8. Harjoitustehtävät (29. -31.3, 8.-9.4) (Tanenbaum ss. 304-374)
1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
a) Mikä on FDDI?
b) Kuinka suuret nopeudet ja
kuinka suuret etäisyydet ovat mahdollisia standardissa 802.3u(Fast
Ethernet)?
Miten
törmäysten kuuntelu onnistuu?
c) Mikä on HIPPI?
a) HDLC-protokollassa vastaanottaja
kuittaa onnistumisen/epäonnistumisen. Miten on
LAN-protokollissa?
Miksi on niin kuin on?
d) Mikä on verkkokerroksen
tehtävä?
e) Mitä Bellman-Fordilla
voi tehdä?
f) Miksi etäisyysvektorireitityksessä
hyvät tiedot etenevät nopeasti mutta huonot hitaasti?
g) Mitä tarkoittaa "split
horizon"?
2. Kuvassa on joukko tuntumattomilla silloilla toisiinsa
kytkettyjä lähiverkkoja.
a) Anna esimerkki tilanteesta, jossa
siltojen reititystaulujen muodostaminen ei onnistu pelkkää "tulvitus"-
menettelyä
käyttäen.
b) Muodosta reitityksen määrittelevä
virittävä puu (silta B1 on juurisolmu).
c) Simuloi kehyksen kuljetus L3-verkon
solmusta L1-verkon solmuun. Miksi menetelmä ei aina johda suorituskyvyn
kannalta
optimaaliseen ratkaisuun?
LAN
L1 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
|
|
|
B1
|
|
|
B6
B5
LAN L2
XXXXXXXXXXXXXXXXXXX |
|
|
|
|
|
|
B3
|
|
|
|
\
|
B2 XXXXXXXXXXXXXXXXX|XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
LAN L3
|
/
|
|
|
B4
|
|
|
LAN L4
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
3. Oletetaan , että kuvan verkon reititys perustuu lähdereititykseen. Aluksi reittitaulut ovat tyhjiä. Sitten verkossa L3 oleva solmu päättää lähettää sanoman verkossa L1 olevaan solmuun. Simuloi tätä seuraavia tapahtumia, kunnes lähdereitityksen hyvät ja huonot puolet ovat tulleet riittävän selkeästi ilmi.
4. a) Suuressa FDDI-renkaassa on 100 asemaa ja vuoromerkin
kiertoaika on 40 ms. Kukin asema saa lähettää vuoromerkin
saatuaan 10 ms. Mikä on renkaan maksimaalinen tehokkuus? Kuinka suuri
on yleisrasite?
b) Rakennetaan HIPPI-pohjainen datakanava supertietokoneelle
käyttäen uudempaa teknologiaa. Databittejä sanassa
on nyt 64 ja sana lähetetään aina 10 ns välein. Mikä
on kanavan siirtonopeus?
5. a) Suunnittele yksinkertainen heuristinen algoritmi,
joka löytää "vikasietoisen reitin" verkon solmusta A verkon
solmuun B. Vikasietoisuus tarkoittaa tässä sitä, että
järjestelmä toimii sujuvasti, vaikka yksi linkki katkeaisikin;
reitittimien kaatumiset taas katsotaan niin harvinaisiksi, että niitä
ei tarvitse ottaa huomioon.
b) Tulvituksen yksi ongelma se, että kehykset jäävät
verkon silmukoihin ikuisiksi kiertolaisiksi. Mitä erilaisia tapoja
on ratkaista tämä ongelma?
6. a) Millaisia etäisyysmittoja on mahdollista käyttää
reittitauluissa? Mitä hyviä/huonoja puolia niissä on?
b) Miten "etäisyysreititys" (distance
vector routing) ja "linkkitilareititys" (link state routing) eroavat toisistaan?
Käy
läpi kaikki linkkitilareitityksen vaiheet.
Läsnäolokriteeri: vähintään
kolme tehtävää tehtynä, tehtävän 1 on sisällyttävä
niihin.
Pääsiäisloma 1.-7.4. Tällöin
ei ole luentoja eikä harjoituksia.