4. Harjoitustehtävät (15. - 18.2) (Tanenbaum, ss. 118 - 181)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
a)Kaapeli-TV -asema lähettää 100 kaupallista kanavaa. Voisiko tätä käyttää esimerkkinä TDM- tai FDM-kanavoinnista?
b) Mihin pulssikoodimodulaatiota (PCM) käytetään?
c) Mitä eroa on modemilla ja codecilla? Vai onko niillä mitään eroa? (Molemmissa tapauksissa
on kyseessä muunnos analogisen ja digitaalisen signaalin välillä.)
d) Mikä on SONET?
e) Mitä eroa on kapeakaistaisella ja laajakaistaisella ISDN:llä? Tai onko niillä jotain yhteistä?
f) Mikä on ADSL? Mitä se tarjoaa?

2. a) PCM-koodaus on 8-bittinen. Miten tämä vaikuttaa "äänen laatuun"?
b) Miksi PCM:n otantaväli on 125 us ?
c) Miksi siirto PCM-tekniikalla ei ole herkkä häiriöille?

3. Tarkoitus on lähettää x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja siirtoviive (etenemisviive) linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

4. Kauanko kestää lähettää 8" x 10" kokoa oleva kuva faxilla yli ISDN:n B-kanavan? Fax digitoi kuvan tiheydellä 300 pixeliä tuumaa kohti, ja pixel esitetään 4 bitillä. Nykyiset fax-laitteet toimivat nopeammin tavallisenkin puhelinlinjan kautta. Mitenkähän se mahtaa onnistua?

5. a) Soluverkossa vierekkäisissä soluissa on käytettävä eri taajuuksia. Oletetaan, että solupuhelinverkossa solut ovat kuusikulmioita. Jos käytettävissä on kaiken kaikkiaan 840 taajuutta, niin montako taajuutta voidaan allokoida aina yhdelle solulle? b) Kun satunnainen matkaaja ylittää solurajan, niin yhteys voi katketa, vaikka kaikki laitteet ovat kunnossa. Miksi?

6. Ota selville, mitä tiedon siirtopalveluita on käytettävissä Suomessa.

Läsnäolokriteeri: vähintään kolme tehtävää tehtynä, tehtävän 1 on sisällyttävä niihin.