Ohjelmistotuotanto, kevät 2003, harjoitus 1 (20.-24.1.)
Tehtävissä 1-2 kerrataan kurssia Johdatus sovellussuunnitteluun.
Gradun teko lähestyy sinuakin, joten on syytä perehtyä graduhallinnon
saloihin. Gradu lähtee käyntiin aihe-ehdotuksesta. Tämän on alun perin
voinut laatia opiskelija tai ohjaaja tai sitten molemmat yhteistyössä.
Ohjaaja voi kirjata aihe-ehdotuksen tietokantaan ja varata sen
alustavasti opiskelijalle.
Aihe-ehdotus täytyy kuitenkin vahvistaa opiskelijalle
sopimalla siitä erikoistumislinjan vastuuhenkilön kanssa.
Vahvistusajankohta lasketaan gradun
aloitusajankohdaksi. Vahvistuksen yhteydessä gradulle
määrätään myös ohjaajat, yleensä kaksi, joista toinen on pääohjaaja.
Vastuuhenkilö voi vaihtaa
ohjaajaa prosessin kuluessa. Gradusta laaditaan ensin
suunnitelma. Suunnitelman tarkastaa kaksi tarkastajaa (yleensä
ohjaajat).
Suunnitelma joko
hyväksytään tai siihen halutaan korjauksia. Korjattu
suunnitelma tulee aikanaan uuteen tarkastukseen. Näitä kierroksia voi
olla useita. Kun suunnitelma on
hyväksytty, onkin varsinaisen gradun vuoro.
Tarkastusmenettely on sama kuin suunnitelmassa. Erona on se, että
tarkastajat esittävät hyväksytylle gradulle
arvosanaa. Opiskelija käy gradunteon yhteydessä
keskustelemassa ohjaajiensa kanssa. Käyntikerroista halutaan pitää
kirjaa. Graduhallintojärjestelmästä
pitäisi saada tilastotietoa käynnissä olevista ja
hyväksytyistä graduista, ohjaustehtävistä ja tarkastuksista.
-
Kuvaa graduprosessin kulku prosessin osapuolten välisenä yhteistyönä
(sekvenssikaavio, olioina osapuolet: tekijä,...).
-
Kuvaa graduhallinnon tietosisältö UML-luokkakaaviona.
-
Mitä prosessimallia käyttäisit seuraavissa ohjelmistotuotantohankkeissa?
Miksi?
- Tietokantapohjainen kirjanpito-ohjelmisto
- Uusimpia tutkimustuloksia käyttävä luonnollisen kielen
käännösohjelmisto
- Itseohjautuvan robotin ohjausjärjestelmä
- Modernin tietoliikenneprotokollan toteuttava
osajärjestelmä
- Uuden sukupolven oliopohjainen käyttöjärjestelmä
-
Alexander ja Davis ovat vertailleet ohjelmistoprosessimalleja
järjestelmän tarjoaman toiminnallisuuden etäisyytenä käyttäjän
tarpeista. Alla on
vesiputousmallin tarjoamaa toiminnallisuutta esittävä kuva
(vain uustuotannon osalta). Mallin sopivuuden mitaksi he ehdottavat
tarve- ja toiminnallisuuskuvaajien (järjestelmän palvelut) välisen
alueen pinta-alaa. Tässä kuvassa tarpeiden kasvu on tasaista. Miksi kuva
on tällainen? Miten toiminnallisuuskuvaaja jatkuisi, jos ylläpitokin tehtäisiin
vesiputousmallilla?
-
Piirrä ylläolevaan kuvaan prototyyppimallin, RAD-mallin ja kasvattavan
mallin (evoluutiomallin) toiminnallisuuskuvaajat. Oletetaan, että
resursseja on käytettävissä saman verran kuin vesiputousmallia
käytettäessä. Mitä kuvaajista voi päätellä? Millaiseen käyttäjätarpeiden
kehitykseen eri mallit soveltuvat parhaiten?
Jukka Paakki, 16.1.2003