Harjoitustehtävät 5 (1.-5.3) ( Tanenbaum ss. 175-239)
1. Vastaa hyvin lyhyesti seuraaviin kysymyksiin ("review"-tyyppinen
tehtävä: vastaukset löytyvät
lähes suoraan luennoilta tai
kirjasta).
a) Mikä on Hamming-etäisyys?
b) Miksi linkkiprotokollissa tarkistussumma
CRC on peräkkeessä (trailer) eikä otsakkeessa?
c) Mikä on liukuva ikkuna? Miten
se vaikuttaa lähettäjän/vastaanottajan elämään?
Miten ikkunan koon
kasvattaminen
vaikuttaa protokollan suorituskykyyn?
d) Miksi 1-bittinen järjestysnumero
riittää IRQ-protokollassa?
e) Jos ikkunan koko on K, niin valikoiva
toisto (Selective Repeat) tarvitsee järjestysnumeroita 2K verran.
Anna
esimerkki tapauksesta, jossa pienempi järjestysnumeroiden määrä
johtaa virheeseen.
f) Mikä on Petri-verkko? Mihin
sitä käytetään?
g) Miten eroavat HDLC:n moodit NRM ja ABM
?
h) Mikä on PPP? Miten PPP suhtautuu
särkyneisiin / kadonneisiin kehyksiin?
i) Miksi vastaanottajan on vaikea
havaita, mistä ATM-solu alkaa?
2. Jos käytetään 'bitin lisäämistä'
(bit stuffing), voiko yhden bitin virhe eli
bitin katoaminen, muuttuminen toiseksi tai kahdentuminen aiheuttaa
sellaisen virheen, jota tarkistussumma ei huomaa? Perustele
vastauksesi. Onko tarkistussumman bittien lukumäärällä
merkitystä?
3. Simuloi
a) Go-Back-N -protokollan toimintaa,
b) implisiittistä uudelleenlähetystä
käyttävän Selective Repeat -protokollan toimintaa (NAK ei
käytössä),
c) NAK-kuittausta käyttävän
Selective Repeat -protokollan toimintaa (NAK(N) ilmoittaa, että
kehystä I(N) ei ole
saatu),
kun häiriöpurske tuhoaa peräkkäin kehykset I(N+1) ja
ACK(N) sekä sitä seuraavan kuittauksen.
4. a) Millä eri tavoin lähettäjä voi
havaita kehyksen uudelleenlähetystarpeen? Miten eri tavat vaikuttavat
eri protokollien suorituskykyyn?
b) Esitetty Go-Back-N -protokolla käyttää
kumulatiivista kuittausta ja eksplisiittistä uudelleenlähetyspyyntöä.
Voitaisiinko kumulatiivisen kuittauksen sijaan käyttää yksilöllistä
kuittausta (jokainen saapunut kehys kuitataan)? Entä voitaisiinko
NAK jättää kokonaan pois?
c) Onko ajastin välttämätön kaikissa
em. protokollissa?
5. Kehyksiä, joiden koko on 1000 bittiä, lähetetään
yli 1 Mbps satelliittikanavan. Kuittaukset tulevat "piggybacked"-menetelmällä
takaisin. Otsikot (headers) ovat hyvin lyhyitä. Järjestys numerot
ovat 3-bittisiä. Millaiseen kanavan käyttöasteeseen voidaan
päästä, jos käytetään
a) Idle RQ (Stop-and-Wait) -protokollaa,
b) paluu n:ään ( Go-Back-N)
-protokollaa,
c) valikoivan toiston (Selective Repeat
) protokollaa?
6. Tietoliikenneprotokolla noudattaa HDLC-standardia
ja käyttää virheenkorjaukseen valikoivan toiston
(Selective Repeat ) menetelmää. Kuvaa seuraavan toimenpidesarjan
aikaansaamien HDLC-kehyksien oleellinen sisältö:
(- ensiöasema P herättää
toisioaseman S:n vastaanottoon,)
- P lähettää
S:lle joukon tietokehyksiä,
- häiriö tuhoaa
kehyksen N+1 ja kuittauksen N,
- kehysten ja kuittausten
vaihto jatkuu ...
--------------------------------------------------------------------------------------
Läsnäolokriteeri: vähintään
kolme tehtävää tehtynä, tehtävän 1 on sisällyttävä
niihin.
PS. Hiihtolomaviikollla 22.-26.2. EI ole LUENTOJA eikä HARJOITUKSIA!