydrassa oleva nimipalvelu siirrettiin toiseen koneeseen, joka sai hydran nimen (hydra.Helsinki.FI) ja IP-osoitteen. Samalla interaktiivisen Solaris-palvelimen nimeksi vaihdettiin hydra.cs.Helsinki.FI, ja se sai uuden IP-osoitteen. Hydra.Helsinki.FI ja hydra.cs.Helsinki.FI ovat siis tästä lähtien eri koneita! Tämän hieman erikoisen menettelyn ansiosta käyttäjille näkyvien muutosten määrä on mahdollisimman vähäinen.

Käyttäjiltä edellytetään käytännössä, että kaikki viittaukset, joissa käytetään täydellistä nimeä hydra.Helsinki.FI, pitää muuttaa muotoon hydra.cs.Helsinki.FI. Vastaavasti atk-osastolla (Unix-järjestelmä, soittosarjat) viittaukset koneeseen hydra pitää muuttaa muotoon hydra.cs tai hydra.cs.Helsinki.FI.

Solaris-palvelin hydran päivityksen toisessa vaiheessa hydralla tulee olemaan totaalinen käyttökatko uuden käyttöjärjestelmän asennuksen takia; katso atk-uutisten kohta pian ajankohtaista.

Matlab-matematiikkaohjelman versio 6 asennetaan Linux-järjestelmään.

Ylläpidon lainattaviksi dataprojektoreiksi hankitaan uudempia, kevyempiä laitteita. Parhaillaan testaamme mallia Infocus LP335.

Sparc Solaris -palvelin hydran käyttöjärjestelmä päivitetään Solariksen versioon 8. Päivitys tehdään asentamalla hydra kokonaan uudelleen, ja asennukseen saattaa kulua useita päiviä. Mikäli käytät hydraa johonkin tehtävään, jota ei voi suorittaa missään muualla, ota välittömästi yhteyttä ylläpitoon.

Päivityksen toisessa vaiheessa, kun uuden nimipalvelimen käyttöönotto on onnistuneesti ohi (katso uutisten kohta äskettäin tapahtunutta), hydralla on todennäköisesti muutaman päivän käyttökatko uuden käyttöjärjestelmän (Solaris 8) asennuksen takia. Päivityksen toinen vaihe suoritetaan lähiviikkoina. Käyttökatkon tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin ainakin uutisryhmässä hy.tktl.tiedotukset.

Laitokselle perustetaan tietoliikenteen ja käyttöjärjestelmien opetuksen erityisluokkaa, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden kokemusperäistä taitoa tietoliikenteen, laiteajurien, käyttöjärjestelmien ja reaaliaikajärjestelmien osalta. Tietoturvallisuuden vuoksi käytännön harjoituksia ei voi järjestää laitoksen normaalissa verkossa, sillä opiskelijoille tullaan myöntämään ns. pääkäyttäjän oikeudet, jotta hyödyllisten harjoitusten luominen olisi mahdollista. Tästä syystä perustettava tietoliikenneverkko on eristetty laitoksen muusta verkosta.

Tietoliikenneluokkaan tulee aluksi 12 työasemaa, palvelin ja eristetty tietoliikenneverkko. Laitteet asennetaan mikroluokkaan D425.

Mikroluokkaan D325 asennetaan yksittäisiä CS Linux 2 -koneita, jotta opiskelijat pystyvät käyttämään niitä iltaisin ja viikonloppuisin.

CD:n poltto laitoksen Linuxissa ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta se tulee mahdolliseksi pian.

Laitoksen langattomaan verkkoon tullaan hankkimaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps.

Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

F-Secure Anti-Virus 5 -virussuoja tulee vähitellen käyttöön laitoksen Windows-koneissa. Automaattisesti verkon kautta virustietokantansa päivittävä FSAV 5 on nyt jo asennettuna kaikissa TKTL:n 2. kerroksen mikroluokissa. Anti-Viruksen aiemmassa versiossa virustietokannan automaattipäivitys NT-koneissa tuotti ongelmia, jolloin mikroluokkien Windowsien virussuoja ei aina ollut aivan tuoreinta tasoa.

Käytännössä kaikissa henkilökunnan Windows-asennuksissa on F-Secure Anti-Virus 4 -asennus, joista osa on automaattisesti päivittyviä, osa ei. Jos FSAV näyttää kovin vanhalta, kannattaa pyytää ylläpitoa korjaamaan asennus vähintään sellaiseksi, että se päivittyy automaattisesti.

Yliopiston ostama lisenssi sallii F-Secure Anti-Viruksen asentamisen myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kotikoneisiin. Tätä ja muutamia muita kotikäyttöön tarkoitettuja ohjelmia voi hakea atk-osaston ohjelmajakelusta (http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu).

CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimissa melkki ja melkinkari. Omien dokumenttityyliemme porttaus CSL 2:n uudelle Latex-versiolle ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.

CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.

Monia Linux-järjestelmän käyttäjiä vaivaa sähköpostin lähetyksessä sitkeästi esiintyvä virheilmoitus: (porttinumero vaihtelee)

[Connection failed to localhost,56648: Connection refused]

Vaikka ilmoitus onkin ilkeän näköinen, se on vaaraton, ja kaikki sähköposti saapuu ja lähtee normaalisti. Postiohjelma etsii parasta tapaa toimittaa lähetettävä viesti palvelimelle. Tässä prosessissa saattaa syntyä mainittu virheilmoitus, jonka ei tarvitsisi näkyä käyttäjille. Asiaa tutkitaan.

CSL 2 -koneissa (classic fvwm -käyttöliittymässä) terminaali-ikkunan fonttikoon muuttaminen tuottaa ongelmia käyttäjille, jotka ovat tottuneet CSL 1:n näppäinyhdistelmiin. Sekä CSL 1 että CSL 2 -koneissa rxvt-terminaalin fonttikoko muuttuu lennossa näppäinyhdistelmällä shift+(-/+), jossa miinus ja plus otetaan numeronäppäimistöstä. Cslconfig-ohjelmalla fonttikoon voi asettaa pysyvästi.

CSL 2 -koneissa X-istunto saattaa hyytyä ulos kirjauduttaessa. Tähän todennäköinen syy on Netscapen ja KDE:n istuntomanagerien yhteensopimattomuus. Käynnissä olevan Netscapen tappaminen toiselta koneelta käsin saattaa auttaa, mutta parasta on sulkea koko Netscape ennen uloskirjautumista. Hyytyneen X-istunnon pystyy tappamaan näppäinyhdistelmällä ctrl+alt+backspace, jos näppäimistö toimii. Katso myös TKTL FAQ.

CSL 2 -koneissa ei voi perua tulostustöitä lprm-komennolla.