|
 |
Palaute ja opettajan kommentit kurssista 581360
Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka (syksy 2014), Arto Wikla
Opiskelijapalaute 30.12.2014 mennessä. Omat kommenttini 30.12.2014.
Vastauksia 23.
Omia kommenttejani opiskelijoiden sanallisiin palautteisiin on kirjoitettu vaakaviivojen väliin kursiivilla. Siis juuri tämän kommentin tapaan.
Palautteessa oli kiitosta, kehittelyehdotuksia ja myös melko ankaraa kritiikkiä. Kiitos näistä kaikista; myös tuo ankara kritiikki on hyvin arvokasta.
Numeeriset
| Kurssin tavoitteet olivat minulle alusta saakka selvät (?tiesin, mitä minun tuli oppia?) | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 0 | 0 | |
| 1 | eri mieltä | 2 | 8,7 |  |
| 2 | enimmäkseen eri mieltä | 4 | 17,4 | |
| 3 | ehkä | 9 | 39,1 | |
| 4 | enimmäkseen samaa mieltä | 5 | 21,7 | |
| 5 | samaa mieltä | 3 | 13 | |
| Keskiarvo | 3,1 | |||
| Kurssilla käytetty materiaali (esim. tehtävät, luentomateriaali, muu kirjallisuus) tuki oppimistavoitteiden saavuttamista | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 1 | 4,3 | |
| 1 | eri mieltä | 0 | 0 | |
| 2 | enimmäkseen eri mieltä | 4 | 17,4 | |
| 3 | ehkä | 6 | 26,1 | |
| 4 | enimmäkseen samaa mieltä | 7 | 30,4 | |
| 5 | samaa mieltä | 5 | 21,7 | |
| Keskiarvo | 3,6 | |||
| Toiminta kurssilla (esim. aikataulutus, ohjaus, muu opetus) tuki oppimistavoitteiden saavuttamista | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 0 | 0 | |
| 1 | eri mieltä | 0 | 0 | |
| 2 | enimmäkseen eri mieltä | 4 | 17,4 | |
| 3 | ehkä | 2 | 8,7 | |
| 4 | enimmäkseen samaa mieltä | 5 | 21,7 | |
| 5 | samaa mieltä | 12 | 52,2 | |
| Keskiarvo | 4,1 | |||
| Kurssin arviointi (esim. harjoitukset, työt, kokeet, niiden keskinäinen suhde) mittasi keskeisten oppimistavoitteiden saavuttamista | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 0 | 0 | |
| 1 | eri mieltä | 0 | 0 | |
| 2 | enimmäkseen eri mieltä | 5 | 21,7 | |
| 3 | ehkä | 5 | 21,7 | |
| 4 | enimmäkseen samaa mieltä | 6 | 26,1 | |
| 5 | samaa mieltä | 7 | 30,4 | |
| Keskiarvo | 3,7 | |||
| Kurssi oli työläs | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 0 | 0 | |
| 1 | eri mieltä | 0 | 0 | |
| 2 | enimmäkseen eri mieltä | 3 | 13 | |
| 3 | ehkä | 7 | 30,4 | |
| 4 | enimmäkseen samaa mieltä | 7 | 30,4 | |
| 5 | samaa mieltä | 6 | 26,1 | |
| Keskiarvo | 3,7 | |||
| Annan kurssille kokonaisuutena arvosanan | lkm | % | ||
| 0 | ei kommenttia | 0 | 0 | |
| 1 | 1 | 0 | 0 | |
| 2 | 2 | 5 | 21,7 | |
| 3 | 3 | 4 | 17,4 | |
| 4 | 4 | 8 | 34,8 | |
| 5 | 5 | 6 | 26,1 | |
| Keskiarvo | 3,7 | |||
Tekstimuotoiset vastaukset
Kysymys 7 Kommentoi kurssin toimintaa, sisältöä, opettajien tai ohjaajien toimintaa; hyödyllisyyttä, mielekkyyttä, relevanssia, vaikeustasoa; kehitysehdotuksia, kritiikkiä, kiitoksia- Opettajalle kiitos oikein hyvästä, ja mielenkiintoisesta kurssista. Kurssi on hyvin liitetty tarkastelemaan sosiaalipsykologian käsitteitä tietotekniikkaan liitettynä, Kurssi avasi erilaisia näkökulmia ryhmätyöskentelyyn it-alan työtehtävissä. Kurssilla oli käytetty monipuolisesti erilaisia opiskelutekniikoita (luennot, harjoitteet, vierailijaluennot), ja kurssin ilmapiiri pysyi avoimena ja keskustelua syntyi.
- Kurssin harjoitustehtäviä voisi miettiä niin, että niistä saataisiin mielenkiintoisempia ja näin ollen syntyä enemmän mielenkiintoisia havaintoja. Esim. jokin vaikea ongelma, missä olisi syntynyt ryhmässä ristiriitaisia tunteita. Harjoituksissa ei joutunut poistua ns. mukavuusalueelta. Kaiken kaikkiaan todella hyvä kurssi!
- Ryhmätyöskentely ei toimi kuin työelämässä, jossa jokaisen työntekijän panos lasketaan suoraan palkassa. Toisaalta kurssin aihe huomioon ottaen, ryhmätyöskentely antaa hyvän tarttumapinnan kurssin aiheisiin. Analyysien kirjoittaminen oli todella työlästä, ja onneksi ot-ryhmän analyysissa ei ollut kuin yksi kokous analysoitavana kolmen sijaan. Olisin toivonut enemmän materiaalia ja läpikäyntiä johtamiseen liittyen.
- Kurssin nimi on harhaanjohtava - en oppinut ohjelmistoprojektien
johtamisesta juuri mitään. Ryhmädynamiikastakin lähinnä vain IPA- ja
SYMLOG-menetelmien käytön, mitä en pidä kovinkaan arvokkaana minkään
oikeassa työelämässä tarvittavan asian kannalta. Tuntuu melkein samalta
kuin jos olisin oppinut kirjoittamaan ihmisistä julkaisukelpoisia
horoskooppeja.
Harmikseni minun on todettava, että tämä taisi olla turhin kurssi, mitä
olen yliopisto-opiskelujeni aikana käynyt. Kurssin nimen perusteella
tällä olisi voinut olla erittäin mielenkiintoinen ja ajnkohtainen
kurssi, joten olen hieman ihmeissäni, miten näin on päässyt käymään.
Kovin suurta luottamusta ei herättänyt, että
- luentojen sisältö käsitteli lähinnä mediaseksikkäiden sosiaalipsykologian kokeiden tuloksia ja pintapuolisesti sosiaalipsykologian käsitteistöä
- luennoilta loppui asia jo reilusti ennen kurssin loppua
- luennoilla käytettiin jonkun toisen luennoijan materiaalia ("Mitäköhän tämä kohta tarkoitettaa, en tiedä, mitä aiempi vetäjä on ajatellut..."
- kaikki harjoitustyöt Fagerholmin luentoon liittyvää harjoitusta lukuun ottamatta olivat oikeastaan tismalleen samanlaisia - osaamme nyt käyttää IPA:a, mutta onko siitä mitään hyötyä?
- Fagerholmin käytännössä pakollinen luento oli turha, eikä varsinaisesti edes liittynyt kurssin asiaan
- Tiedä nyt noitten klassisten kokeiden "mediaseksikkyyttä" ... Ne ja nuo käsitteet oli tarkoitettu antamaan ideoita ja sanastoa omille havainnoille. Oikeaa sosiaalipsykologian tiedettä löytyy valtsikasta ...
- Matskua alkoi olla riittävästi kasassa koetta ajatellen jo ennen viimeistä luentoa. Varmaan jotakin "johtamisen teoriaa" voisi ottaa mukaan, jos kurssi vielä joskus pidetään. Tuo mainittu "Peopleware" voisi olla hyödyllistä. Ja saisipahan sitten kokeseenkin monipuolisempia kysymyksiä... ;-)
- Joo, ajattelin, että Ikosen & Paakin materiaali olisi ehkä hyödyllistä lisäluettavaa. Sitähän ei kuitenkaan sisällytetty koealueeseen muuten kuin ehkä ideoiden antajana. Ja eihän tuossa matskussa ollut kuin pari paikkaa, jonka viestiä en ymmärtänyt... ;)
- IPAsta, ks. yllä.
- Aika moni ryhmä oli kirjannut mielenkiintoisia ajatuksia ja pohdintoja Fagerholmin luennon innoittamana. Kyseessähän ei ollut referaatti vaan vapaamuotoinen essee.
- Helkaman kirjaa vielä luki, mutta Brown kävi unilääkkeestä. Toki ko. alalla täytyy tekstiin avata tutkimuksia jne, mutta jos löytyy kirja joka hiukan tiiviimmin esittelee asiat, niin olisi parempi. Brown tuntui pitkälti nimisulkeisilta ja varsinainen asia oli ripoteltu sinne tänne. Tähdellisempää on ymmärtää käsitteet ja prosessit kuin osata luetella tutkijoiden tai tutkimusten nimiä ja vuosilukuja.
- Odotukset tältä kurssilta eivät aivan täyttyneet. Olisin halunnut, että jotenkin tämän avulla voisin oppia paremmaksi ryhmätyöskentelijäksi ja oppia, mitkä ovat mihinkin tilanteeseen sopivia tapoja johtaa ohjelmistoprojekteja. Oli kuitenkin liikaa ryhmien analysointia (eikä ollenkaan analysoitu johtajia vaan pelkästään ryhmiä vaikka ei sekään vielä kuitenkaan olisi riittänyt). Analysointi on kyllä hyödyllistä (oppii esim. mikä on ryhmälle haitaksi ja saattaa oppia kiinnittämään huomiota itseensä, miten esim. käyttäytyy), mutta koko kurssin harjoitustyöt ei saisi keskittyä siihen. Yksi IPA analyysi ja yksi SYMLOG analyysi olisivat mielestäni riittäneet. Ensimmäisen IPA analyysin jälkeen tuntui 2. ja 3. ryhmätyöt tuntuivat saman kopioimiselta. Tämä nyt oli se mun käsitys kurssista. Johtajuudesta käsiteltiin enempi ryhmän sisäistä johtajuutta (että joku tavallinen rivijäsen johtaa jollain tapaa) eikä niinkään todellista johtajuutta, kuten esim. miten jonkun Scrum Masterin kannattaa johtaa. Tosin en tiedä sitten onko tommoiset asiat edes opeteltavissa tai tietenkin omaa käytöstä voi muuttaa, mutta aika pitkälti oma käyttäytyminen tulee luonnostaan.
- Kurssista olisi saanut varmasti enemmän irti, jos olisi lukenut kirjoja alusta pitäen ja/tai käynyt luennoilla. Aikataulurajoitteisena kurssin harjoitukset jäivät vähän epämääräisiksi ja niistä ei ollut kovin merkittävää hyötyä.
- Syventävällä kurssilla opettajan tulisi tuntea aihealue paremmin. Nyt oli välillä vähän harrastelijamainen ja arvuutteleva meno. IPA ja ryhmien arviointitehtävät korostuivat myös aivan liikaa teorioiden sisäistämisen kustannuksella. Lisäksi ohjelmistokehitys olisi pitänyt sitoa paremmin kurssin aihealueeseen - kaikkea tulkintaa ei voi jättää opiskelijoiden vastuulle. Kokonaisuutena kuitenkin mielenkiintoinen, ja kokeneena opettajana Wikla aktivoi hyvin oppilaita.
- En odottanut kurssilta kummia, mutta vähäinenkin odotukseni alittui. Kurssi oli sisällöltään ihan totaalista höpöhöpöä ja sopisi paremmin aineopintojen korikurssiksi kuin syventäväksi opinnoksi, mutta kun niitä korikursseja ei enää ole. Harjoitukset olivat tylsiä ja hyödyttömiä. Tulin kurssille etsimään kadonnutta opiskelumotivaatiota, mutta valitettavasti kävi aivan päinvastoin. Kurssin jälkeen minun on entistäkin vaikeampi nähdä opinnoissa mitään järkeä.
- Kurssin parasta antia olivat keskustelut. Kurssin aikana käytettiin hieman liikaa aikaa IPAan, olisi ollut kiinnostavaa hyödyntää SYMLOGia aikaisemmassa vaiheessa. Ryhmätöiden tekeminen oli hauskaa ja oli hienoa huomata, kuinka eri ihmiset tulkitsevat saman asian eri tavalla.
- Fabianin vierailuluento jäi vähän pettymykseksi, sillä se sisälsi pitkälti entuudestaan (tältä ja muilta kursseilta) tuttuja asioita. Jonkun asiantuntijan (esim. isoissa projekteissa työskennelleen) vierailuluento olisi ollut mukava lisä ja antanut vähän konkreettista perspektiiviä pelkkien kuviteltujen ja näyteltyjen ryhmädynamiikkaa käsittelevien tilanteiden lisäksi.
- Kurssin aihe on kiinnostava ja selvästi "normaalista" opintotarjonnasta poikkeava. Tämä on hyvä. Pyrkimys opettamiseen ryhmätöiden avulla ja itsereflektion kautta on hyvä. Järjestelyt yleisesti ottaen toimivat hyvin. Suurin ongelma on kahden sinällään suuren aiheen, ja ennen kaikkea näiden kohtaamisen, tunkeminen suhteelliseen lyhyeen kurssiin. Jos ja kun sosiaalipsykologian perusteisiin ei ehditä paneutua kunnolla, jää asioiden soveltaminen vähän pintapuoliseksi ja mekaaniseksi. Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmätyö ovat toki itsessäänkin mielenkiintoisia aiheita, mutta muutaman sospsykan peruskurssin käyminen alle toisi varmaan ihan eri tavalla näkökulmaa ja syvyyttä. Ehkä se tuo toisinpäinkin, toivotaan ainakin näin.
- Hyvä idea kurssiksi, ja varsin tärkeä alue osata. Harjoitustehtävät ja videoanalyysitehtävät oli hyviä.
- Iso kiitos hieman erilaisen kurssin järjestämisestä! Kurssin järjestelyt olivat toimivat ja laskuharjoitukset olivat mielenkiintoisia. Miettisin kuitenkin kurssin rakenteen mielekkyyttä. Muun muassa kokeen tarpeellisuus mietityttää, kun kurssin järjestelyt ovat muutenkin poikkeavat ja kirjoitettavaa on paljon. Kurssia voisi viedä rohkeammin pois "normaalimuodosta". Koe tuntui irralliselta, kun luentojen materiaali ja laskuharjoitukset eivät täysin kohdannneet. Kurssilla voisi esimerkiksi olla enemmän ryhmätoimintaa paikan päällä. Psykologia on kuitenkin erittäin tarpeellista!
- Kiitos mukavasta kurssista arvoisa Arto Wikla! Videointi jännitti aluksi, mutta kun pääsin sen yli oli hyvä fiilis. Ryhmäni oli mukava ja tehtävien teko sujui hyvin. Luennoilla pysyi mielenkiinto ja keskittyminen tosi hyvin. Kurssi sai minut ajattelemaan ryhmäytymistä uudesta näkökulmasta.
- Aikataulutuksesta voisin sanoa sen verran, että harjoitusryhmät oli vähän tyhmästi juuri luennon jälkeen samana päivänä. Tietysti se on ihan kiva kun sama asia jatkuu heti, mutta nyt pääsi helposti käymään siten, että jätti helposti luennolle tulematta kun esseen dedis paino päälle. Muuten oli oikein mukava kurssi, tykkäsin kun kaikkea osaamista ei mitattu pelkästään kokeella.
- Kiinnostavat harjoitukset. Pidän siitä, että tehdään paikan päällä kokeellisia juttuja ja raportoidaan niistä jälkikäteen vs. perinteinen "tee ensin tehtävät kotona ja käydään läpi harjoituksissa" -malli. Kivempi tulla paikalle. Viimeinen tehtävä, jossa analysoitiin ot-ryhmän videoita oli periaatteessa kiinnostavin, mutta käytännössä videota oli aika inhottava seurata esimerkiksi sen takia, että aika suuri osa huomiosta meni sen selvittämiseen, kuka ylipäänsä puhuu. Ei se kuitenkaan kokonaisuutena kurjaa ollut.
- Kurssi oli sisällöltään vahvasti sosiaalipsykologiaan painottuva, mutta opittua ei mielestäni sovellettu tarpeeksi ohjelmistoprojektien kontekstiin.
- Mielestäni kurssi keskittyi liikaa sosiaalipsykologian perusteisiin.
Materiaali tuntui olevan lähinä 50-80-luvun college-tutkimuksia perus
psykologiasta peräjälkeen, missä joissakin tapauksissa oli mainintä "hmm
ehkä voisi toimia ohjelmistotuotannossa". Se oli siis suurimmaksi
osaksi melko irrelevanttia aiheeseen "_Ohjelmistoprojektien_ johtaminen
ja ryhmädynamiikka". Kuvaavampi kurssinimi olisi ollut mielestäni
"Johtamisen ja ryhmädynamiikan historia".
En näe mitä hyötyä oli käyttää niin paljon IPA-menetelmää harjoitustehtävissä, kun emme opetelleet erikoisemmin, miten sen tuloksia tulisi tulkita tai soveltaa jatkossa. Jokainen varmasti ymmärtää ilman erillistä excel-taulukkoa, jossa on 12 aktiluokkaa, milloin henkilö on turhautunut tai edistämässä työtä. En usko, että oikeita ohjelmistoprojekteja johtavat ihmiset käyttävät IPAa tai höytyisivät sen käyttämisestä kovinkaan paljoa.
Ymmärrän kyllä, että ohjelmistoprojektien johtamista ei voi oppia kuin johtamalla. Aiheeseen liittyvä teoriapuoli kuitenkin jäi mielästäni laihaksi, varsinkin ajatustyötä tekevien johtamisen osalta. En kokenut, että materiaali valmistaisi minua _ohjelmistoprojektien_ johtamiseen (tai toimivuuden/onnistumisen analysointiin, mikä oli kurssin virallinen painopiste), mihin varmasti moni tietojenkäsittelytieteen maisteri törmää työelämässä ainakin jossain muodossa.
Toivoisin seuraavalla iteraatiolla enemmän käytännön asiaa. Esimerkkejä: mitä käytännön eroja on ketterän ja vesiputousmallin johtamisessa, miten johtaa erikokoisia projekteja, miten huomioida henkilöiden tarpeet oikein, miten toimia tapauksissa kun henkilö tekee liian vähän/liikaa/, miten tuottaa tarpeeksi "laadukas" tuote ajan ja rahan salliessa...
Peopleware-kirja (https://en.wikipedia.org/wiki/Peopleware:_Productive_Projects_and_Teams) mielestäni käy lävitse johtamisen käytännön asioita hyvin. Ehkäpä siitä ja parista muusta käytännön kirjasta voisi saada täytettä kurssin loppupäähän ja vaihtelua harjoitustehtäviin ;)
Luennoitsijana Wikla on pirteä ja innostava, siitä kiitokset. - Paljon käytettiin IPA:a harjoitustöissä, mutta onko se edes niin kummoinen. Ehkä harjoitustöiden aiheissa voisi vähän hienosäätöä tehdä, esim kirjoittaa hyvän johtajan käsikirja tms?
- Tähän astisista kursseista kaikista työläin. Sen takia, että aihe ei liity suoranaisesti tietojenkäsittelytieteeseen, on kurssista tehty työläämpi? Lisäksi mielestäni arvosteluasteikkoa ei saisi kurssin kokeen jälkeen missään tilanteessa muuttaa tiukempaan suuntaan, kuten tällä kurssilla tehtiin!
- [lisäys 2.1.15]
Kiitokset kurssista luennoijalle. Tietojenkäsittelytieteessä on harvoin
ollut tarjolla vastaavanlaisia yleissivistäviä kursseja. Oli virkistävää
lukea sosiaalipsykologian alkeita, sillä en ollut aiheeseen aiemmin
tutustunut. Vaikka sosiaalipsykologian puolelta materiaali oli ihan
mielenkiintoista, materiaali jäi aika heikoksi ohjelmistoprojektien
johtamiseen liittyen. Tätä tulisi mielestäni kehittää tulevaisuudessa,
sillä johtajuusesimerkit jäivät mieleen lähinnä Helkaman ja kumppaneiden
kirjasta, eivätkä myöhemmin käsitellyistä luentokalvoista. Kurssi oli aika
työläs, viikottaiset ryhmätyöt vievät paljon energiaa. Tehtävien määrää
voisi ehkä karsia ja nostaa itse kokeen painoarvoa.
Kiitokset ideoista!
Kiitokset! :-)
Tuo työelämää jo tuntevien opiskelijoiden kiinnostava keskustelu ja kommentointi luennoilla olikin kurssin yksi keskeinen tavoite: kokemusten jakaminen sosiaalipsykologian ilmiöiden viitekehyksessä.
Yksi idea olisi ollut antaa työryhmille jokin ohjelmointiprojektin kaltainen tehtävä; vaikkapa jonkin järjestelmän spesifiointi tms. Harjoituksiin käytettävä aika ei kuintenkaan tällaiseen ehkä olisi riittänyt? Itsereflektioiden mukaan ryhmillä oli hyvin vaihteva kiinteys, koheesio, ja yhteistyötä tehtiin ryhmässä hyvin vaihtelevassa määrin.
Tuolla alempana näkyy annetun yksi mielenkiintoinen linkkivinkki "Peopleware"-aiheeseen. Täytyy perehtyä, jos kurssi vielä joskus pidetään. Ikosen & Paakin materiaali toivottavasti jossain määrin täydensi johtamisen ongelmien pohdintaa.
Yksi kurssin ajatus oli, että projektiryhmän perustamisen ja johtamisen kannalta organisaatiomuotoja tärkeämpää on havaita ja osat suunnata sellaisia ryhmädynamiikan ilmiöitä ja mekanismeja, jotka joko haittaavat tai edistävät työn onnistumista. Voisi ajatella tämän olevan johtamisen kannalta tärkeä taito.
IPAsta (ja osin Symlogista): Kuten luennoilla useammankin kerran oli puhetta, IPAa oli tarkoitus käyttää siten, että saadaan jokin tarttumapinta ja lähtökohta ryhmätapahtumien analyysiin. Erityisesti myös siten, että jos IPAn antama käsitys ei vastaa intuitiivista käsitystä, asia on halpompi huomata ja tulkita olemalla eri mieltä IPA-analyysistä. On hankala analysoida mitä tahansa asiaa, ellei ole käytössä mitään analyysityökalua – huonokin työkalu on parempi kuin ei mitään työkalua. Aika monessa sanallisessa analyysissä IPAn antamia tuloksia kuitenkin pidettiin melko osuvina.
Sitten kommentteja noihin ranskalaisiin pallukoihin:
No, Helkama & al. onkin kokoava peruskurssikirja, Brown syvällisempi esitys, joka ei esimerkeissä säästele. Nimiä ja vuosilukuja ei kyselty.
Joo, oleellisia ajatuksia. Ja on totta, että dominanssihierarkiaa käsiteltiin, mutta ei niinkään "nimetyn johtajan" ongelmia. Symlogiahan käytettiin vain itsereflektiossa, IPAa kahdessa alustavassa harjoituksessa ja sitten siinä videoanalyysissä. Ne kaksi saliharjoitusta oli tarkoitettu IPA-koodauksen opetteluksi ja harjoitteluksi, jotta siinä videoanalyysissä sitten oltaisiin edes vähän kokeeneempia IPAilijoita.
On totta, että luennot oli tarkoitettukin tärkeiksi; ei niinkään omien jutteluideni takia vaan ennen kaikkea paikalla olleiden työkokemusta omaavien opiskelijoiden kiinnostavista kommenteista ja esimerkeistä johtuen. Ja kyllä kurssikirjojen lukeminen ihan noin ylesestikin kannattaa, jos päämääränä on oppiminen, ei vain kurssin suoritus ... ;-)
Jep, sosiaalipsykassa todellakin olen amatööri. Yhtenä pyrkimyksenäni oli provosoida (positiivisessa mielessä) työryhmiä todellakin ryhmäytymään ja sitä kautta (so. kantapään kautta!) havaitsemaan ryhmätyön ilmiöitä ja ongelmia. Sikäli tosiaan "jätin tulkintaa opiskelijoiden vastuulle". Onko tämä nyt sitä "tekemällä oppimista"? Itsereflektiovastausten perusteella moni opiskelija oli saanut vallan tukevan otteen ryhmäilmiöiden havaitsemiseen ja analysointiin.
Ongelmana aineopintotasoisena olisi se, että osallistujilla olisi varmasti paljon vähemmän työkokemusta ja kokemusta ryhmätyöskentelystä. Tästä kokemuksesta ainakin luennoilla oli paljon iloa. Tämän kurssin takia opiskelumotivaatiota ei todellakaan kannata menettää! Kurssi on hyvin epätyypillinen tietojenkäsittelytieteen kurssiksi. Ns. "kovaa asiaa" löytyy useimmilta laitoksen kursseilta. Ja tervetuloa opintoneuvontaan! Sieltä voi saada motivaatiota.
Joo, olisihan sitä voinut ihan alusta alkaen ottaa mukaan tuon Symlog-profiloinninkin. Ehkä se ei olisi liikaa lisännyt työmäärää.
Kuten ylempänä totesin, aika moni ryhmä sai Fabianin luennon innoittamana aikaan kiinnostavan esseen. Tuo idea jonkin ison projektin vetäjän pitämästä vierailusta on hyvä! Ja vapaa luentoaikakin olisi ollut käytettävissä. Laitetaan korvan taakse!
Hyvä! Toivottavasti moni projektin vetäjäksi aikova saikin virikkeen mennä suorittamaan edes perusopinnot sosiaalipsykologiasta!
Kiitos! :-)
Kiitos! :-)
Tuo koe ja itsereflektio olivat sikäli tärkeässä asemassa, että vain niissä pisteet (maks. 30) olivat henkilökohtaisia. Muut pisteet (maks. 30) sai aina koko ryhmä. Tarvitaanko sitten erillinen koe? Hmm... Ainakin itselleni – laiskahkolle henkilölle – koetilanne on aina ollut merkittävä oppimistilanne: kun on pakko skarpata niin skarpataan sitten. En tosin tiedä toimiiko kaikille samoin.
Hienoa kun avasi näkökulmia! :-)
Asialla tosiaan on kaksi puolta. Monelle työssä käyvälle on varmaan helpompaa järjestää yksi viikoittainen aika kuin kaksi. Ja tuo deadline-asiahan on vain työn suunnittelusta kiinni... ;-)
Kiitokset! Tuo analysoitava video ei tosiaan ollut paras mahdollinen. Yksi ongelma on myös se, että kyseessä olivat vasta ryhmätyötä harjoittelevat henkilöt, eivät ammattilaiset. Vaan mistähän saisi videoita ammattimaisesta ohjelmistotuotantoryhmästä?
Hmm? Saisikohan tämän tyyppisen kurssin jotenkin nivottua ohjelmistotuotantoprojektin osaksi? Luultavasti ei, koska projekti jo nykyisellään on aika raskas. Toinen vaihtoehto olisi teetättää dynamiikkakurssin ryhmillä jokin pieni ohjelmistoprojekti, mutta silloin kurssi varmaan pitäisi kasvattaa vähintäänkin kahden periodin mittaiseksi. Pohdittavaa.
Kiitos laveasta analyysistä ja tuosta kiitoksesta!
Nuo "50-80-luvun college-tutkimukset" ovat ymmärtääkseni sosiaalipsykologian peruskauraa – tuo tiede on _hieman_ vanhempi kuin tkt. Tutkimusten esittelyllä pyritään tuomaan esiin ilmiöitä, joita tuolla alalla pidetään kiinnostavina.
IPAsta olikin puhetta jo ylempänä.
Ja suurkiitokset tuosta "Peopleware"-vinkistä! Pitää tutustua.
Kokeessahan tuollaisen käsikirjan runkoa jo kirjoiteltiinkin... ;-)
Kurssia ei ole tarkoitettu ylityölääksi. Tuossa numeerisessa tuloksessa (ks. sivun ylälaita) kurssin työläydeksi näkyy arvioidun 3,7/5, mikä lienee kohtalaisen tavanomainen työläysluku laitoksen kursseilla.
Se kurssin alussa annettu pisteytys oli alustava. Sillä enemmistö olisi saanut 5/5. Ei tulos kovin kehno ollut tällä tiukemmallakaan pisteytyksellä:
5 : 7 ******* 4 : 9 ********* 3 : 4 **** 2 : 4 **** 1 : 0