Ohjelmistotuotannon aiheet keväällä 1997

1. Java-Eliot: interaktiivinen algoritmiteatteri
2. Biotietokannan toteuttaminen
3. 3D-animointi - interaktiivisuutta animaatiotuotantoon
4. Raportointitietokannan WWW-käyttöliittymä
5. Oliotietokannan soveltuvuus SGML-tiedon tallettamiseen
6. HYTKY/Windows-suunnitteluvälineistön täydennys
7. COCONUT-tuotteenhallintaohjelmiston toteutus
8. CORBA-välikerros laitoksen informaatiojärjestelmään
9. RODAIN-metadatan hallinta
10. Liikkuvan työaseman ohjelmistot
11. Olioperustainen sovelluskehys

Tutkimusalue:

Yleinen linja - algoritmien animointi, tieteellinen visualisointi, tietokoneavusteinen opetus

Asiakas:

Erkki Sutinen

Työn aihepiiri:

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on muutaman vuoden ajan tutkittu algoritmien animointia. Aikaisempien erikoistyö- ja ohjelmistotuotantoryhmien tuloksina ovat syntyneet Eliot-ohjelmiston versiot, jotka animoivat C-kielisiä algoritmeja OpenLook- ja Windows-ympäristöissä.
Syksyllä 1996 on toteutettu verkossa toimiva animointikehitin Java-Eliot, jonka avulla käyttäjä lähettää palvelimelle algoritmin ja saa takaisin animaation. Java-Eliot on siten algoritmilaboratorio, jolla käyttäjä voi tutkia algoritminsa toimintaa visuaalisin menetelmin.

Työn kuvaus:

Kevään 1997 ryhmässä kehitetään Java-Eliotia kolmelta kannalta: (1) Järjestelmään lisätään uusia animoituvia tietotyyppejä, esim. pino ja puu, ja kehitetään niille havainnollisia esitystapoja. (2) Animaation vuorovaikutteisuutta kehitetään: käyttäjä voi vaikuttaa visualisoinnin ulkoasuun, myös kesken animaation.
(3) Rinnakkaisuuden toteutus: samanaikaisesti voidaan animoida yhden algoritmin eri puolia tai kilpailuttaa eri algoritmeja keskenään.
Työ liittyy Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeeseen, joka pyrkii luomaan edellytyksiä tietoverkkojen monipuoliselle opetuskäytölle. Eliot-hanke toteutetaan yhteistyössä Opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda välineitä tietokoneen hyväksikäytölle luovassa ongelmanratkaisussa: työ liittyy laitoksen AAPS-tutkimusprojektiin.
Ryhmän jäsenet oppivat projektin kuluessa Java-ohjelmointikielen. Lisäksi he saavat kokemusta vuorovaikutteisen oppimateriaalin tuottamisesta WWW-ympäristöön.

Toteutusympäristö:

Työ tehdään Unix-ympäristössä käyttäen Java-kieltä.

Erityisvaatimukset:

Työhön osallistujien toivotaan osaavan C++- tai Java-kieltä.

Tutkimusalue:

Yleinen linja - merkkijonomenetelmät, bioinformatiikka, äärelliset automaatit
Informaatiojärjestelmät - oliotietokannat, käyttöliittymät, kyselykielet

Asiakkaat:

Gösta Grahne ja Esko Ukkonen

Työn aihepiiri:

Laitoksella on suunniteltu modaalilogiikkaan perustuva kyselykieli, jonka avulla on mahdollista tehdä merkkijonojen ominaisuuksiin perustuvia hakuja tietokannoista. Hakujen evaluoinnissa käytetään hyväksi äärellisiä automaatteja. Kielestä on toteutettu suppea prototyyppi Postgres95-järjestelmään. Tutkimuksen eräänä motivoijana ovat molekyylibiologiset sekvenssitietokannat, joissa data kuvataan pitkinä merkkijonoina nelikirjaimisessa aakkostossa. Geenitutkimuksen myötä tietokantoihin talletetun datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta sen käsittely on vaikeaa alkeellisten tiedonhallintamenetelmien takia. Uusi kyselykieli mahdollistaa nykyisiä monipuolisempien hakujen tekemisen. Lisätietoja tehdystä tutkimuksesta on saatavilla URL-osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/~hakli/poster.html.

Työn kuvaus:

Työn tarkoituksena on toteuttaa uutta kyselykieltä käyttävä laajennusosa oliopohjaisen O2-tietokantajärjestelmän yhteyteen. Ohjelman käyttöliittymä toteutetaan WWW-ympäristössä. Lisäksi suunnitellaan biologisen datan esittämiseen sopiva tietokantakaavio ja testataan järjestelmän toimintaa todellisella biosekvenssidatalla. Työssä voidaan käyttää hyväksi jo toteutettua prototyyppiä.

Toteutusympäristö:

O2 toimii Unix-ympäristössä. Laajennukset tehdään C-kielellä. WWW-liittymän tekemiseen käytetään O2Web-ohjelmistoa.

Erityisvaatimukset:

Erityisvaatimuksia ei ole. Työ sisältää useita erilaisia osa-alueita, joten ryhmään tarvitaan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista asioista kuten joistakin seuraavista: oliomallinnus, bioinformatiikka, WWW-liittymät, modaalilogiikka, automaattiteoria, ohjelmointikielten kääntäjät.

Tutkimusalue:

Yleinen linja - graafinen tietojenkäsittely
Ohjelmistot - olio-ohjelmointi
Informaatiojärjestelmät - käyttöliittymät

Asiakkaat:

Matti Mäkelä ja Harri Laine

Työn aihepiiri:

Laitoksella on erikois- ja ohjelmistotuotantotöinä toteutettu ohjelmisto vuorovaikutteiseen kolmiulotteiseen animointiin Windows-ympäristössä. Järjestelmän kehitykseen on osallistunut neljä aiempaa työryhmää. Touho-animaattorilla suunnitellaan ja katsellaan animaatiota sekä osallistutaan siihen. Animaation näyttelijät ja lavasteet tuotetaan Iines- tai Pelle-editorilla tai jollain ulkopuolisella kappale-editorilla.

Työn kuvaus:

Tässä työssä täydennetään ja kehitetään Touho-animointivälineistöä. Animaation suunnittelu- ja katseluvälineistöön lisätään välineistön käyttökelpoisuutta lisääviä piirteitä. Erityisesti keskitytään parantamaan käyttäjän mahdollisuuksia ohjata animaation kulkua, määritellä ohjaimia ja kytkeä niihin toimenpiteitä. Myös tietyt välttämättömät perustoiminnot kuten törmäyksen tunnistus ja tapahtumien laukaisemat toiminnot viimeistellään.
Yhtenä kehitystavoitteena on muokata Touhosta interaktiivinen väline VRML2 (Virtual Reality Modeling Language) -animaatioiden laadintaan.
Työssä opitaan Windows-ohjelmistokehitystä, oliokeskeistä ohjelmistokehitystä, C++-ohjelmointia ja grafiikkaohjelmien tekemistä.

Toteutusympäristö:

Toteutusvälineenä on (Borland) C++.

Erityisvaatimukset:

Perustiedot graafisesta tietojenkäsittelystä ovat toivottavia.

Tutkimusalue:

Informaatiojärjestelmät - relaatiotietokannat, käyttöliittymät

Asiakkaat:

Eeva-Liisa Lehto ja Juha Mäkinen (Maa- ja metsätalousministeriö)

Työn aihepiiri:

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) suunnittelee uutta käyttöliittymäarkkitehtuuria Oracle-tietokantoihinsa, ja yhtenä vaihtoehtona on WWW-pohjainen ratkaisu. Jos tämä vaihtoehto havaitaan toimivaksi, pitäisi suunnitellun aikataulun mukaan vuonna 1998 keskitetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) toimia WWW-pohjaisena tietokantana, jota päivitetään ja selataan intranetissä HTML-selaimella.
Ennen tuotantokannan siirtämistä WWW-pohjaiseksi on käynnistetty pilottiprojekti selvittämään muutoksesta aiheutuvia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Projektin tarkoituksena on koota ohjelmistotuotantoryhmä, joka tekee TIKE:n Oracle-pohjaiseen raportointitietokantaan vastaavan käyttöliittymän. Raportointitietokantaan on koottu edellisten vuosien tietoja maataloudesta 14:ään eri tauluun tilastointia varten.

Työn kuvaus:

Kevään 1997 ohjelmistotuotantoryhmä suunnittelee ja toteuttaa HTML-kielellä käyttöliittymän, jonka avulla raportointitietokannan tietoja voi selata ja päivittää. Osa tarvittavista ratkaisuista voidaan tehdä Java-kielellä.

Toteutusympäristö:

Työ tehdään todennäköisesti Maa- ja metsätalousministeriön tiloissa ja atk-ympäristössä (Kluuvikatu). Toteutusympäristönä on tällöin Oracle v.7.0 ja sitä tukeva CASE-työväline. Työ voidaan tehdä myös laitoksen tiloissa, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Erityisvaatimukset:

Työssä tarvittavia esitietoja ovat esimerkiksi: HTML-kielen sujuva osaaminen, Oracle-työvälineiden (CASE) hallinta ja Java-kielen tuntemus.

Tutkimusalue:

Informaatiojärjestelmät - dokumenttien hallinta, oliotietokannat, tietämyksen muodostaminen

Asiakkaat:

Heikki Mannila ja Inkeri Verkamo

Työn aihepiiri:

Dokumenttien rakennemäärittelykieli SGML mahdollistaa rakenteisten dokumenttien koodaamisen sovelluksista riippumattomalla tavalla ja tukee siten dokumentaation monipuolista hyödyntämistä esimerkiksi perinteisinä paperijulkaisuina, CD-ROM-versioina ja Web-sivuina. Erittäin usein on tarve myös tallettaa SGML-dokumentteja tietokantajärjestelmään, joka hallitsee versiot ja saantioikeudet, sekä antaa käyttäjän tehdä rakenteisia kyselyjä dokumenttiin. Sopivin tietokantamalli SGML-tiedon tallettamiseen lienee oliomalli: SGML-dokumentin hierarkkisuudelle löytyy suora vastine oliomallin luokista ja olioista. Lisäksi voidaan tietokantamallia käyttää hyväksi tietämyksen muodostamisessa SGML-dokumentista.

Työn kuvaus:

Työssä tarkastellaan ja toteutetaan tietyn SGML-dokumenttiluokan siirtämistä oliotietokantajärjestelmään. Työssä tarkastellaan oliotietokannan soveltuvuutta tähän tarkoitukseen sekä lisäksi rakenteisten kyselyjen antamista ja niiden suorituksen tehokkuutta samoin kuin mahdollisesti tietämyksen muodostamista talletetuista SGML-dokumenteista.

Toteutusympäristö:

Työ tehdään Unix-ympäristössä käyttäen C-, C++- tai Java-kieltä. Tietokantajärjestelmänä on Monet (http://www.cwi.nl/~monet).

Erityisvaatimukset:

Ryhmään osallistuvilta edellytetään C- (tai C++- tai Java-) ohjelmointitaitoa. Hyödyllisiä esitietoja sisältyy kurssiin Oliotietokannat.

Tutkimusalue:

Informaatiojärjestelmät - systeemityön menetelmät
Ohjelmistot - CASE-työkalut

Asiakas:

Harri Laine

Työn aihepiiri:

HYTKY (Helsingin Yliopiston Tietojärjestelmien KehitysYmpäristö) -suunnitteluvälineistöä on käytetty laitoksella opetuksessa vuodesta -87 alkaen, tietokoneavusteisen systeemityön välineenä. Välineistöllä on tyypillisesti laadittu järjestelmän käsitemalli ja generoitu sen pohjalta relaatiotietokannan kaavio.
Tällä hetkellä välineistöön kuuluu MS-Windows-ympäristössä toimiva tietovuokaaviotoimitin ja MS-DOS-ympäristössä toimiva tietosuunnitteluvälineistö, jota ei ole ylläpidetty pariin vuoteen.
Keväällä -96 valmistui ensimmäinen versio olio/käsiteanalyysi- työkalusta HYTKY/TSW. Ohjelma mahdollistaa kaaviolle useita esitysmuotoja. Vanhan YYY-tekniikan lisäksi tarjolla ovat mm. standardi-ER ja oliosuunnittelussa yleinen OMT. Käyttäjä voi määritellä myös muita tekniikoita, vaikkapa aivan ikiomansa niin halutessaan. HYTKY/TSW saatetaan käyttöönottokuntoon tämän syksyn aikana. HYTKY/TSW toimii yhdessä tietovuokaaviotoimittimen kanssa.

Työn kuvaus:

Kevään 1997 ohjelmistotuotantoryhmässä täydennetään työkalukokoelmaa lisäämällä toimintoja olemassaoleviin työkaluihin ja laatimalla uusia työkaluja. Erityisesti keskitytään koodingenerointi- ja käänteistekniikkapiirteisiin (reverse engineering). Tarkoitus on tuottaa laadittujen oliokaavioiden perusteella C++- ja Delphi-Pascal-kielisiä luokkamäärittelyjä sekä relaatiokannan määritteleviä SQL:n create table -lauseita. Muunnosta on tarkoitus tutkia myös vastakkaiseen suuntaan; luokka- ja tietokantakuvauksista oliokaavioiksi.
Työssä opitaan Windows-ohjelmistokehitystä, oliokeskeistä ohjelmistokehitystä, Delphi-ohjelmointia ja tietokoneavusteisten ohjelmistotyökalujen toteutusperiaatteita.

Toteutusympäristö:

Ohjelmien toteutusvälineenä on lähinnä Delphi (uudistunut olio-Pascal). Generoinnit voidaan toki tehdä muillakin välineillä.

Tutkimusalue:

Ohjelmistot - ohjelmistomenetelmät
Informaatiojärjestelmät - systeemityön menetelmät

Asiakkaat:

Inkeri Verkamo ja Harri Laine

Työn aihepiiri:

Keväällä -96 toiminut ohjelmistotuotantoryhmä on laatinut määrityksen ja toteutussuunnitelman hajautetun tuotteenhallinnan välineistölle. Välineistöstä käytetään työnimeä COCONUT (Configuration Control Utility). Välineistö on tarkoitettu erityisesti ohjelmistotuotantokurssin versionhallintatarpeisiin. Sen peruslähtökohtana on mahdollisuus kehittää ohjelmistoa hallitusti useissa eri ympäristöissä (laitoksella, kotona, Windowsissa, Linuxissa). Välineistö asennetaan kuhunkin ympäristöön, jossa se toimii itsenäisesti. Kaikki kehitysympäristöt ovat samanarvoisia. Välttämätön hallintatieto kulkee mukana tietoja ympäristöjen välillä siirrettäessä.

Työn kuvaus:

Syksyllä 1996 toimiva ot-ryhmä toteuttaa järjestelmän ytimen Linux-ympäristöön. Kevään 1997 työryhmän tehtävänä on täydentää ohjelmistoa ja saattaa se toimimaan myös MS-Windows-ympäristössä. Täydennykset kohdistuvat ensisijaisesti konfiguraatioiden (useista komponenteista muodostuvien kokonaisuuksien) käsittelyyn.
Työssä opitaan oliokeskeistä ohjelmistokehitystä, ikkunaohjelmistojen periaatteita, C++-ohjelmointia sekä tuotteenhallinnan ja tuoteenhallintaohjelmistojen periaatteita.

Toteutusympäristö:

COCONUT toteutetaan sekä MS-Windows- että Linux-ympäristöihin. Toteutuskielenä on C++. Moniympäristökäyttöliittymän toteutukseen käytetään wxWindows-luokkakirjastoa.

Tutkimusalue:

Informaatiojärjestelmät - tietokannan olioliittymät
Ohjelmistot - hajautetut järjestelmät

Asiakkaat:

Juhani Kuittinen ja Seppo Sippu

Työn aihepiiri:

Yrityksen informaatiojärjestelmä kannattaa usein toteuttaa olioita käsittelevänä hajautettuna järjestelmänä. CORBA on kehitteillä oleva globaali välikerros, joka määrittelee tähän tarkoitukseen soveltuvan avoimen hajautetun olioinfrastruktuurin. Osa CORBAa on IDL-kieli, jonka avulla asiakas/käyttöliittymä ja palvelin/tietokanta erotetaan toisistaan.

Työn kuvaus:

Laitoksella on kehitetty Oraclella useiden vuosien ajan laitoksen opetusta ja hallintoa tukevaa tietokantajärjestelmää. Syksyn 1996 ryhmässä kehitetään Java-kielellä tietokantasovelluksia. Kevään 1997 työssä määritellään IDL-kielen avulla välikerros käyttöliittymän ja tietokantajärjestelmän välille sekä kehitetään muutamia CORBA-tekniikalla toimiva sovelluksia.

Toteutusympäristö:

Informaatiojärjestelmäliittymät määritellään CORBAn IDL-kielellä. Prototyypit kehitetään Java-ohjelmointikielellä ja Oraclen PL/SQL-kielellä Linux-koneilla.

Erityisvaatimukset:

Ryhmän jäsenten toivotaan olevan kiinnostuneita hajautetuista tietokantajärjestelmistä ja niiden ohjelmoinnista.

Tutkimusalue:

Informaatiojärjestelmät - oliotietokannat
Ohjelmistot - tosiaikakäyttöjärjestelmät

Asiakkaat:

Kimmo Raatikainen ja Jukka Kiviniemi

Työn aihepiiri:

RODAIN on laitoksella toimiva tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on kehittää teleliikennekäyttöön soveltuva tosiaikainen tietokantajärjestelmä. Projekti on toiminut vuodesta 1994 lähtien aluksi Darfin-nimisenä ja sen rahoittajia ovat Nokia Telecommunications, Solid Information Tecnology, Tekes ja Telecom Finland.
Tietokantajärjestelmän eräs tärkeä osa on tietokannan tietojen rakenteen kuvaaminen. Rakenne kuvataan tietokantaan talletettuna metadatana, jota joissain järjestelmissä kutsutaan tietohakemistoksi. Oliotietokannan metadatan hallinta edellyttää välineitä olioluokkien, niiden välisen perinnän sekä yksittäisen luokan olioiden attribuuttien ja metodien kuvaamiseen. Tietokantaan tallennettujen tietojen kuvausta on pystyttävä muuttamaan esimerkiksi silloin, kun tarvitaan uusi olioluokka, olioluokkaan lisätään uusia attribuutteja tai jonkin olion käsittelyyn tarvitaan uusia metodeja. Näiden muutosten hallinta tapahtuu erillisen metadatan hallintarutiinin kautta.
Metadatan hallinnan ei tarvitse olla tosiaikaista. Mitään ennalta asetettuja aikarajoja ei metadatan hallinnalle taata. Sen sijaan tietokannan tietojen hallinta ja transaktioiden suoritus ovat tosiaikaisia: RODAIN-tietokannan pitää taata tiettyjen transaktioiden suoritus niille ulkopuolelta asetettuun aikarajaan mennessä.

Työn kuvaus:

Ohjelmistotuotantoryhmän tavoitteena on toteuttaa tosiaikatietokannan metadatan hallinta osaksi RODAIN-projektiryhmän toteuttamaa prototyyppiä. Koska prototyyppikannan toteutus tapahtuu vuoden 1997 aikana, on ryhmän ja projektin välillä hyvin tiivistä vuorovaikutusta. Ryhmä saa käyttöönsä projektissa laaditun oliomallikuvauksen. Rajapinta metadatan hallinnan ja tietokannanhallintajärjestelmän muiden osioiden välillä määritellään ryhmän ja projektin jäsenten yhteistoimin.

Toteutusympäristö:

Työ toteutetaan Linux-ympäristöön käyttäen C- tai C++-ohjelmointikieltä.

Erityisvaatimukset:

C- tai C++-ohjelmointitaito.

(Mahdollisesti 2 ryhmää)

Tutkimusalue:

Ohjelmistot - hajautetut järjestelmät, liikkuva tietoliikenne

Asiakkaat:

Timo Alanko ja Markku Kojo

Työn aihepiiri:

Työ liittyy laitoksella käynnissä olevaan liikkuvien työasemien toimintaa ja käyttöä tutkivaan ja suunnittelevaan projektiin (MOWGLI). Projektissa tutkimuksen kohteena on hajautettu ympäristö, jossa kannettava työasema kytketään GSM-matkapuhelimen tarjoaman datasiirtopalvelun välityksellä kiinteään tietoliikenneverkkoon. Projektissa keskeisenä työkohteena on sellaisen toiminnallisuuden kehittäminen, joka ottaa huomioon langattoman linkin ja liikkuvan työaseman erityispiirteet. Ratkaisu perustuu kahden perusolion käyttöön: agenttiin, joka sijoittuu liikkuvaan työasemaan, ja valtuutettuun, joka toimii langattoman verkon ja lankaverkon yhdistävässä solmukoneessa ja edustaa parhaansa mukaan liikkuvassa asemassa toimivaa sovelluksen osaa.
Järjestelmän perustoteutus on tehty liikkuvalle Linux-työasemalle, Linux-yhdyssolmulle ja TCP/IP-tietoliikenneverkolle.

Työn kuvaus:

Keväällä 1997 pyritään käynnistämään kaksi työryhmää. Työryhmien aiheet liittyvät liikkuviin sovelluksiin, sovellusten toimintaa tukeviin agentteihin, uusien toimintojen kehittelyyn toteutusalustan osaksi ja liikkuvan järjestelmän toteutusalustan ohjelmistotyökalujen kehittelyyn. Lopulliset päätökset konkreettisista aiheista tehdään joulukuussa.

Toteutusympäristö:

Ohjelmointityö tehdään C-kieltä käyttäen. Toteutusalustana on Linux.

Erityisvaatimukset:

Ryhmään osallistuvilta edellytetään hyvää ohjelmointitaitoa sekä toivotaan kiinnostusta käyttöjärjestelmätason ohjelmistotyöhön ja hajautuksen problematiikkaan. Hakemukseen on hyvä liittää tietoja "osaamisprofiilista" (esimerkiksi kokemuksesta C-/C++-kielen käytössä, Unix-ohjelmointikokemuksesta jne).

Tutkimusalue:

Ohjelmistot - ohjelmistojen suunnittelu ja uudelleenkäyttö, oliomenetelmät, olio-ohjelmointi

Asiakkaat:

Jukka Paakki ja Kai Koskimies (Tampereen yliopisto)

Työn aihepiiri:

Sovelluskehys (application framework) on laajennettavissa oleva ohjelmiston runko. Sovelluskehyksestä voidaan tuottaa toimiva ohjelmisto ottamalla perustoiminnot valmiiksi toteutettuina suoraan sovelluskehyksestä ja integroimalla ohjelmiston erityistoiminnot mukaan sovelluskehykseen. Ratkaisu mahdollistaa laajamittaisen ohjelmistojen uudelleenkäytön: samaa sovelluskehystä voidaan käyttää yhä uudelleen ja uudelleen uusien samankaltaisten ohjelmistojen tuottamiseen.
Sovelluskehykset ovat viime aikoina nousseet varteenotettavaksi ohjelmistojen toteutustavaksi oliomenetelmien myötä. Olio-ohjelmoinnin erityispiirteet, kuten perintä, monimuotoisuus ja myöhäinen sidonta, tarjoavat tarvittavan välineistön sovelluskehysten joustavaa laajentamista varten. (Olioperustaisiin) sovelluskehyksiin liittyvät läheisesti myös (olioperustaiset) suunnittelumallit (design patterns), jotka tarjoavat dokumentoituja perusratkaisuja tehtäviin, joita yleiskäyttöiset sovelluskehykset tyypillisesti suorittavat.
Aihe liittyy laitoksen ja Tampereen yliopiston käynnistymässä olevaan yhteishankkeeseen, jossa kehitetään välineistöä sovelluskehysten systemaattiseen tuottamiseen ja hallintaan.

Työn kuvaus:

Ohjelmistotuotannon projektityönä suunnitellaan ja toteutetaan jokin sopiva olioperustainen sovelluskehys. Sovelluskehyksestä kehitetään myös vähintään yksi lopullinen ja toimiva ohjelmisto. Erityistä huomiota kiinnitetään sovelluskehyksen dokumentointiin mm. suunnittelumallien avulla.
Työssä tutustutaan moderneihin ohjelmistotuotannon oliomenetelmiin ja harjoitellaan kurinalaista olio-ohjelmointia.

Toteutusympäristö:

Työ toteutetaan Java-kielellä todennäköisesti Linux-ympäristössä.

Erityisvaatimukset:

Perustiedot ohjelmistojen oliomenetelmistä ja olio-ohjelmoinnista. Java-ohjelmointitaito katsotaan erityisansioksi.