Helsingin yliopisto
/
Tietojenkäsittelytieteen
laitos
/
Ohjelmoinnin perusteet
Copyright © 2005
Arto Wikla.
Tämän oppimateriaalin käyttö on sallittu vain yksityishenkilöille
opiskelutarkoituksissa. Materiaalin käyttö muihin tarkoituksiin,
kuten kaupallisilla tai muilla kursseilla, on kielletty.
Vihjeitä Ohjelmoinnin perusteet -kurssikokeeseen 17.10.2005
(Muutettu viimeksi 13.10.2005)
Kurssikoe on maanantaina 17.10.
kello 16:-19 (vastausaikaa on 2.5 tuntia!)
Exactumin auditoriossa A111.
Koealue:
- kirjassa ja www-sivuilla luvut 1 ja 2
- harjoitustehtävät 1-33
Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...
- Luku 1:
- Yleissivistystä ja pohjatietoja (tästä luvusta ei koekysymyksiä).
- Luku 2:
- Lauseita ja lausekkeita on osattava käyttää ohjelmoinnissa.
Kysymyksiä tyyliin "millainen on while-lause" ei tule.
Ei myöskään
"ohjelmoi sitä sun tätä käyttäen for-lausetta, while-lausetta, ...".
- Metodeita on osattava kirjoittaa ja myös parametrja osattava
välittää. Näitä on myös osattava selittää.
- Metodeita on osattava kirjoittaa sekä "pääohjelman pikku
apulaisiksi" että aksessoreiksi. Kuormittaminen on osattava
ja ymmärrettävä.
- Luokkia ja oliota on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Niiden
käyttämistä on myös osattava selittää. Ja vieläpä oikein käsittein.
Erityisesti kapseloinnin idea on tärkeä!
- PikkuVarasto-luokan hämärää esimerkkiaksessoria
public PikkuVarasto summa(PikkuVarasto) ei tarvitse
välttämättä ymmärtää.
- Stringin aksessorimetodeita ei tarvitse opetella ulkoa. On hyvä
kuitenkin tuntea length(), equals(...), compareTo(...),
charAt(...) ja indexOf(String str).
Myös merkkijonotaulukoiden käsittelyyn liittyvä toCharArray()
on syytä osata.
- Peräkäkkäishaku ja binäärihaku on osattava ohjelmoida. Ja myös
näiden algoritmien nimet on tunnettava.
- Taulukon järjestäminen ainakin jollakin menetelmällä on osattava
ohjelmoida - mitään nimettyä tapaa ei kuitenkaan vaadita.
- String <--> char[] -tekniikka ja merkkitaulukon käsittely on
hyvä osata.
- Oliot taulukossa ja taulukot oliossa on ymmärrettävä (ja osattava
ohjelmoida)
- Matriisioliota riittää osata luoda vain ilmauksella
new m[rivejä][sarakkeita]. (Tosin muuta ei vielä ole
opittukaan...)
Muita neuvoja:
- Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei:
Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan
uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat.
Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa,
älä omaa intoasi tai ahdistustasi!
Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
- On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa.
Jos aikaa jää, voi yrittää niitä toisiakin ...
- Jokainen vastaus kirjoitetaan omalle paperilleen.
- On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä
ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen
virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
Muista sisentää alirakenteet!
- "System.out.prinln"-ilmauksen saa lyhentää muotoon
"S.o.p". Lyhenne tarkoittakoon nimenomaan
println-versiota.
- Harjoitustehtävät
ovat tärkeitä. Usein kokeessa on ollut
jokin harjoitustehtävä sellaisenaan tai vain vähän muunnettuna.
- Kurssin kaikki vanhat koekysymykset ja
useimpiin tehtäviin myös selitykset löytyvät kurssin
vanhoilta
sivuilta.
Vanhoihin malliratkaisuihin on syytä suhtautua terveellä
kritiikikillä, koska "kehitys kehittyy".
Ja kuten yleensäkin "internet-tietojen" käytettäessä
lukija on vastuussa tietojen oikeellisuudesta!
Kurssin arvosanan määräytyminen (alustava):
Kokeesta voi saada enimmillään 50 pistettä, harjoituksista voi saada
maksimissaan 10 pistettä.
Kurssilla on ns. "koeleikkuri": koepisteitä on saatava vähintään
22. Kurssin suorittaminen edellyttää vähintään 30 pisteen saamista.
Arvosana:
pisteitä: 30 35 40 45 50
arvosana: 1 2 3 4 5
Takaisin Koeasioita... -sivulle.