Hämä- hämä- häkki ...

Hämähäkit ovat kauniita ja viisaita: eivät hötkyile ympäriinsä niin kuin me selkärankaiset tasalämpöiset ...

Chilentarantula (Grammostola rosea) (1.) (30.11.2001)
Punavarvas (Avicularia metallica) (8.12.2001, muutti Lahteen 15.11.2003)
Valkopolvi (Acanthoscurria geniculata) (1.) (1.2.2002, kuoli 24.3.2004!)
Meksikonpunajalka (Brachypelma emilia) (30.4.2002)
Meksikonpunapolvi (Brachypelma smithi) (19.9.2002, muutti Mikkelin seudulle 24.5.2008)
Mustasamettitarantula (Brachypelma vagans) (1.) (1.11.2002, kuoli 19.3.2003!)
Venezuelan psalmilaulaja eli aurinkotiikeri (Psalmopoeus irminia) (22.3.2003, muutti Lahteen 15.11.2003)
Mustasamettitarantula (Brachypelma vagans) (2.) (24.10.2003, uusi yritys)
Valkopolvi (Acanthoscurria geniculata) (2.) (30.3.4004, vanhuuteen kuolleen tilalle)
Chilentarantula (Grammostola rosea) (2.) (30.3.2004)
Theraphosa blondi (7.10.2004)
Chromatopelma cyaneopubescens (26.11.2004, muutti muualle 25.5.2008)
Hämähäkit ja aika
Tietoa hämähäkeistä, erityisesti tarantuloista

Pari muuttoilmoitusta 26.5.2008. Edellinen varsinainen päivitys 18.4.2005. Arto Wikla

Chilentarantula (Grammostola rosea) (1.)
(Chilean Rose Tarantula)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 5 cm. Aikuinen naaras.
Hankittu 30.11.2001. Kuvat 2.12.2001.
Nahanluonteja: 10.7.2003, 28.9.2004

Uusia kuvia chilentarantulasta 27.1.2002 - juodaan ja venytellään.
Hämähäkkiuutisia 16.1.2002: mm. chilentarantula metsästää.
Chilentarantula iltavillissä maaliskuussa 2002 - vähän tarinaakin.
Chilentarantula metsästää syyskuussa 2002.
Hämähäkkiuutisia maaliskuussa 2003: mm. chilentarantula venyttelee.
Grammostola rosea kukoistaa huhtikuussa 2003 Mutta milloin se luo nahkansa?!
Viimeinkin 10.7.2003 nahanluonti!
Chilentarantulan nahanluonti 28.9.2004

Punavarvas (Avicularia metallica)
(Pinktoe Tarantula, Rotfußvogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 2 cm. Nuori poikanen.
Hankittu 8.12.2001. Kuvat 11.12.2001.
Nahanluonteja: ?.1.2002, ?.5.2002, 4.10.2002

Hämähäkkiuutisia 16.1.2002: mm. punavarpaan pesä
Punavarvas, lokusti ja uusi pesä - myös kokemuksia lajista
Punavarpaan putkipesä 5.5.2002
Punavarpaan uusi terraario 6.8.2002
Punavarpaan pesä uudessa terraariossa syyskuussa 2002

[1.10.2003] Punavarpaasta ei ole ollut paljon kerrottavaa. Se elelee päivät putkipesässään. Öisin sen täytyy käydä juomassa ja saalistamassa, koska se on pysynyt hengissä. Pientä liikettä pesän sisältä joskus näkyy. Ehkä kerran kahdessa, kolmessa kuukaudessa eläimen voi nähdä pesänsä ulkopuolella.

[16.11.2003] Avicularia metallica muutti Lahteen 15.11.2003 hyvään kotiin. Jatkossa keskityn pelkästään maahämähäkkeihin.

Valkopolvi (Acanthoscurria geniculata) (1.)
(Brazilian Whiteknee Tarantula)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 3 cm. Poikanen.
Hankittu 1.2.2002. Kuvat 1.2.2002.
Nahanluonteja: 10.2.2002, 11.4.2002, 25.8.2002, 20.2.2003
Spermaverkkoja ainakin: ?.3.2003, 27.3.2003, 4.4.2003, 11.4., 14.4. ja monta kertaa tuon jälkeenkin
Kuoli 24.3.2004!

"Hämähäkki väärinpäin": Valkopolvi loi nahkansa 10.2.2002.
Hämähäkkiuutisia 16.2.2002: mm. valkopolvi syömässä
Valkopolvi syö ja voimistelee helmikuussa 2002 - myös ensivaikutelmia lajista
Valkopolven nahanluonti 11.4.2002.
Valkopolven onnellisuustanssi aamuyöllä 2.5.2002

[27.5.2002] Missä on valkopolven tunkio? Valkopolvi syö aivan niin paljon kuin terraarioon vain sirkkoja viitsii antaa. Se myöskin hyökkää juoma-astiaan valutetun veden perään - joskus suoraan vesisuihkun alle! Ja jos vieraille pitää näyttää liikkuvaa hämähäkkiä, riittää suihkuttaa vettä jonnekin terraarion nurkkaan. Peto on heti tarkistamassa, mikä "liikkuu". Yksi asia hämmästyttää: Muut hämähäkkini tapaavat jättää tyhjiksi imetyt hyönteisten kuoret siististi jonnekin "tunkioksi" valitsemalleen terraarion alueelle - chilentarantula jopa peittelee jätteet(!) - mutta valkopolven terraariossa ei näy mitään jätteitä! Ei se nykyään myöskään näy paljon kaivelevan. En osaa keksiä, minne hyönteisten kuoret joutuvat. Hämähäkit ymmärtääkseni syövät ravintonsa vain nestemäisenä. Valkopolven terraarion sisustus näkyy tässä kuvassa. Eläin on nykyään kahden nahanluonnin jälkeen paljon suurempi. Se ei muuten enää käytä puunpuolikasta pesänään. Useimmiten se päivystää kuvassa näkyvän vesiastian tienoilla - taitaa tietää, mistä sirkkoja saa? Ja kun kannen aukkko napsahtaa, se asettuu valpaana hyökkäysasentoon ja sieppaa sirkan hyvin vikkelästi, tanssii tansssinsa, imeskelee, sutii pedipalpeilla kitaansa. Ja mitään saaliista ei jää näkyviin!? Myös vanha pesä näyttää puhtaalta. Minne ruuaksi kelpaamattomat sirkkojen osat joutuvat? Salapoliisitehtävä...

Valkopolven kuva t-paitaan elokuussa 2002
Valkopolvi loi nahkansa 25.8.2002
"Kylläpä jalat ovat pitkät" - elämää ja sirkkoja syyskuussa 2002

[23.9.2002] Huh! Valkopolvi lojui terraarionsa keskellä hyvin rauhallisena. Oli lojunut jo tuntikausia. Suihkutin varovaisesti kosteutusvettä vasempaan sivuseinään. Silmää nopeammin peto kopsahti tuohon sivuseinään ja jäi roikkumaan jalkojensa varaan. Arvelin että tyyppi on varmaan nälkäinen. Etsin sirkoista suurimman - sekin kyllä varmaan liian pieni - ja laitoin terraarioon. Ruoka onnistui livahtamaan suojaan. Annoin saman tien toisen, mutta se juoksi suoraan vesikuppiin. Päätin pelastaa sen sieltä surman suuhun. Kun ojensin suuret pinsetit kuppia kohti, peto kaikkine jalkoineen tarttui pinsetteihin ihan tosissaan. Työkalu ei kai vaikuttanut syötävältä, koska peto luovutti. Laitoin vielä kolmannen sirkan, jotta saisin siivottua hukkumassa olevan pois. Kolmas joutui heti pedon kitaan. Vaan eipä aikaakaan, kun hukkuva onnistui pelastautumaan. Mutta vain hetkeksi: taas kuului napsahdus tai paremminkin kolahdus. Ja ojasta allikkoon joutui kakkossirkkakin. Numero ykkönen vielä piilottelee, mutta napsaus on vain ajan kysymys. Tuo hyökkäys pinsettien kimppuun oli oikeasti aika pelottava; otus on todella tehokas! Jos se kävisi vaikka käden kimppuun, varmasti tulisi pahaa jälkeä. Mutta hieno eläin!

Valkopolvi on linssilude marraskuussakin: poseerausta ja keikistelyä 2002
Valkopolven nahanluonti 20.2.2003 - viimeinkin! - dramaattinen kuvakertomus
Valkopolven vaikeuksia nahanluonnin jälkeen
Valkopolvi selvisi vaikeuksistaan - ja osoittautui urokseksi, 3.3.2003
Hämähäkkiuutisia maaliskuussa 2003: mm. valkopolven klassinen uhkausele
Valkopolven spermaverkko 27.3.2003
Valkopolvi on villi koiras huhtikuun alussa 2003
Valkopolven spermaverkko 4.4.2003

13.4.2003 havaitsin jotakin hyvin huolestuttavaa: valkopolvi oli menettänyt toisen myrkkyhampaansa!

Poikamieselämää kevätkesällä 2003

[25.9.2003] Valkopolvi on selvinnyt ilman toista myrkkyhammastaan. Silloin tällöin olen tarjonnut sille vähän heikkokuntoisempia sirkkoja. Kovin usein eivät nekään ole kiinnostaneet. Mutta osasyy on, että jätkällä ei ole muuta mielessä kuin tytöt.

Valkopolvi kuoli 24.3.2004! Kovin hyvin se ei saanut enää syötyä edes helppona tarjoiltua ruokaa.
Mutta sen täysikasvuiseksi koiraaksi tulemisen nahanluonnistakin on jo yli vuosi, joten aikakin jo koitti...

Meksikonpunajalka (Brachypelma emilia)
(Mexican True Red Leg, Painted Red Leg, Rotbein Vogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus alle 2 cm. Hyvin nuori poikanen.
Hankittu 30.4.2002. Kuvat 30.4.2002.
Nahanluonteja: ?.4.2002, 1.6.2002, 29.7.2002, 28.9.2002, 27.3.2003, 27.7.2003, 20.4.2004, 31.3.2005

Toinen päivä: suurennuslasin alla ja parimuotokuvassa saaliin kanssa

Parissa päivässä poikanen kaivoi pesän puunpalan alle. Kun se 3.5.2002 oli saanut ruokasirkan ja vetäytyi saalis leuoissaan pesäänsä, tarkastelin sitä hyvin läheltä suurennuslasilla. Tunsin itseni suorastaan hölmistyneeksi, kun pikku otus tuolloin teki uhkaamiseleen: nosti etujalkansa pelottavasti ilmaan. Ymmärsin heti ettei sirkkaa pidä yrittää siepata oikealta omistajaltaan ... (Valitettavasti tapauksesta ei ole valokuvaa, vain unohtumaton mielikuva!)

Tämä pikkuinen on hämmästyttävä otus! Sen lisäksi, että se rakentelee ympäristöään itsensä kokoisia maaston palasia siirrellen, se yllätti taas 10.5.2002: Olin edellisenä iltana täyttänyt sen juomakupin aivan täyteen. Pintajännityksen takia kuppi oli "ylitäynnä", ja vähän vettä oli valunut pesäänkin. Aamulla mitään juomakuppia ei näkynyt! Pikku tyyppi oli pengertänyt koko kupin ympäristön ja kantanut kuppiin koko vesipinnan peittävän kerroksen pohjamateriaalia! Mahtaako kyseessä olla tilanne: "puro tulvii, pesä turvataan rakentamalla pato"? Riippumatta siitä, mistä oli kyse, meksikonpunajalka vaikuttaa lajilta, jolla lienee jotakin mielessä. Voisiko sitä kutsua "päämäärätetoisuudeksi" tai "tavoitteellisuudeksi"? Ainakin tuo mitättömän pieni tiitiäinen näyttää koko ajan kovasti rakentelevan maailmaansa.

Syyskuussa 2002 kovasti kasvanut meksikonpunajalka sai uuden terraarion.
Taas "hämähäkki väärinpäin": meksikonpunajalan nahanluonti 28.-29.9.2002.
Hämähäkkiuutisia maaliskuussa 2003: mm. meksikonpunajalka 8.3.
Meksikonpunajalan nahanluonti 27.3.2003
Meksikonpunajalka kohtasi Venezuelan psalmilaulajan 7.7.2003. Jälkimmäisen onneksi välillä oli kaksi seinää...

[25.9.2003] Meksikonpunajalka on elo-syyskuussa syönyt (ja kasvanut) uskomattoman paljon! Joskus olen kokeillut, meniskö toinenkin suuri sirkka päivässä. Hyvin on mennyt.

Meksikonpunajalka sai viimeinkin uuden terraarion 8.1.2004!
Meksikonpunajalan nahanluonti 20.4.2004
Brachypelma emilian nahanluonti 31.3.2005

Meksikonpunapolvi (Brachypelma smithi)
(Mexican Redknee Tarantula, Mexican Orange Knee Tarantula, Rotknievogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 2.5 cm. Poikanen.
Hankittu 19.9.2002. Kuvat 19.9. ja 20.9.
Nahanluonteja: 18.11.2002, 22.2.2003, 13.10.2003 23.4.2004, 27.2.2005

Meksikonpunapolvi on tarantulamaailman superjulkkis: elokuvarooleja sillä on parin Bond-leffan lisäksi monia muita. Jos olet joskus elokuvissa pelännyt hämähäkkiä, se on melkoisella varmuudella ollut juuri Brachypelma smithi!

Pikku peto vietti ensimmäisen yönsä pakasterasian "katossa"; rasia oli jo terraariossa (ensimmäinen kuva). En hennonut hätistellä.

Kuten toisessa ja kolmannessa kuvassa näkyy, hiekka ei kelvannut pesäkolon edustan materiaaliksi. Eläin teki maansiirtotöitä ja valitsi turpeen. Tuntuu varmaan varpaissa pehmeämmältä?

Meksikonpunapolvi kävi kylvyssä 1.10.2002: kuvat ovat aika hellyttäviä!
Meksikonpunapolven nahanluonti 18.11.2002
Ja tältä sitä sitten näytettiin seuraavana päivänä...
25.11.2002 eläin vaikuttaa teiniltä, joka ei tiedä, minne pitkät raajansa asettaisi.
Meksikonpunapolven nahanluonti 22.2.2003
Hämähäkkiuutisia maaliskuussa 2003: mm. meksikonpunapolvi 8.3.
Meksikonpunapolvi sai uuden terraarion 20.5.2003

[25.9.2003] Meksikonpunapolvi söi uudessa terraariossa alkuhämmennyksen jälkeen innokkaasti, mutta nyt se on paastonnut jo muutaman viikon. Nahanluonti on varmasti tiedossa, ja kyllä jo alkaa olla aikakin.

Meksikonpunapolven nahanluonti 13.10.2003
Kuva college-paitaan 18.10.2003
Meksikonpunapolvi syö ja tanssii 3.11.2003
Meksikonpunapolven nahanluonti 23.4.2004
Nahanluonti 27.2.2005

Muutti Mikkelin seudulle 24.5.2008.

Mustasamettitarantula eli meksikonpunapylly (Brachypelma vagans) (1.)
(Mexican Redrump Tarantula, Black Velvet, Schwarzrote Vogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia ja etsi kuvista hämähäkki!)
Ruumiin pituus n 5. mm. Aivan vauva!
Hankittu 1.11.2002.
Nahanluonteja: 22.11.2002, 23.-26?.12.2002, 29.1.2003, 7.3.2003,
Kuoli 19.3.2003

Menin pahaa aavistamatta eläinkauppaan sirkkaostoksille. Kauppias näytti juuri saatuja pienen pieniä hämähäkkivauvoja - niitä oli muuten aika paljon ja halpojakin olivat, vain 12 euroa. Niinhän siinä kävi, että yksi nyt vain päätti lähteä mukaani... ;)

Kuten kuvissa näkyy, nuoriso nykyään saa tutustua rahamaailmaan jo varsin nuorena. Euro on tässäkin kaiken mittana... Keskimmäisessä kuvassa hämppy näkyy hakevan jo sormituntumaa rahan käyttöön...

Oli aika kummallista nähdä, miten tuo pikku piipertäjä saalisti aivan pikkuisen sirkanpoikasen. Peto osasi kayttäytyä aivan kuin aikuiset. Minulla vain oli vaikeuksia erottaa tuon mikromaailman draaman yksityiskohtia...

Toivottavasti pystyn pitämään noin pienen eläimen hengissä! Vauvat taitavat olla aika tarkkoja ruuan, lämpötilan, kosteuden, yms. suhteen?

[22.11.2002, klo 22] Mustasamettitarantula luo parhaillaan nahkaansa. En valitettavasti valokuvauslaitteillani saa kunnon kuvaa noin pienestä kohteesta. Mutta nahanluonnin tapa on erilainen kuin muilla hämähäkeilläni: eläin kutoi ympärilleen verkkosuojan ennen operaation alkamista - siis ei vain maahan vaan otus kääriytyi kokonaan verkkoonsa! En vielä tiedä, onko kyseessä lajiominaisuus vai vain hyvin nuorten yksilöiden turvallisuusjärjestely. Enkä ole edes varma, onko tuo tulkintani verkon kutomisesta oikea! Kovin on mittakaava pieni. Mutta muista näkemistäni nahanluonneista tämä operaatio poikkesi.

[3.12.2002] Kumma tyyppi - johtuneeko lajista vai nuoresta iästä? Nahanluonnin jälkeen ruoka on maistunut. Ei siinä mitään kummaa ole. Mutta tänään otus käyttäytyi odottamattomasti: Ensiksikin sieppasi pikku sirkkasen poikittain leukoihinsa. Aika pitkään sirkkaraukka sätki; myrkkyä ei varmaan pikku pedolla ole kovin paljon käytössä. Vaan kun oli päässyt niskan päälle, aikansa imeskellyt ja paketoinut saaliinsa, poikanen kiipesi seinälle ja sieltä pudottautui tai hyppäsi (ehkä putosi?) paketoidun saaliin päälle ja otti sen taas leukoihinsa syötäväksi. Voisiko olla että harjoittelee? Kirjojen mukaan ei pitäsi olla tarpeen. Ehkä oli nuoruuden riehakkuutta ja riemua? Vaan mitenpä kukaan voisi tietää?

[10.12.2002] Pikku peto jaksaa hämmästyttää: Periaatteessa mygalomorphae-heimon hämähäkit (eli "tarantulat" tai "lintuhämähäkit") eivät tietääkseni kudo pyyntiverkkoja. Mutta oli miten oli, aika moni mustasametin saalissirkka on sotkeutunut seitteihin, joita hämppynen on kutonut pikku terraarionsa pohjalle ja seinänvierustoille! Liekö tämäkin vain nuoren yksilön erikoisuus? Aika näyttää.

[30.12.2002] Kylläpä ovat hämähäkit passiivisia sydäntalvella! Edes ohikiitävä sirkka ei paljon näy hetkauttavan. Ja pakkoko nykyään tosi suuren valkopolven on kiivetä terraarionsa kattoon mahdollisimman lähelle lamppua? Luulisi että kiinni pitäminen olisi työläämpää kuin 10 senttiä alempana maastossa kölliminen. Ainoa aktiivimpi näkyy olevan pikkuinen mustasamettitarantula (ent. meksikonpunapylly), joka juuri imeskeli minisirkkapirtelönsä ja kantoi sitten jätteet kiltisti jätteille varaamalleen kaatopaikalle. Otus muuten on luonut jo pariin kertaan nahkansa; nykyään se saattaisi melkein yltää euron reunasta reunaan, jos oikein yrittäisi. Mutta kukapa meistä rahan takia revittelemään rupeaisi? ;-)

11.1.2003 parin nahanluonnin seurauksena mustasamettitarantula on aika lailla kasvanut
(Mittakaavasta: musta juoma-astia on kinofilmipurkin kansi, vrt. ensimmäisiin kuviin.)

Mustasamettitarantula loi kolmannen kerran nahkansa 29.1.2003.
Kuvissa näkyy kaikkien nahanluontien vanhat nahat ja otuksen hurja kasvu.

Mustasametti sai uuden terraarion 8.2.2003. Miksi jo nyt? Suuri tuhotulva!

Jonnekin vesi häviää!? Jo 10.2.2003 uuden terraarion juomakuppi oli melkein tyhjä! Tätä kuvaa voi verrata kahta päivää aikaisempaan...?
Taisi selvitä: Tutkin ja täytin illalla juomakupin. Hämähäkki oli sitonut sen tiheällä verkolla maahan! Ja verkkoon oli kudottu mukaan pohjan multaa! Tuo yhdistelmä arvatenkin imee vettä maastoon? Jos näin on, tämä laji osaa rakentaa kastelujärjestelmän! Hämpyt ovat hämmästyttäviä otuksia! Pohjustin kupin tienoon hiekalla ja samalla nostin laitoja korkeammalle. Saa nähdä auttaako?

Mustasamettitarantula on hyvin omituinen, mutta päättäväinen eläin
- melko hurja kuvakertomus! (13.2.2003)

... ja tarina jatkuu: Mustasametti teki pesän... (17.-18.2.2003)

... mutta tarina päättyi: 19.3.2003 B. vagans kuoli!

Venezuelan psalmilaulaja eli aurinkotiikeri (Psalmopoeus irminia)
(Venezuelan sun tiger, Venezuela Ornament-Vogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus alle 1 cm, mutta jalat hyvin pitkät. Nuori poikanen.
Hankittu 22.3.2003.
Nahanluonteja: ?.4.2003, 11.6.2003, ?.7.2003, ?.11.2003

Kolme päivää B. vagansin kuoleman jälkeen menin eläinkauppaan sirkkaostoksille. Paikalle oli ilmestynyt kummallisesti liikkuva, tikun muodossa lepäävä ja omituisen niminen uusi tarantulalaji. Ja mukaanhan se lähti! Ja olin jo päättänyt, että enää en puissa asuvia lajeja hanki...

[5.4.2003] Psalmilaulaja yllätti: Monien www-sivujen luokittelusta ("puuhämähäkki") huolimatta se on elänyt maahämähäkin tavoin: tarjolla oli sekä puun oksa että piilopaikka maan päällä. Eläin valitsi filmipurkin puolikkaan. Eikä tässä vielä kaikki! Tyyppi rakensi - ensimmäisenä hämähäkeistäni! - siirrettävät ovet asuinputkensa molempiin päihin! Silti se pesästään hyökkää hämmästyttävän sujuvasti ruokasirkkojen kimppuun. Valitettavasti uusia kuvia ei ole, koska eläin asuu vielä toistaiseksi optisesti hankalassa "pakasterasiassa"...

[14.4.2003] Psalmopoeus irminia on huolestuttavan monta päivää pysytellyt piilossaan, molemmista päistään perusteellisesti tukkimassaan filmipurkinpätkässä. Pikkuinen ruuaksi tarkoitettu sirkka on aktiivisesti kierrellyt irminian asunnossa muutaman päivän. Ehkä psalmilaulaja luo nahkaansa piilossaan. Tai sitten... Hyvin huonossa kuvassa (6.4.2003) eläimen koipien lisäksi voi yrittää nähdä pesän idean. Toivottavasti kuva ei ole P. irminian viimeinen!

P. irminia löytyi 16.4.2003! Kunnossa!

Elämää kesällä 2003

[25.9.2003] Psalmilaulaja loi viimeksi heinäkuussa nahkansa ja kasvoi melkoisesti - enää ei tarvita lastenruokaa. Syyskuussa on syöty miltei kohtuuttoman ahneesti...

Psalmilaulajan pesä syyskuussa 2003

[16.11.2003] Psalmopoeus irminia muutti Lahteen 15.11.2003 hyvään kotiin. Jatkossa keskityn pelkästään maahämähäkkeihin.

Mustasamettitarantula eli meksikonpunapylly (Brachypelma vagans) (2.)
(Mexican Redrump Tarantula, Black Velvet, Schwarzrote Vogelspinne)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 2.5 cm. Poikanen.
Hankittu 24.10.2003
Nahanluonteja: ??.10.2003 (ilmeisesti vain juuri ennen muuttoa), 25.12.2003, 26.4.2004, 1?.7.2004, 27.10.2004, 29.5.2005

Taas kerran sirkkaostoksilla Paratiisilinnussa. Ja taas tuli tarkistettua tarjolla olevat hämähäkit. Joukossa sattui olemaan hyvin kaunis ja virkeä B. vagans. Kokemukset edellisestä olivat tosi hyvät: eläin oli poikkeuksellisen aktiivinen ja touhukas mm. rakennuspuuhissaan kuten näiltäkin sivulta on voinut lukea ja katsella. Ja tietenkin heti seuraavana päivänä eläin piti mennä hakemaan... Mikä kiinnostavinta, tämä uusi mustasamettitarantula on sen 19.3.2003 kuolleen pikkuisen sisarus!

Mustasametti syö ja tanssii 3.11.2003
Mustasamettitarantula luo nahkansa 26.4.2004
27.10.2004 oli taas nahanluonnin aika
B. vagansin uusi sisustus 26.11.2004

Valkopolvi (Acanthoscurria geniculata) (2.)
(Brazilian Whiteknee Tarantula)

Vanha valkopolvi kuoli vanhuuteen 24.3.2004. Ajattelin, että en hetkeen hankkisi uutta, mutta sirkkaostoksilla Paratiisilinnussa näin niin pikkuisen, mutta kovin, kovin virkeän A. geniculatan, että en mitenkään voinut vastustaa...

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 2 cm. Nuori poikanen.
Hankittu 30.3.2004.
Nahanluonteja: 31.3.2004, 18.5.2004, 24.7.2004, 8.11.2004

Tulokkaasta löytyy löytyy paljon uusia kuvia!
Uusi valkopolvi loi nahkansa heti seuraavana päivänä 31.3.2004!

[26.4.2004] Uusi valkopolvi on käyttäytynyt hyvin samaan tapaan kuin edeltäjänsä. Jo muutama päivä nahanluonnin jälkeen ruoka alkoi maistua. Nykyään eläin tuntuu syövän ihan niin paljon kuin sille vain viitsii tarjoilla! Ja alkaapa takapääkin taas paisua... Vähitellen kokeilin myös suurentaa sirkkojen kokoa ja hyvin on pärjätty! Aito A. geniculata! :-)

Valkopolven nahanluonti 18.5.2004
Nahanluonti 24.7.2004
Nahanluonti 8.11.2004
A. geniculatan uusi terraario 26.11.2004
Nahanluonti 15.4.2005

Chilentarantula (Grammostola rosea) (2.)
(Chilean Rose Tarantula)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 6.5 cm. Aikuinen naaras.
Hankittu 30.3.2004. Kuvat 13.4.2004.
Nahanluonteja: 9.6.2004

Kun 30.3.2004 hankin uuden valkopolven vähän aiemmin vanhuuteen kuolleen seuraajaksi, ostin samalla "vaihdokiksi" täysikasvuisen chilentarantulan - tekeillä on yksi hämähäkkivaihto...

Vähän aikaa luonani asuttuaan tuo otus osoittautui kuitenkin niin mukavaksi ja hauskaksi tyypiksi, että enhän minä sitä malta pois antaa! Piti siis perustaa sillekin kunnon terraario.

Hieman hämmästyttävä asia on, että tämä uusi chileläinen on paljon isompi ja vantterampi kuin vanha chileläiseni! Myös väritys on paljon tummempi. Paratiisilintu myi eläintä nimellä Grammostola spatulata, millä nimellä myös itse olivat chileläisiä ostaneet. Nykykäsityksen mukaan G. spatulata ja G. rosea ovat sama laji. Myös aiemmin G. cala -nimellä kutsutun lajin jotkut arvelevat olevan vain yksi värivariaatio G. rosea -lajista! Tämäkin lienee taas yksi esimerkki lajin arvoituksellisuudesta!

Muutamia sivuja, joissa pohditaan lajin nimeä ja kysymystä, onko oikeastaan kyse yhdestä lajista: All Named Species of Theraphosidae, in Eight - a Site about Tarantulas / Grammostola rosea (Chilean rose tarantula) / Grammostola / giantspiders.com / ...

Uusi chileläinen loi nahkansa 9.6.2004.

Theraphosa blondi
(Goliath Birdeater)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 4 mm. Aivan vauva. Vastakuoriutunut?
Hankittu 7.10.2004. Kuvat 7.10.2004.
Nahanluonteja: 25.10.2004, 16.12.2004, 1.2.2005, 25.3.2005, 28.5.2005

Kyselin herppinetissä, mistä voisi löytää Theraphosa blondeja. Apuun tuli sivujen vakituinen keskustelija Kiemura. Hän oli tilannut muutamia ylimääräisiä. Ja niinpä minullakin nyt on tuon kuuluisan lajin pienen pieni vauvanen... :-)

Kuvissa otuksen terraariona on Piltti-lastenruokapurkki. Aika pieniä sitä siis vielä ollaan!

Chromatopelma cyaneopubescens
(Greenbottle blue)

(Klikkaa pikkukuvia!)
Ruumiin pituus n. 1.5 cm. Poikanen.
Hankittu 26.11.2004. Kuvat 26.11.2004.
Nahanluonteja: (12.11.2004), ?.1.2005, ?.3.2005, 9.4.2005

Herppinetistä tutulta Kiemuralta sain ostaa T. blondin lisäksi myös hyvin mielenkiintoisen C. cyaneopubescensin.

C. cyano pesässään 13.12.2004
Chromatopelma cyaneopubescens aterialla 27.2.2005
Cyanon terraan kasvoi sieniä 16.3.2005!
Muutti muualle 25.5.2008.

Hämähäkit ja aika

Hämähäkeille aika on monessa mielessä erilainen kuin meille:

Hämähäkit putkahtivat jostakin tähän maailmaan jonkin verran alle 400 miljoonaa vuotta sitten, siis jonkin verran alle 400 miljoonaa vuotta sitten! Kädellisten historia yltää muutamaan miljoonaan vuoteen. Ja me ihmiset ilmestyimme tänne alle 3 miljoonaa vuotta sitten.
Me lämminveriset hötkyilemme koko ajan sinne tänne ja ruokaakin pitäisi saada säännöllisesti. Myös useimmat liskot ja hyönteiset yms. ovat "koko ajan menossa". Mutta hämähäkit syövät vain silloin, kun ruokaa sattuu kävelemään tai lentämään lähelle ja jos se saadaan kiinni... Jos ruokaa ei ole, ollaan hiljaa ja odotetaan; kyllä sitä joskus tulee! Ja vähällä ruualla kasvetaan vähemmän, enemmällä enemmän. Tarkoituksenmukaista! Ja useimmiten erittäin laiskaa!
Hämähäkki voi päiväkausia olla liikkumattomana, jos mitään syytä liikkumiseen ei ole. Toisinaan iltaisin toki voi raukeana tarkistaa ympäristön letkeästi jalkoja heitellen. Vaanpa jos ruokaa sattuu liikumaan lähistöllä, ja jos sattuu olemaan nälkä, eläin yhtäkkiä onkin silmää nopeampi siepatessaan saaliin! Käsittämätön yhdistelmä suunnatonta passiivisuutta ja suunnatonta aktiivisuutta!

Tietoa hämähäkeistä, erityisesti tarantuloista

The American Tarantula Society
Tarantula Gallery
The American Arachnological Society
British Tarantula Society
Giant Spiders
French Arachnid Society
The Tarantula's Burrow
Tarantula Store
Troll Quality Tarantulas
Sonoran Arthropod Studies Institute
Scary Spiders
Minax Tarantulas
John Hoke's e-spiderworld.com
The Arachnology Home Page, especially Tarantulas
Tarantulas and Other Spiders,
Tarantula Care Sheets
Tarantulas.com
"spyda-webb.co.uk"
Beginners Guide by Todd Gearheart
Tarantula Care in Chris' Tarantula Web
Urticating Hairs
Spider Pharm
Araneae, Spiders of North-West Europe
H. Lindströmin herppilista
.
.
.

Nopea apu hämähäkinpuremaan - esimerkiksi tarantulan puremaan - on tarantellan tanssiminen!
(Seuraava sointusarja on yksi mahdollinen tarantella-tanssin muoto, vain yksi
monista, ei se kaikkein tunnetuin. Sitä soitetaan aluksi hitaasti, sitten
tempoa nopeutetaan yhä kiihkeämmäksi ja kiihkeämmäksi.
Ja samaan tapaan potilas nopeuttaa askeleitaan.)

  3/8:  Dm | C | F | C | Dm | A | Dm | Dm

Jos pelkäät hämähäkkejä, älä katso sivua, jossa niitä vipeltää...

Arto Wikla
Kotisivulle