11. Harjoitustehtävät (26.- 30.4)(Tanenbaum ss. 502- 573)
1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin:
a) Mitä tapahtuu, jos TCP-protokollassa
kaksi käyttäjää yrittää samanaikaisesti
yhteydenmuo-
dostusta toisiinsa?
Entä mitä tapahtuu, jos molemmat purkavat yhteyden
samanaikaisesti?
b) Onko mielekästä käyttää
kuljetuskerroksella samanlaista puskurointia kuin linkkikerroksella?
Jos ei, niin
millaista?
c) Miten TCP-kerros toipuu sellaisesta
yhteyden katkeamisesta, jonka syynä on toisen osapuolen
koneen hetkellinen
kaatuminen?
d) Mitä tarkoittaa 'silly window
syndrome'? Miten se voidaan estää?
e) Missä tarvitaan Naglen algoritmia
ja miten algoritmi toimii?
f) Miten TCP-protokollassa
hoidetaan ruuhkan valvonta? Miten käsitteet hidas
aloitus (slow start) ja ruuhkaikkuna (congestion window) liittyvät
TCP:n ruuhkan valvontaan.?
g) Mitä tarkoittaa epäsuora (indirect)
TCP ja mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista?
h) Mihin UDP:tä tarvitaan? Eikö
riittäisi antaa käyttäjäprosessien lähettää
pelkkiä IP-paketteja?
i) Mitä protokollia on AAL-kerroksella?
Miten hyvin protokollat toteuttavat tehtävänsä?
2. Kumpi vuonvalvontamekanismi on parempi: liukuva ikkuna vai credit-pohjainen
valvonta
(credit: vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle,
montako tämä vielä saa lähettää)?
3. a) Käytetään hidasta aloitusta linjalla, jonka
kiertoviive on 10 ms. Linjalla ei ole ruuhkaa.
Vastaanottajan ikkuna on
24 KB ja segmentin maksimikoko 2 KB. Kauanko kestää,
ennenkuin voidaan
lähettää ensimmäinen täysi ikkunallinen?
b) Verkossa on maksimi TPDU:n koko 128 tavua, maksimi
TPDU:n elinikä 30 sekuntia ja
8-bittinen järjestysnumero.
Mikä on yhden yhteyden suurin mahdollinen datanopeus?
4. a) Paljonko käyttäjän dataa (payload) mahtuu
yhteen AAL 3/4 -soluun?
b) Kuinka tehokkaasti (= hyödyllisen
kuorman osuus kaikkiaan siirretystä datasta) AAL 3/4
-protokolla
toimii siirtäessään 1024 tavun mittaisen sanoman?
Entä mikä on tehokkuus,
jos käytetäänkin
AAL 5 -protokollaa?
5. Simuloi sanoman kuljetus sovellusprosessilta A sovellusprosessille
B. Prosessit ovat saman
Internet-alueen (area) eri lähiverkoissa
sijaitsevissa koneissa. Käy läpi kaikki TCP/IP-
protokollan kerrokset sovellusohjelmasta
lähiverkkoon. Oleellisia asioita: kuka tekee mitä,
mistä se saa tarvitsemansa tiedot
(OSPF-protokollaa ei kuitenkaan tarvitse käydä läpi),
millaista tietoyksikköä kussakin
kerroksessa käsitellään.
6. a) Luennoijan mielestä kurssia voisi edelleen
kehittää. Mikä on mielipiteesi seuraavista asioista:
- mikä
osa materiaalista tuntui "tarpeettomimmalta"
- mitä
asioita olisi voinut olla enemmän
- sovellusohjelmoijan kannalta (oletustausta: kurssin Rinnakkaisohjelmiston
asiat)
- tietoliikenteen hyötykäyttäjän kannalta (ATM, langaton
linkki?).
b) Vastaa kurssikyselyyn.
Läsnäolokriteeri: vähintään 3 tehtävää,
joihin sisältyy tehtävä 1.
===========================================================================
PS. Nämä ovat sitten tämän tietoliikennekurssin viimeiset harjoitustehtävät. Kurssin 2. välikoe on perjantaina 7.5. klo 16-20 Porthania I.