Tietoliikenne I, kevät 2404

Harjoitus 6 (2.-5.2. 2004)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan luennosta tai kurssikirjasta.
   1. Miten eroavat toisistaan toistin (repeater), keskitin (hub), silta (bridge), kytkin (switch) ja reititin (router)? Mikä niitä yhdistää?
   2. Mikä on Ethernet-kehyksen minimi- ja maksimipituus? Miksi Ethernet-kehyksellä on minimi- ja maksimipituus?
   3. Miksi ARP-kysely on tarpeen? Minkä tason protokolla ARP on? Miksi ARP-kysely lähetetään yleislähetyksenä ja vastaus siihen osoitteellisena yksittäislähetyksenä?
   4. Miten tuntumaton silta (transparent bridge) osaa ohjata kehyksen oikeaan lähiverkkoon?
   5. Mikä on virittävä puu (spanning tree)? Miten virittävä puu liittyy tuntumattomaan siltaan?
   6. Mitä tarkoittaa tavunlisäys (byte stuffing)? Miksi se on tarpeen?

2. Käytössä on CRC-tarkistus ja virittäjäpolynomi on X**3 +1. Vastaanotettu kehys on 110101011. Onko kehys virheellinen? Perustele vastauksesi.

3. Asemat A, B, C ja D käyttävät CDMA:ta dataa lähettäessään. Asemille on varattu omat sirukoodit seuraavasti: A: 00011011, B: 00101110, C: 01011100 ja D:01000010.
   1. Millainen yhteissignaali syntyy, kun asemat A, B ja C lähettävät samanaikaisesti 0-bittiä?
   2. Kun vastaanottaja saa signaalin (-1 +1 -3 +1 -1 -3 +1 +1), niin mitkä asemat ovat tällöin lähettäneet ja minkä bitin kukin on lähettänyt?

4. Ethernet-lähiverkko
   1. Miten Ethernetin CSMA/CD-protokollaa noudattavat asemat A, B ja C toimivat tilanteessa, jossa
      - asema A on parhaillaan lähettämässä,
      - ja A:n vielä lähettäessä asemat B ja C haluavat lähettää?
      Selvitä asemien toiminta siihen saakka, kunnes kaikki asemat ovat onnistuneet lähettämään kehyksensä.
   2. Heti A:n lähetyksen loputtua myös asema D haluaa lähettää. Onko mahdollista, että D pääsee lähettämään ennen B:tä ja C:tä? Jos on, niin näytä, kuinka se on mahdollista.

5. Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää käyttämänsä sähköpostiohjelman, kirjoittaa lyhyen sanoman "Hello! How are you?" osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen. Selvitä mitä kaikkea sanomalle tapahtuu tämän jälkeen. (Useita tämän tehtävän osia on jo käsitelty aikaisemmissa harjoituksissa, joten niitä ei ole tarpeen käydä läpi kovin perusteellisesti.)
   1. Mistä lähettäjän postipalvelin tietää, minne sanoma on menossa? Mitä toimintoja se tekee ennenkuin luovuttaa sanoman TCP-kuljetuskerrokselle? Missä muodossa se luovuttaa sanoman TCP-kuljetuskerrokselle?
   2. Mitä toimintoja lähettäjän puolen TCP-kerros tekee ennenkuin se lähettää sanoman IP-verkkokerrokselle? Missä muodossa se luovuttaa sanoman verkkokerrokselle?
   3. Mitä lähettäjän IP-kerros tekee sanomalle? Missä muodossa IP-verkkokerros luovuttaa sanoman Ethernet-verkon MAC-kerrokselle?
   4. Miten ja missä muodossa lähettäjän puolen MAC-kerros lähettää sanoman lähiverkoon?
   5. Miten sanoma etenee Internetissä ja päätyy aikanaan vastaanottajan lähiverkkoon ja vastaanottajan sähköpostisovellukselle?

6. Kurssikysely ja muuta palautetta kurssista
   1. Tämän kurssin tavoitteena on tarjota kaikille tietojenkäsittelytieteen cum lauden suorittaville perustiedot tietoliikenteestä 2 ov:n mittaisella kurssilla.
      Tarjosiko kurssi mielestäsi tähän tavoitteeseen sopivan peruspaketin? Mikä osa kurssin materiaalista tuntui turhalta ja tarpeettomalta? Mitä tärkeitä asioita kurssilta puuttui? Mistä asioista olisit halunnut tietää enemmän?
   2. Saitko kurssin perusteella mielestäsi riittävän selkeän ja kattavan kuvan tietoliikenteen mahdollisuuksista ja ongelmista? Mitkä asiat tuntuivat turhan vaikeilta ja monimutkaisilta? Mitkä taas turhan yksinkertaisilta?
   3. Vastaa ( kurssikyselyyn )) nyt heti tai sitten kokeen (ti 9.3. klo 16-20 päärakennus sali 1 ) jälkeen.