8. Harjoitustehtävät (14.-17.4) (Tanenbaum ss. 304-374)
1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
2. Kuvassa on joukko tuntumattomilla silloilla toisiinsa
kytkettyjä lähiverkkoja.
a) Anna esimerkki tilanteesta, jossa
siltojen reititystaulujen muodostaminen ei onnistu pelkkää "tulvitus"-
menettelyä käyttäen.
b) Muodosta reitityksen määrittelevä
virittävä puu (silta B1 on juurisolmu).
c) Simuloi kehyksen kuljetus L3-verkon
solmusta L1-verkon solmuun. Miksi menetelmä ei aina johda suorituskyvyn kannalta
optimaaliseen ratkaisuun?
LAN L1 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX | | | B1 | | | B6 B5 LAN L2 XXXXXXXXXXXXXXXXXXX | | | | | | | B3 | | | | \ | B2 XXXXXXXXXXXXXXXXXX|XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX LAN L3 | / | | | B4 | | | LAN L4 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
3. Oletetaan , että kuvan verkon reititys perustuu lähdereititykseen. Aluksi reittitaulut ovat tyhjiä. Sitten verkossa L3 oleva solmu päättää lähettää sanoman verkossa L1 olevaan solmuun. Simuloi tätä seuraavia tapahtumia, kunnes lähdereitityksen hyvät ja huonot puolet ovat tulleet riittävän selkeästi ilmi.
4. a) Suuressa FDDI-renkaassa on 100 asemaa ja vuoromerkin
kiertoaika on 40 ms. Kukin asema saa lähettää vuoromerkin
saatuaan 10 ms. Mikä on renkaan maksimaalinen tehokkuus? Kuinka suuri
on yleisrasite?
b) Rakennetaan HIPPI-pohjainen datakanava supertietokoneelle
käyttäen uudempaa teknologiaa. Databittejä sanassa
on nyt 64 ja sana lähetetään aina 10 ns välein. Mikä
on kanavan siirtonopeus?
5. a) Suunnittele yksinkertainen heuristinen algoritmi,
joka löytää "vikasietoisen reitin" verkon solmusta A verkon
solmuun B. Vikasietoisuus tarkoittaa tässä sitä, että
järjestelmä toimii sujuvasti, vaikka yksi linkki katkeaisikin;
reitittimien kaatumiset taas katsotaan niin harvinaisiksi, että niitä
ei tarvitse ottaa huomioon.
b) Tulvituksen yksi ongelma se, että kehykset jäävät
verkon silmukoihin ikuisiksi kiertolaisiksi. Mitä erilaisia tapoja
on ratkaista tämä ongelma?
6. a) Millaisia etäisyysmittoja on mahdollista käyttää
reittitauluissa? Mitä hyviä/huonoja puolia niissä on?
b) Miten "etäisyysreititys" (distance
vector routing) ja "linkkitilareititys" (link state routing) eroavat toisistaan? Käy
läpi kaikki linkkitilareitityksen vaiheet.
Läsnäolokriteeri: vähintään kolme tehtävää tehtynä, tehtävän 1 on sisällyttävä niihin.