1. Harjoitustehtävät (25. - 29.1.)
Tehtävä 1 on pakollinen. Se on "review"-tyyppinen:
vastaukset löytyvät suoraan luennoilta
tai kirjasta. Aktiivinen osallistuminen edellyttää
kolmen tehtävän merkitsemistä tehdyksi.
Näiden joukossa on oltava tehtävän 1.
1. Vastaa hyvin lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
a) Mitä tarkoittavat lyhenteet PSTN, ISDN, LAN, MAN,
WAN, NMT, GSM ?
b) Mitä ovat internet ja Internet ?
c) Mitä ovat monilähetys (multicast) ja yleislähetys
(broadcast)?
d) Miten on mahdollista, että sanoma voi tietoliikenneverkossa
- kadota jäljettömiin,
- monistua,
- ilmaantua vastaanottajalle
vasta monien seuraajiensa jälkeen
(periaatteessa
jopa päiviä myöhemmin)?
e) Mitä tarkoittaa "store-and-forward" ?
2. Käytännössä on nykyään hyvin tavallista
perustaa sovellus lähiverkossa toimivaan asiakas-
palvelija -malliin. Vaihtoehtona olisi käyttää
osituskäyttöjärjestelmää, jossa laskenta tapahtuu
keskuskoneella ja peruskäyttäjälle
annetaan halpa pääte. Mitä etuja asiakas-palvelija
-mallissa on?
3. Tietoliikenneyhteyden hallintaan liittyy seuraavia käsitepareja:
- connectionless - connection-oriented,
- confirmed - unconfirmed.
Selitä kummankin parin merkitys. Mikä
on pääasialllisin ero yhteydellisen ja yhteydettömän
tietoliikenteen välillä? Miten eroaa vahvistettu
ja vahvistamaton palvelu? Mitkä näiden
yhdistelmistä ovat jossain käyttöyhteydessä
mahdollisia? Anna esimerkkejä.
4. a) Tietoliikenneyhteyden virhetiheys (BER, Bit Error Rate) on 0.001
(keskimäärin joka tuhannes
bitti
vääristyy). Sanoman koko on 256 tavua. Mikä on "sanomatason
virhetiheys" (eli kuinka
moni sanoma
on virheellinen)?
(Laske, jos osaat,
kauanko kestää yhden sanoman ehjänä perille saaminen.)
b) Oletetaan, että BER=10**(-9) ja sanoman
koko voi olla joko 256 tavua tai 2 Ktavua. Mikä on
kummassakin tapauksessa
sanomatason virhetiheys?
5. Polkupyöräilijä kuljettaa mukanaan viittä levykettä,
joissa kussakin on tietoa 1.6 Mtavua. Millä
matkoilla pyöräilijä
tuo tiedon nopeammin perille kuin a) 9600 bps:n, b) 10 Mbps:n linja?
(bps = bits per second)
6. Tiedoston siirrossa voidaan käyttää (ainakin) kahta
kuittausmenetelmää. Ensimmäisessä
tiedosto jaetaan paketeiksi, ja vastaanottaja kuittaa
kunkin paketin erikseen; tiedostonsiirtoa
kokonaisuutena sen sijaan ei kuitata. Toisessa
ei yksittäisiä paketteja kuitata, mutta koko
tiedoston siirron valmistuminen sen
sijaan kuitataan. Kumpi kuittausmenetelmä kannattaa valita?