Harjoitus 2 (28.1.-31.1.2003)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan luennosta tai kurssikirjasta.
   1. Mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti pakettiverkon paketti siirtyy reitittimeltä toiselle?
   2. Mitkä Internet-protokollapinon protokollat täytyy toteuttaa isäntäkoneisiin, mitkä protokollat reitittimiin?
   3. Mitä tarkoitetaan virhevalvonnalla (error control), vuonvalvonnalla (flow control) ja ruuhkanvalvonnalla (congestion control)?
   4. Miten pakettiverkon ruuhkanhallinta on hankalampaa kuin piirikytkentäisen verkon vai onko se?

2. Selvitä millä eri tavoin Suomessa pääsee käyttämään Internetiä. Mitä erilaisia liitäntämahdollisuuksia on käytettävissä? Millaisiin yhteysnopeuksiin eri tavoilla päästään? Millaisia lisälaitteita tarvitaan? Mitä luokkaa ovat käyttökustannukset?

3. Oletetaan, että koneiden A ja B välinen etäisyys on 10 000 km ja niitä suoraan yhdistävän siirtolinkin siirtonopeus on i) 1 Mbps, ii) 1 Gbps. Bittien etenemisnopeus siirtolinkillä on 200 000 km/s.
   1. Kuinka suuri on etenemisviive?
   2. Kun A lähettää B:lle yhtäjaksoisesti suuren tiedoston (jakamatta sitä paketeiksi), montako bittiä mahtuu yhtäaikaa kulkemaan A:ta ja B:tä yhdistävällä siirtolinkillä?
   3. Kuinka pitkä tällöin on yksi bitti?

4. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan? (Pst. Minimi löytyy derivoimalla!)

5. Innokas Internet-käyttäjä, opiskelija Iitu Iivari istuu tietojenkäsittelytieteen laitoksella surffailemassa ja avaa hiirenklikkauksella lukemastaan dokumentista URL-linkin http://www.encyclopedia.com/articles/12910.html. Mitä kaikkea sitten tapahtuukaan!
   1. Mitä URL-linkin eri osat tarkoittavat ja mihin niitä käytetään?
   2. Mitä sovelluskerroksella tapahtuu? Ketkä kommunikoivat ja kuinka? Mitä viestejä lähetetään?
   3. Tutki itse, miltä HTTP-protokollan sanomat näyttävät. Ota telnet-yhteys Eyrecomin WWW-palvelimeen (telnet www.eurecom.fr 80) ja pyydä sieltä professori Rossin kotisivua: GET /~ross/index.html HTTP/1.0. (Tässä paina enteriä kahteen kertaan). Mitä tapahtuu, kun pyydätkin sivua /~ross/banana.html? Entä jos GET:n sijaan käytätkin HEAD:ia? Saatko telnet-yhteyden laitoksen WWW-palvelimeen www.cs.helsinki.fi?

6. Mitä hyötyä on ns. evästeistä ( = pipareista (cookie))? Kenelle niistä on hyötyä? Mitä haittaa niistä voi olla? Voiko eväste olla turvallisuusriski? Miten evästeen lähettämisen voi estää? Mitä sitten seuraa?