-
Harjoituksissa 2 tehtiin toimintopisteanalyysiä. Nyt lähdemme
kehittelemään työkalua analyysin tueksi. Olkoon lähtökohtana joukko
tekstitiedostoja, joissa on karkea määrittely ohjelmistosta. Toimintopisteanalyysi
tehdään tähän määrittelyyn perustuen etsimällä tekstistä
toimintopisteitä tuottavia elementtejä ja
luokittelemalla niitä. Etsinnän ei tarvitse olla
automaattista. Luokittelun tueksi on määritelty joukko kysymyksiä,
joihin vastaamalla saadaan selville löydetyn
elementin vaikeusaste. Eri tyyppisillä kohteilla on omat
kysymyksensä, esimerkiksi tiedostoilla omansa. Kunkin elementin alustava
luokittelu voidaan tehdä
ilman kysymyksiä ja sitä voi tarkentaa tarvittaessa kysymysten avulla.
Ohjelmiston käyttäjän pitäisi pystyä tekemään luokittelu kokonaan
välineen avulla ja
mahdollisimman vähällä kirjoittamisella. Ison järjestelmän (= pitkän tai
moniosaisen tekstin) analyysi voi vaatia useita istuntoja.
Kompleksisuustekijöiden arvojen selvitys tapahtuu myös kysymysten avulla. Välineen
pitäisi olla muokattavissa siten, että käyttöönottaja voi määritellä omia
lisäkysymyksiään.
Määrittele järjestelmän käyttötapaukset (use cases).
Esimerkiksi sivulta
http://www.well.com/user/hirst/use_cases.html
löytyy käyttötapauksiin liittyvää materiaalia.
-
Laadi luokkakaavio, joka mallintaa tehtävän 1 analyysityökalun keskeisen
tietosisällön.
-
Tarkastellaan tieteellisen lehden julkaisuprosessia. Kirjoittajat
lähettävät tiivistelmäluonteisia artikkeliehdotuksia lehden
toimittajille. Toimittajat analysoivat
ehdotuksen ja joko hylkäävät sen tai pyytävät kirjoittajalta
koko artikkelin tarkempaa analyysiä varten. Artikkelipyyntöön liitetään
määräaika, johon
mennessä artikkeli pitää toimittaa analyysiin. Kun artikkeli
saapuu, toimittaja voi suoraan hylätä sen tai ilmoittaa päätoimittajalle
kelpuuttavansa artikkelin
referoitavaksi. Päätoimittaja ja toimittaja valitsevat yhdessä
referoijat (vähintään 2), joille lähetetään referointipyyntö. Jos
referoija vastaa pyyntöön annettuun
määräaikaan mennessä myönteisesti, hänelle lähetetään kopio
artikkelista. Referoijan tulisi palauttaa lausunto määräaikaan mennessä.
Ellei näin tapahdu,
päätoimittaja pyytää uudelleen lausuntoa.
Ellei lausuntoa tule uuteenkaan määräaikaan mennessä, päätoimittaja etsii
uuden referoijan. Referoija voi
myös ilmoittaa peruvansa lupauksensa antaa lausunto. Myös tällöin
valitaan uusi referoija. Kun lausunto on saatu vähintään kahdelta
referoijalta,
päätoimittaja päättää artikkelin kohtalosta. Se voidaan
hylätä, hyväksyä julkaistavaksi tai palauttaa korjattavaksi.
Korjattavaksi palautetun version
hyväksymisestä korjausten jälkeen päättää päätoimittaja.
Kirjoittajalla on kuuden kuukauden kuluttua artikkelin jättämisestä
oikeus vetää artikkeli pois, jos
mitään päätöstä ei ole tullut. Tällöin myös arvointiprosessi
keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan referoijille. Kirjoittaja voi myös
kieltäytyä tekemästä
korjauksia, jolloin artikkelin julkaisuprosessi merkitään
keskeytyneeksi.
Hyväksytylle artikkelille annetaan viimeistelyaika, jonka kuluessa
artikkelista on toimitettava viimeistelty versio. Vasta viimeistellyn
version saapumisen
jälkeen päätoimittaja tekee päätöksen siitä, missä lehden
numerossa artikkeli julkaistaan.
Laadi artikkelin elinkaarta kuvaava tilakaavio. Täydennä tarvittaessa
prosessin kuvausta lisäoletuksin.
-
Pullonpalautusjärjestelmä ottaa vastaan pulloja asiakkaalta, tunnistaa
ja jakaa ne eri lokeroihin sekä laskee hyvityksen tunnistuksen
perusteella. Kun asiakas on saanut pulloeränsä syötettyä
automaattiin, hän pyytää hyvitystä pulloista painamalla
nappia 'maksa hyvitys'.
Hyvityksen maksun yhteydessä automaatti antaa kuitin ja kirjaa
hyvityksen ja tietoja pulloerästä sisäiseen rekisteriinsä. Automaatti
ilmoittaa
erilaisista virhetilanteista äänimerkillä, joka kuuluu, kunnes
automaatin hoitaja käy kytkemässä sen pois päältä.
Asiakkaalle annetaan virhetoiminnoista
lyhyt äänimerkki ja ilmoitus näytölle. Automaatin hoitaja voi
syöttää automaattiin pullojen tunnistuskriteerejä ja pullotyyppejä. Hän
voi myös
määritellä pulloista saatavan hyvityksen suuruuden. Automaatin
hoitaja täydentää ajoittain automaatin kassaa ja ottaa automaatista tilastoja.
Automaatin osia ovat mm. hihna, tunnistinyksikkö, kuittikirjoitin,
näyttö, kassa ja pullolokerot.
Laadi tietovirtakaavio kuvaamaan
pullonpalautusjärjestelmän ohjelmiston toimintaa.
Tarkenna korkeintaan tasolle 2.