Helsingin yliopisto
/
Tietojenkäsittelytieteen
laitos
/
Ohjelmoinnin perusteet
Copyright © 2004 Arto Wikla.
Tämän oppimateriaalin käyttö on sallittu vain yksityishenkilöille
opiskelutarkoituksissa. Materiaalin käyttö muihin tarkoituksiin,
kuten kaupallisilla tai muilla kursseilla, on kielletty.
Vihjeitä kokeeseen 8.6.2004
(Muutettu viimeksi 4.6.2004)
Kurssin koe on siis tiistaina 8.6. klo 12.00-16
Auditoriossa.
Koealue:
- kirjassa ja www-sivuilla luvut 1 ja 2
- harjoitustehtävät 1-30
Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...:
- Luku 1:
- Yleissivistystä ja pohjatietoja (tästä luvusta ei koekysymyksiä).
- Luku 2:
- Lauseita ja lausekkeita on osattava käyttää ohjelmoinnissa.
Kysymyksiä tyyliin "millainen on while-lause" ei tule.
Ei myöskään "ohjelmoi sitä sun tätä käyttäen for-lausetta,
while-lausetta, ...".
- Metodeita on osattava kirjoittaa. Parametreja on osattava
välittää. Näitä on myös osattava selittää.
- Metodeita on osattava kirjoittaa sekä "pääohjelman pikku
apulaisiksi" että aksessoreiksi. Kuormittaminen on osattava
ja ymmärrettävä.
- Luokkia ja oliota on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Niiden
käyttämistä on myös osattava selittää. Ja vieläpä oikein käsittein.
Erityisesti kapseloinnin idea on tärkeä!
- PikkuVarasto-luokan hämärää esimerkkiaksessoria
public PikkuVarasto summa(PikkuVarasto) ei tarvitse
välttämättä ymmärtää.
- Stringin aksessorimetodeita ei tarvitse opetella ulkoa. On hyvä
kuitenkin tuntea length(), equals(...), compareTo(...),
charAt(...) ja indexOf(String str).
Myös merkkijonotaulukoiden käsittelyyn liittyvä toCharArray()
on syytä osata.
- Peräkäkkäishaku ja binäärihaku on osattava ohjelmoida.
Ja myös näiden algoritmien nimet on tunnettava.
- Taulukon järjestäminen ainakin jollakin menetelmällä on
osattava ohjelmoida - mitään nimettyä tapaa ei kuitenkaan vaadita.
- String <--> char[] -tekniikka ja merkkitaulukon käsittely on
hyvä osata.
- Oliot taulukossa ja taulukot oliossa on ymmärrettävä (ja osattava
ohjelmoida).
- Matriisioliota riittää osata luoda vain ilmauksella
new m[rivejä][sarakkeita]. (Tosin muuta ei vielä ole
opittukaan...)
Muita neuvoja:
- Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei:
Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan
uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat.
Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa,
älä omaa intoasi tai ahdistustasi!
Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
- On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa.
Jos aikaa jää, voi yrittää niitä toisiakin ...
- On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä
ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen
virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
Muista sisentää alirakenteet!
- Luokan Lue metodeita saa käyttää ja on syytä käyttää
tietojen lukuemiseen. Lyhennettä "S.o.p" saa
käyttää; se tarkoittakoon nimenomaan println-versiota.
- Harjoitustehtävät ovat tärkeitä. Usein kokeessa on ollut
jokin harjoitustehtävä sellaisenaan tai vain vähän muunnettuna.
- Vanhoja kokeita selityksineen löytyy kurssin
vanhoilta
sivuilta.
Vanhoihin malliratkaisuihin on syytä suhtautua terveellä
kritiikikillä, koska kehitys kehittyy...
- Myös vanhan kurssin "Johdatus ohjelmointiin" kokeet saattavat olla
mielenkiintoisia. Niitäkin löytyy tuolta
yllä
mainitulta sivulta.
Ohjelmoinnin perusteet -kurssin sisältö ei
kuitenkaan vastaa tuon vanhan kurssin ns. "1. välikokeen" aluetta vaan
on laajempi.
Takaisin sivulle
"Koeasioita: kysymyksiä, selityksiä, tuloksia, ... kesällä 2004"