11. Harjoitustehtävät (4.-7.4.)(Tanenbaum ss. 502- 573)
1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin:
a) Mitä tapahtuu, jos TCP-protokollassa
kaksi käyttäjää yrittää samanaikaisesti
yhteydenmuodostusta toisiinsa?
Entä mitä tapahtuu, jos molemmat purkavat yhteyden
samanaikaisesti?
b) Onko mielekästä käyttää
kuljetuskerroksella samanlaista puskurointia kuin linkkikerroksella?
Jos ei, niin
millaista?
c) Miten TCP-kerros toipuu sellaisesta
yhteyden katkeamisesta, jonka syynä on toisen osapuolen koneen hetkellinen
kaatuminen?
d) Mitä tarkoittaa 'silly window
syndrome'? Miten se voidaan estää?
e) Missä tarvitaan Naglen algoritmia
ja miten algoritmi toimii?
f) Mitä tarkoittaa epäsuora (indirect)
TCP ja mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista?
g) Mihin UDP:tä tarvitaan? Eikö
riittäisi antaa käyttäjäprosessien lähettää
pelkkiä IP-paketteja?
2. Kumpi vuonvalvontamekanismi on parempi: liukuva ikkuna vai credit-pohjainen valvonta (credit: vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle, montako tämä vielä saa lähettää)?
3) a) Miten TCP-protokollassa
hoidetaan ruuhkan valvonta? Miten käsitteet hidas
aloitus (slow start) ja ruuhkaikkuna (congestion window) liittyvät
TCP:n ruuhkan valvontaan?
b) TCP-protokollaa käyttävä kone lähettää kerrallaan 65 435 tavun
määrän (= yhden täyden ikkunan) dataa linjalla, jonka kapasiteetti on 1 Gbps
ja viive yhteen suuntaan 10 ms. Mikä on maksiminopeus, jolla kone voi lähettää?
Mikä on tällöin linjan käyttötehokkuus?
4. a) Käytetään hidasta aloitusta linjalla, jonka
kiertoviive on 10 ms. Linjalla ei ole ruuhkaa. Vastaanottajan ikkuna on
24 KB ja segmentin maksimikoko 2 KB. Kauanko kestää, ennenkuin voidaan
lähettää ensimmäinen täysi ikkunallinen?
b) Verkossa on maksimi TPDU:n koko 128 tavua, maksimi
TPDU:n elinikä 30 sekuntia ja 8-bittinen järjestysnumero.
Mikä on yhden yhteyden suurin mahdollinen datanopeus?
5. Simuloi sanoman kuljetusta sovellusprosessilta A sovellusprosessille B.
Oletetaan, että prosessit ovat saman Internet-alueen (area) eri lähiverkoissa
sijaitsevissa koneissa.
Käy läpi kaikki TCP/IP -protokollan kerrokset
sovellusohjelmasta lähiverkkoon. Eli selvitä, miten ja mitä sovellusohjelma luovuttaa
kuljetuskerrokselle, kuinka kuljetuskerros antaa sanoman verkkokerrokselle,
miten verkkokerros osaa toimittaa sanoman toiseen lähiverkkoon vastaanottajan
koneelle ja miten sanoma lopulta päätyy prosessille B.
Oleellisia asioita: kuka tekee mitä, mistä se saa tarvitsemansa
tiedot (OSPF-protokollaa ei kuitenkaan tarvitse käydä läpi),
millaista tietoyksikköä kussakin
kerroksessa käsitellään.
6. a) Mikä osa kurssin materiaalista tuntui tarpeettomimmalta, mitä asioita
olisi pitänyt käsitellä vielä perusteellisemmin?
b) Kurssia ollaan parhaillaan kehittämässä. Ensi keväänä osa kurssin
aineistosta on pakollinen 2 ov:n kurssi kaikille cum lauden suorittaville ja
toinen 2 ov:n osa valinnainen erikoiskurssi.
Mitä asioita mielestäsi pitäisi sisällyttää kaikille pakolliseen osaan, mitkä
asiat voisi jättää 'asiantuntijakurssille'?
c) Vastaa kurssikyselyyn.
Läsnäolokriteeri: vähintään 3 tehtävää,
joihin sisältyy tehtävä 1.
===========================================================================
PS. Nämä ovat sitten tämän tietoliikennekurssin viimeiset harjoitustehtävät. Kurssin 2. välikoe on maanantaina 10.4. klo 10-14 yliopiston päärakennuksen salissa 1