Ohjelmistotuotanto, kevät 2003, harjoitus 1 (20.-24.1.)

Gradun teko lähestyy sinuakin, joten on syytä perehtyä graduhallinnon saloihin. Gradu lähtee käyntiin aihe-ehdotuksesta. Tämän on alun perin voinut laatia opiskelija tai ohjaaja tai sitten molemmat yhteistyössä. Ohjaaja voi kirjata aihe-ehdotuksen tietokantaan ja varata sen alustavasti opiskelijalle. Aihe-ehdotus täytyy kuitenkin vahvistaa opiskelijalle sopimalla siitä erikoistumislinjan vastuuhenkilön kanssa. Vahvistusajankohta lasketaan gradun aloitusajankohdaksi. Vahvistuksen yhteydessä gradulle määrätään myös ohjaajat, yleensä kaksi, joista toinen on pääohjaaja. Vastuuhenkilö voi vaihtaa ohjaajaa prosessin kuluessa. Gradusta laaditaan ensin suunnitelma. Suunnitelman tarkastaa kaksi tarkastajaa (yleensä ohjaajat). Suunnitelma joko hyväksytään tai siihen halutaan korjauksia. Korjattu suunnitelma tulee aikanaan uuteen tarkastukseen. Näitä kierroksia voi olla useita. Kun suunnitelma on hyväksytty, onkin varsinaisen gradun vuoro. Tarkastusmenettely on sama kuin suunnitelmassa. Erona on se, että tarkastajat esittävät hyväksytylle gradulle arvosanaa. Opiskelija käy gradunteon yhteydessä keskustelemassa ohjaajiensa kanssa. Käyntikerroista halutaan pitää kirjaa. Graduhallintojärjestelmästä pitäisi saada tilastotietoa käynnissä olevista ja hyväksytyistä graduista, ohjaustehtävistä ja tarkastuksista.
1. Kuvaa graduprosessin kulku prosessin osapuolten välisenä yhteistyönä (sekvenssikaavio, olioina osapuolet: tekijä,...).
2. Kuvaa graduhallinnon tietosisältö UML-luokkakaaviona.

3. Mitä prosessimallia käyttäisit seuraavissa ohjelmistotuotantohankkeissa? Miksi?
   • Tietokantapohjainen kirjanpito-ohjelmisto
   • Uusimpia tutkimustuloksia käyttävä luonnollisen kielen käännösohjelmisto
   • Itseohjautuvan robotin ohjausjärjestelmä
   • Modernin tietoliikenneprotokollan toteuttava osajärjestelmä
   • Uuden sukupolven oliopohjainen käyttöjärjestelmä

4. Alexander ja Davis ovat vertailleet ohjelmistoprosessimalleja järjestelmän tarjoaman toiminnallisuuden etäisyytenä käyttäjän tarpeista. Alla on vesiputousmallin tarjoamaa toiminnallisuutta esittävä kuva (vain uustuotannon osalta). Mallin sopivuuden mitaksi he ehdottavat tarve- ja toiminnallisuuskuvaajien (järjestelmän palvelut) välisen alueen pinta-alaa. Tässä kuvassa tarpeiden kasvu on tasaista. Miksi kuva on tällainen? Miten toiminnallisuuskuvaaja jatkuisi, jos ylläpitokin tehtäisiin vesiputousmallilla?

   

5. Piirrä ylläolevaan kuvaan prototyyppimallin, RAD-mallin ja kasvattavan mallin (evoluutiomallin) toiminnallisuuskuvaajat. Oletetaan, että resursseja on käytettävissä saman verran kuin vesiputousmallia käytettäessä. Mitä kuvaajista voi päätellä? Millaiseen käyttäjätarpeiden kehitykseen eri mallit soveltuvat parhaiten?