Java-ohjelmointi: koevihjeitä

Koealue:

• kirjassa: luvut 2-5, ei kuitenkaan kappaletta 4.3.4 linkitetyistä listoista (s. 174-179), ei lukua 5.3 sarjallistetuista olioista, luvun 5 tiedostojenkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa
• www-sivuilla: luvut 2-5, ei kuitenkaan kappaleen 4.6 kohtaa "Pakkaukset Unixissa/Linuxissa (bash-shell)", ei kappeletta 5.3 "Pari näppärää tietorakennetta", luvun 5 tiedostojenkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa,
• Kannattaa huomata, että kirjan 4. täydennetyssä painoksessa (2003) on muutama hyödyllinen täydennys vanhempiin painoksiin verrattuna. Näiden täydennysten "raakaversiot" löytyvät myös www-sivuilta:
  1. Esimerkki luokkamuuttujan käytöstä: Jonotuskone luvussa 4.2.
  2. Esimerkki luokkametodin käytöstä: laajennettu Jonotuskone luvussa 4.2.
  3. "Nelikenttä" (julkinen-yksityinen, luokka-ilmentymä) luvussa 4.2.
  4. Pieni esimerkki abstraktin luokan yhdestä käyttötavasta luvussa 4.4.
  5. Myös kirjan 3. painokseen verrattuna www-sivut ovat monin paikoin kehittyneet Java 1.5-version aiheuttaman päivitystarpeen myötä.
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä, erityisesti "vaikeat" tehtävät.

Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...

• Kokeeseen saa ottaa mukaan A4-kokoisen "lunttilapun". Ohjeita luntin laadintaan ja perusteluita menettelylle löytyy lunttiohjesivulta.

  Luvut 1 ja 2 ovat taustatietoja. Koska kurssi Ohjelmoinnin perusteet on kurssin esitietovaatimus, noiden lukujen asiat on osattava, vaikkei niitä erityisesti testatakaan.

• Luku 3:
  • Tiivis kertaus ja täydennys algoritmien laadintavälineistä
  • "Varattuja sanoja ei tarvitse osata luetella!"
  • Alkeistyypit - viitaustyypit: tärkeä ymmärrettävä.
  • Numeeristen tyyppien tarkkoja lukualueita ei kysytä. Ylivuotoasiat eivät tällä kurssilla ole mitenkään kovin kiinnostavia.
  • Eksplisiittistä tyyppimuunnosta (cast) ei pyydetä tekemään, on järkevää silti ymmärtää, mistä on kyse ja milloin implisiittinen on luvallinen.
  • Matemaattisia perusfunktioita ei tarvitse osata ulkoa.
  • Laskentajärjestystä ja operaatioiden sitovuutta ei kysytä, mutta ne on tietenkin käytännössä osattava. (Tai ainakin osattava käyttää sulkumerkkejä :)
  • Keskeytyslauseita break ja continue ei pyydetä käyttämään ohjelmoinnissa. Toki niitä saa käyttää, jos osaa tehdä sen hyvin.
  • Mitään tehtävää ei pyydetä ratkaisemaan rekursiolla. Saa toki käyttää, jos on aivan varma että osaa...

• Luku 4:
  • Kurssin keskeisin luku, koko jutun ns. "pihvi"!
  • Javan olio-ohjelmointikalusto: idea ja kayttötavat,
  • kapseloinnin ja abstraktin tietotyypin idea, "API-kuvauksien" ymmärtäminen ja lukutaito (kokeissa on usein annettu tuollaisia ja pyydetty toteuttamaan tai/ja käyttämään niitä!)
  • ilmentymämuuttujat ja luokkamuuttujat,
  • ilmentymämetodit ja luokkametodit,
  • luokan lataaminen ja olion luonti,
  • luokkamäärittelyn rakenne ja mahdollisuudet,
  • periytyminen, yli- ja aliluokat, konstruktorit periytymisessä, polymorfismin idea
  • luokan käyttötavat,
  • abstrakti luokka ja rajapintaluokka (esseiden lisäksi näitä voi olla myös ohjelmointitehtävissä!)
  • pakkausten käyttö Java-tasolla on ymmärrettävä, mutta kokeessa ei kysytä pakkauksien toteuttamisesta erityisissä käyttöjärjestelmissä, esim. Unixissa/Linuxissa, Windowsissa tms.
  • näkyvyyden säätely on ymmärrettävä sekä teoriassa että käytännössä.

• Luku 5:
  • Tiedostojen käsittelyn valmiita luokkia ei tarvitse osata ulkoa. Jos sellaisia tarvitaan, ne annetaan. (Yleensäkään Javan APIa ei ole järkevää opetella ulkoa... No jokin String-luokan compareTo ja vastaavat on toki hyvä muistaa...)
  • Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä perusperiaatteet. Oppimateriaalin esittelemä taso riittää!
  • Jos try-catch- lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää osata käyttää poikkeusten yliluokkaa Exception. Nykyään kokeissa yleensä on tarvittu try-catch-taitoa...
  • Kirjan luvut 5.3. ja 5.4 ja www-materiaalin luku 5.3 eivät siis kuulu koealueeseen.

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa. Sitten voi yrittää sitten niitä toisia ...
• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
• Tarkastajalle on annettu ohje "jos lausekkeen ymmärtämiseen kuluisi enemmän aikaa kuin 15 sekuntia, lauseketta ei tarvitse yrittääkään ymmärtää". On siis syytä kirjoittaa selkeitä lausekkeita.
• System.out.println-lauseen saa lyhentää muotoon "S.o.p".
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä! Viimeisten harjoitusten (5.) Java-API:n tiedostonkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa.
• Vanhat kokeet ja vanhan Johdatus ohjelmointiin kurssin 2. välikokeet saattavat olla kiinnostavia. Linkkipolkujen alkuja löytyy kurssin luennointikertojeni luettelosta.

Kurssin arvosanan määräytyminen (alustava!):

     harjoitukset  8 pistettä 
     koe          52 pistettä
               -----------    
     yhteensä     60 pistettä

     tehtyjä tehtäviä:  4  6  8  10  12  14  16  18
     pisteitä:          1  2  3   4   5   6   7   8

     pisteitä:    30  33  36  39  42  45  48  51
     arvosana:    1-  1   1+  2-  2   2+  3-  3

Takaisin koetulos- ja koeselityssivulle.