Helsingin yliopisto > Tietojenkäsittelytieteen laitos > Ohjelmoinnin perusteet -opintojakso > syksyn 2004 kurssi

Koetehtävän 3a arvosteluperusteet

Tehtävä

Selitä lyhyesti, täsmällisesti ja esimerkkejä antaen taulukkomuuttuja, taulukko-olio ja indeksointi. (9 pistettä).

Esimerkkivastaus

Taulukkomuuttuja on muuttuja, joka voi sisältää viitteen taulukko-olioon. Taulukkomuuttujan esittelyn yhteydessä määritellään, minkä tyyppiseen taulukko-olioon muuttuja voi sisältää viitteen. Esimerkki: int[] a esittelee taulukkomuuttujan, jonka nimi on a ja jonka arvona voi olla viite int[]-tyyppiseen taulukko-olioon.

Taulukko-olio on olio, joka sisältää muuttujia. Muuttujien lukumäärä on tallennettu olion int-tyyppiseen julkiseen kenttään length. Muuttujilla on sama tyyppi. Jos taulukko-olion muuttujien tyyppi on esimerkiksi int, taulukko-olion itsensä tyyppi kirjoitetaan int[]. Muuttujien haluttu määrä ilmoitetaan taulukko-olion luontilausekkeessa. Esimerkki: new int[10] luo uuden taulukko-olion, jonka tyyppi on int[] ja joka sisältää 10 int-tyyppistä muuttujaa.

Indeksointi on tapa, jolla viitataan taulukko-olion muuttujiin. Jokaista taulukko-olion muuttujaa vastaa int-tyyppinen arvo, jota kutsutaan indeksiksi. Pienin indeksi nolla. Suurin indeksi on taulukon muuttujien määrä vähennettynä yhdellä. Esimerkki: jos a on taulukkomuuttuja, joka sisältää viitteen vähintään yksialkioiseen taulukko-olioon, niin a[0] viittaa kyseisen taulukko-olion ensimmäiseen muuttujaan.

Yleiset arvosteluperusteet

Tehtävä on pohjimmiltaan käsitteiden määrittelytehtävä. Kuten aina, käsitteet määritellään tukeutuen yksinkertaisempiin käsitteisiin, jotka oletetaan lukijalle tutuiksi.

Vastausta arvosteltaessa oletettiin, että lukija

• tuntee ohjelmointikielen käsitteet tyyppi, muuttuja, metodi, olio ja kenttä,
• ymmärtää käsitteellä alkio tarkoitettavan jonkin kokonaisuuden yksittäistä osaa ja
• tuntee käsitteen taulukko sen yleiskielisessä merkityksessä.

Käsitettä indeksi ei oletettu tunnetuksi.

Jos vastauksessa otettiin käyttöön uusia käsitteitä - esimerkiksi taulukon koko - ne tuli määritellä.

Vastauksissa puhuttiin usein pelkästään "taulukosta" ottamatta kantaa siihen, tarkoitettiinko taulukkomuuttujaa, taulukko-oliota vai jotakin aivan muuta. Arvostelija ei ryhtynyt arvailemaan sanan tarkoitusta, jos sanaa käytettiin tulkinnanvaraisesti.

Pelkkää ohjelmakoodia ilman selostusta pidettiin liki hyödyttömänä: lukijan ei voi olettaa pelkästä ohjelmakoodin pätkästä osaavan päätellä mikä osa koodista vastaa mitäkin käsitettä. Toisaalta hyvin selostettu koodi saattoi ilmaista tietoja, joita tekstissä ei suoraan sanottu, mutta jotka olivat helposti pääteltävissä.

Pelkkää kaaviota ilman selostusta pidettiin liki hyödyttömänä: lukijan ei voi olettaa pelkästä lokerikkokuvasta, numerojonosta ja nuolihässäkästä osaavan päätellä mikä osa kaaviosta vastaa mitäkin käsitettä. Toisaalta hyvin selostettu kaavio saattoi ilmaista tietoja, joita tekstissä ei suoraan sanottu, mutta jotka olivat helposti pääteltävissä.

Väitteet muotoa "monissa kielissä on niin, että..." jätettiin huomioimatta. Arvostelija ei ryhtynyt käymään läpi kaikkia maailman ohjelmointikieliä selvittääkseen oliko väite totta vai oliko vastaajan tietämyksen vajavaisuus vain puettu epämääräisyyden kaapuun.

Yksityiskohtaiset arvosteluperusteet

Oheisessa luettelossa esimerkkivastaus on pilkottu yksittäisiin tietoihin ja kunkin tiedon viereen on merkitty paljonko kyseisen tiedon kertomisesta vastauksessa annettiin maksimissaan pisteitä. Kunkin tiedon alla on esimerkkejä arvostelupäätöksistä.

Jonkin luettelossa mainitun ilmaisutavan esiintyminen vastauksessa ei automaattisesti takaa mainittua pistemäärä, sillä vastaukset arvioitiin kokonaisuuksina. Joissakin vastauksissa oli esimerkiksi sisäisiä ristiriitoja: kun väittää kaikkea mahdollista, jokin väite yleensä osuu oikeaan, mutta kokonaisuutena arvioiden vastausta ei voi pitää kovin ansiokkaana. Lisäksi muutamissa vastauksissa sekoitettiin totta ja tarua niin omaperäisellä tavalla, ettei kyseisten vastausten suoraviivainen arvosteleminen alla ilmenevin kategorioin ollut mahdollista.

Esimerkkivastauksen ulkopuolisten tietojen mainitsemisesta ei saanut pisteitä eikä niiden mainitsematta jättämisestä menettänyt pisteitä.

Taulukkomuuttuja

Taulukkomuuttuja on muuttuja, joka voi sisältää viitteen taulukko-olioon. (1 piste)

Hyväksyttiin

• "joka voi sisältää"-ilmaisun asemesta "joka sisältää", "johon voi sijoittaa", "johon on sijoitettu", "joka voi saada arvokseen" ja "jonka arvona on"
• vastaus, jossa puhuttiin taulukko-olion asemesta taulukosta, jos taulukon olioisuus kävi muuten ilmi
• asian selvittäminen esimerkkiä ansiokkaasti selostamalla, kunhan taulukkomuuttuja-käsite mainittiin

Hyväksyttiin 0,5 pisteen arvoisena

• "taulukkomuuttuja on muuttuja, joka on taulukko", jos taulukkomuuttujan luonne kävi muuten ilmi
• "taulukkomuuttuja on muuttuja, jonka tyypiksi on määritelty taulukko", jos taulukkomuuttujan luonne kävi muuten ilmi
• "taulukkomuuttuja on muuttuja, jota käsitellään, kun taulukkoa käytetään", jos taulukon olioisuus ei käynyt ilmi
• "taulukkomuuttuja on muuttuja, johon voi sijoittaa taulukon" jos taulukon olioisuus ei käynyt ilmi
• "taulukkomuuttuja edustaa taulukkotyyppistä oliota"
• "taulukkomuuttuja on viite taulukko-olioon" (muuttuja ei ole viite vaan viitteen säilytyspaikka)
• "taulukkomuuttuja on taulukolle annettu muuttujan nimi", jos taulukkomuuttujan luonne kävi muuten ilmi
• vastaus, jossa taulukkomuuttuja oli määritelty hyvin, mutta sen lisäksi väitettiin virheellisesti, että myös taulukon muuttujia kutsutaan taulukkomuuttujiksi

Hylättiin

• vastaukset, joissa oli sekoitettu taulukkomuuttuja ja taulukon muuttujat (eli alkiot)
• vastaukset, joissa oli sekoitettu taulukkomuuttuja ja taulukko-olio, esimerkiksi "taulukkomuuttuja on ryhmä muuttujia, jonka sisällä olevia muuttujia käsitellään indeksin avulla"
• "taulukkomuuttuja on muuttuja, jonka arvot ovat taulukko-olion alkioita"
• "taulukkomuuttuja muodostaa taulukon, esimerkiksi int[5]"
• "taulukkomuuttuja on taulukko-olion metodeissa esiintyvä parametri"
• "taulukkomuuttuja on olioviite eli primitiivi eli neljän byten arvo keko-osassa muistin data-osaa jonne viitataan byte-coodista joka siis ladataan .class-tiedostosta"

Taulukkomuuttujan esittelyn yhteydessä määritellään, minkä tyyppiseen taulukko-olioon muuttuja voi sisältää viitteen. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• ansiokkaasti selostettu esimerkki taulukkomuuttujan esittelystä, jos toisaalla lisäksi selostettiin, että taulukon muuttujilla on aina sama tyyppi

Esimerkki: int[] a esittelee taulukkomuuttujan, jonka nimi on a ja jonka arvona voi olla viite int[]-tyyppiseen taulukko-olioon. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• yleistetty esimerkki "tyyppi[] muuttujannimi"
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastauksesta käy ilmi, että koodi esittelee taulukkomuuttujan, vaikka taulukkomuuttuja-käsite olisikin selostettu hieman virheellisesti

Hylättiin

• kaikki syntaktisesti väärät ilmaisut, esimerkiksi "int[5] a" tai "int[5]"
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastauksesta ei käy ilmi, että koodi esittelee taulukkomuuttujan (koodi vain "sattuu" sisältämään taulukkomuuttujan esittelyn)
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastauksesta ei käy ilmi, mikä osa koodista esittelee taulukkomuuttujan ja mikä osa koodista tekee jotakin muuta
• vastaukset, joissa oli sekä syntaktisesti oikeellisia että vääriä ilmaisuja

Taulukko-olio

Taulukko-olio on olio, joka sisältää muuttujia. (1 piste)

Hyväksyttiin

• "taulukko-olio on jono/sarja/ryhmä samantyyppisiä/samankaltaisia muuttujia"
• alkioista/soluista/lokeroista/sarakkeista/paikoista puhuminen, kun niistä puhuttiin kuten muuttujista
• kentistä puhuminen

Hyväksyttiin 0,5 pisteen arvoisena

• alkioista/soluista/lokeroista/sarakkeista/paikoista puhuminen, kun niistä puhuttiin kuten pelkistä arvoista (viittaaminen arvoon on kapeampi näkökulma kuin viittaaminen arvon säilytyspaikkaan, sillä jälkimmäisessä tapauksessa arvoa voi myös muuttaa)
• "taulukko-olio on jono/sarja/ryhmä samantyyppisiä/samankaltaisia arvoja"
• "taulukko-olio sisältää taulukon, joka puolestaan sisältää muuttujia"
• "taulukko-olio sisältää alkioita/soluja/lokeroita/sarakkeita/paikkoja, joista kukin sisältää muuttujan"
• "taulukko-olio [voi] sisältää monta samaa muuttujaa"
• "taulukko-olio on muistinpätkä, joka voi sisältää keskenään samantyyppistä tietoa, esimerkiksi int-lukuja "
• "taulukko-olio voi sisältää yhden tyypin dataa"
• "taulukko on olio, jolla on kenttinään erillisiä samoja muuttujatyyppejä"

Hylättiin

• "taulukko on aina olio" ilman tarkempaa selitystä
• "taulukko-olio on jonkin taulukkotyypin/taulukkoluokan ilmentymä" ilman tarkempaa selitystä
• "taulukko-olio on olio, jonka sisällä on taulukko" ilman tarkempaa selitystä
• "taulukko-olio kokoaa yhteen samanlaisia tyyppejä"
• "taulukko-olio on oliotyyppiseksi määritelty taulukko, jonka alkiot ovat olioita"
• "taulukko-olio on taulukko, jonka arvoina on olioita"
• "taulukko-olio on taulukossa oleva olio"
• "taulukko-olion alkioiksi voidaan sijoittaa muita taulukko-olioita tai muuttujia"
• "taulukko-olio on pieni ohjelma, joka hakee ja palauttelee arvoja taulukoissa"
• "taulukko-olio on taulukko-luokan ulkopuolella sijaitseva joukko toimintoja, joita voidaan kutsua toteuttamaan taulukko-luokassa suoritettavia operaatioita"

Muuttujien lukumäärä on tallennettu olion int-tyyppiseen julkiseen kenttään length. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• "taulukon pituuden/koon saa length-kentästä ", jos pituus/koko-käsitteen yhteys muuttujien lukumäärään tuli selväksi
• vastaukset, joissa periaatteessa oikein selitettyä length-kenttää väitettiin length-metodiksi tai length-komennoksi

Hylättiin

• "taulukon pituuden/koon saa length-kentästä ", jos pituus/koko-käsitteen yhteys muuttujien lukumäärään ei tullut selväksi
• pelkkä length-ilmaisun mainitseminen vaikkapa koodiesimerkissä ilman selitystä ilmaisun merkityksestä
• "taulukko-olio tietää kokonsa/pituutensa"

Muuttujilla on sama tyyppi. (1 piste)

Hyväksyttiin

• "samankaltaisista/tietyn tyyppisistä muuttujista/alkioista" puhuminen
• "keskenään samantyyppisistä tiedoista" puhuminen
• asian ilmaiseminen koodiesimerkkiä ansiokkaasti selostamalla

Hyväksyttiin 0,5 pisteen arvoisena

• "muuttujien tyyppi on sama kuin taulukon tyyppi", jos virheellisestä ilmaisutavasta huolimatta vastaaja osoitti ymmärtävänsä asian
• vastaus, jossa on ansiokkaasti selostettuja esimerkkejä, joissa samantyyppisyys tulee esille, vaikkei vastauksessa suoraan todeta, että näin on välttämättä aina
• "taulukko on olio, jolla on kenttinään erillisiä samoja muuttujatyyppejä"

Hylättiin

• "taulukko-oliolla on tyyppi ja siihen voi sijoittaa vain sen tyyppisiä muuttujia" (taulukon tyyppi on eri asia kuin taulukon komponenttien tyyppi; taulukko-oliossa on muuttujia, siihen ei voi sijoittaa muuttujia)
• "taulukko-olio [voi] sisältää monta samaa muuttujaa"

Jos taulukko-olion muuttujien tyyppi on esimerkiksi int, taulukko-olion itsensä tyyppi kirjoitetaan int[]. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• asian ilmaiseminen koodiesimerkkiä ansiokkaasti selostamalla

Hylättiin

• vastaukset, joissa taulukko-olion tyypin riippuvuus taulukon muuttujien tyypistä ei tullut selvästi selostetuksi

Muuttujien haluttu määrä ilmoitetaan taulukko-olion luontilausekkeessa. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• taulukon pituudesta puhuminen, jos kävi ilmi, että taulukon pituudella tarkoitetaan taulukon muuttujien määrää
• taulukon pituudesta puhuminen, jos taulukkoa luonnehdittiin jonona muuttujia
• taulukon koosta puhuminen, jos kävi ilmi, että taulukon koolla tarkoitetaan taulukon muuttujien määrää (eikä esimerkiksi taulukko-olioon mahtuvan tiedon tavumäärää)
• selostukset, joissa taulukko-olioita luotiin vain alustajilla (silloinhan määrää ei tarvitse eksplisiittisesti mainita)
• vastaus, jossa luontilauseke oli syntaktisesti virheellinen, mutta vastauksesta kävi ilmi, että muuttujien määrä annetaan taulukko-olion luomisen yhteydessä

Hylättiin

• pelkkä taulukko-olion luontilauseke ilman selitystä hakasulkeiden sisällä olevan arvon merkityksestä
• vastaukset, joista voi saada sellaisen käsityksen, että muuttujien määrä on osa taulukkomuuttujan tai taulukko-olion tyyppiä
• vastaukset, joista voi saada sellaisen käsityksen, että muuttujien määrää voi muuttaa taulukko-olion luomisen jälkeen

Esimerkki: new int[10] luo uuden taulukko-olion, jonka tyyppi on int[] ja joka sisältää 10 int-tyyppistä muuttujaa. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• myös alustajan käyttö, jos vastaaja osoitti ymmärtävänsä, että alustaja synnyttää olion
• yleistetty esimerkki "new tyyppi[luku]"
• esimerkki, joss oli virheellisesti käytetty isoja kirjaimia, esimerkiksi "NEW INT[10]"

Hylättiin

• kaikki syntaktisesti väärät ilmaisut, esimerkiksi "int[3]" ja "[3]"
• virheellisesti yleistetty esimerkki, esimerkiksi "new taulukko[taulukonkoko]"
• yleistetty, vajavaisesti selostettu esimerkki, esimerkiksi "new taulukko[x]" jossa osan "x" merkitystä ei selostettu
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastaaja ei osoita ymmärtävänsä, että koodi luo taulukko-olion (koodi vain "sattuu" sisältämään taulukko-olion luontilausekkeen)
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastauksesta ei käy ilmi, mikä osa koodista luo taulukko-olion ja mikä osa koodista tekee jotakin muuta
• vastaukset, joissa oli sekä syntaktisesti oikeellisia että vääriä ilmaisuja

Indeksointi

Indeksointi on tapa, jolla viitataan taulukko-olion muuttujiin. (1 piste)

Hyväksyttiin

• alkioista/soluista/lokeroista/sarakkeista/paikoista puhuminen, kun niistä puhuttiin kuten muuttujista
• "taulukon muuttujia käsitellään indeksien avulla" ansiokkaasti selostettujen käyttöesimerkkien kera
• "indeksointi kertoo mistä taulukon jäsenestä on kyse" ansiokkaasti selostettujen käyttöesimerkkien kera
• "indeksoinnilla tarkoitetaan sitä miten merkitään tietyn alkion paikka taulukossa" ansiokkaasti selostettujen käyttöesimerkkien kera
• "indeksoinnin avulla jokaiseen taulukon kohtaan voidaan sijoittaa sisältö ja se voidaan tarkistaa"

Hyväksyttiin 0,5 pisteen arvoisena

• vastaukset, joissa selostettiin, että indeksoinnilla ilmaistaan muuttujan (tai alkion tai lokeron tai solun) numero (tai paikka taulukossa), muttei kerrottu, mitä hyötyä tästä on
• vastaukset, joissa indeksointia kuvattiin tapana viitata arvoon: viittaaminen arvoon on kapeampi näkökulma kuin viittaaminen arvon säilytyspaikkaan, sillä jälkimmäisessä tapauksessa on myös mahdollista muuttaa arvoa
• vastaukset, joissa käytettiin indeksi-käsitettä määrittelemättä sitä, mutta käsitteen merkitys kävi selvästi ilmi
• indeksien käyttöesimerkki ansiokkaan selostuksen kera ilman indeksointi-käsitteen täsmällistä määrittelyä
• vastaukset, joissa puhuttiin välillä indekseistä kuin ne olisivat muuttujia eivätkä muuttujien tunnusnumeroita, mutta asia oli selvästi ymmärretty oikein

Hylättiin

• "indeksoinnilla voidaan käydä läpi taulukon arvoja"
• "indeksointi on arvon asettamista taulukon alkiolle"
• "indeksointi on alkion paikan eli indeksin hakemista taulukossa" ilman tarkempaa selitystä
• "indeksointi on arvon liittämistä johonkin paikkaan taulukossa" (vastaaja tarkoitti uuden arvon asettamista taulukon alkiolle)
• "taulukon indeksi kertoo taulukon kenttien määrän"
• "indeksoinnilla taulukon alkioille määritetään indeksit"
• "indeksoinnilla listataan taulukko-olioiden alkioiden indeksit"
• "indeksointi on taulukon solujen/alkioiden määrittelyä/määrittämistä"
• "indeksointi on asioiden järjestämistä järjestykseen"
• "indeksointi on arvojen jäsentämistä taulukkomuotoon"

Jokaista taulukko-olion muuttujaa vastaa int-tyyppinen arvo, jota kutsutaan indeksiksi. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• vastaukset, joissa indeksi-käsitettä ei oltu määritelty, mutta muuttujien parittaminen int-arvojen kanssa tuli selväksi
• kokonaisluvuista/järjestysnumeroista/numeroista puhuminen
• "taulukon alkiot on numeroitu 0...n-1 missä n on alkioiden määrä"
• "indeksointi alkaa 0, 1, 2, ..." jos kävi ilmi, että jokaista indeksiä vastaa yksi muuttuja
• asian selviäminen implisiittisesti vaikkapa ansiokkaasti selostetusta koodiesimerkistä

Hylättiin

• pelkkä indeksin arvoalueen minimin ja maksimin mainitseminen, ellei käynyt ilmi, että arvoalueeseen kuuluvat nimenomaan kokonaisluvut
• "jokaisella alkiolla on oma uniikki indeksi" (ei selitä indeksi-käsitettä muuten kuin yksilöllisyyden kannalta)
• kaaviokuva taulukosta, jossa taulukon indeksit ja muuttujat näkyivät, mutta joita ei oltu nimetty tai selostettu indekseiksi ja muuttujiksi

Pienin indeksi nolla. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• "alkiot on indeksoitu numeroilla nollasta eteenpäin"
• "indeksointi alkaa 0, 1, 2, ..."

Hylättiin

• "taulukot alkavat nollasta"
• kaaviokuva, jossa indeksit näkyivät, mutta joita ei oltu nimetty tai selitetty indekseiksi.

Suurin indeksi on taulukon muuttujien määrä vähennettynä yhdellä. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• taulukon koosta tai taulukon pituudesta puhuminen, jos kävi selvästi ilmi, että niillä tarkoitetaan taulukon muuttujien lukumäärää
• asian selviäminen implisiittisesti, esimerkiksi "muuttujat numeroidaan peräkkäisillä kokonaisluvuilla pienimmän luvun ollessa nolla"

Hylättiin

• "suurin indeksi on taulu.length - 1" jos ei oltu selitetty mitä ilmaisulla taulu.length tarkoitetaan
• "suurin indeksi on pituus - 1" jos ei oltu selitetty mitä pituudella tarkoitetaan
• "alkiot on indeksoitu numeroilla nollasta eteenpäin" ellei selvinnyt että käytettävät numerot ovat peräkkäisiä
• kaaviokuva, jossa taulukon indeksit näkyivät, mutta joita ei oltu nimetty tai selitetty indekseiksi.

Esimerkki: jos a on taulukkomuuttuja, joka sisältää viitteen vähintään yksialkioiseen taulukko-olioon, niin a[0] viittaa kyseisen taulukko-olion ensimmäiseen muuttujaan. (0,5 pistettä)

Hyväksyttiin

• virheetön koodiesimerkki, vaikka indeksoinnin käsite olisikin selitetty väärin
• yleistetty esimerkki "a[indeksi]" tai "muuttujannimi[indeksi]", kun indeksin merkitys oli selitetty

Hylättiin

• kaikki syntaktisesti väärät ilmaisut
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastaaja ei osoita ymmärtävänsä, että koodi viittaa taulukko-olion muuttujaan (koodi vain "sattuu" sisältämään muuttujaviittauksen)
• syntaktisesti oikeelliset ilmaisut, kun vastauksesta ei käy ilmi, mikä osa koodista viittaa taulukko-olion muuttujaan ja mikä osa koodista tekee jotakin muuta
• vastaukset, joissa oli sekä syntaktisesti oikeellisia että vääriä ilmaisuja
• yleistetty esimerkki "a[indeksi]" tai "muuttujannimi[indeksi]", kun indeksin merkitystä ei oltu selitetty

Pisteiden jakauma

Pisteiden jakautuminen vastauksien kesken selviää taulukosta 1. Puolet vastauksista sai vähintään 5 pistettä, puolet alle 5 pistettä.

Tehtävä © 2004 Arto Wikla. Esimerkkivastaus ja arvosteluperusteet © 2004 Joni Salmi. Tämän materiaalin käyttö on sallittu vain yksityishenkilöille opiskelutarkoituksissa. Materiaalin käyttö muihin tarkoituksiin, kuten kaupallisilla tai muilla kursseilla, on kielletty.