Harjoitus 3 (2.-5.10.2001)

1. Innokas Internet-käyttäjä, opiskelija Iitu Iivari istuu tietojenkäsittelytieteen laitoksella surffailemassa ja avaa hiirenklikkauksella lukemastaan dokumentista URL-linkin http://www.encyclopedia.com/articles/12910.html. Mitä kaikkea sitten tapahtuukaan!
   1. Mitä URL-linkin eri osat tarkoittavat ja mihin niitä käytetään?
   2. Mitä sovelluskerroksella tapahtuu? Ketkä kommunikoivat ja kuinka? Mitä viestejä lähetetään?
   3. Tutki itse miltä HTTP-protokollan sanomat näyttävät. Ota telnet-yhteys esim. laitoksen WWW-palvelimeen (telnet www.cs.helsinki.fi 80) ja pyydä esim. tämän kurssin sivua: GET /u/marttine/tili/syksy01/harj/ht3.html. Mitä tapahtuu, kun pyydät sivua, jota ei ole tai sinulla ei ole oikeutta saada sitä?

2. Oletetaan, että haku Internetin yli kestää keskimäärin 2 sekuntia. Haettu tiedoston koko on keskimäärin 100 Kbittiä. Organisaation oman lähiverkon nopeus on 100 Mbps. Verkko ei ole ruuhkainen, joten verkon käyttö ei aiheuta ylimääräisiä odotusviipeitä. Ei myöskään etenemisviivettä ei ole tarpeen ottaa huomioon, sillä verkossa etäisyydet ovat suhteellisen pienet.
   1. Kauanko kestää 100 Kbitin tiedoston siirto lähiverkon yli toiselle lähiverkon koneelle?
   2. Jos verkosta tehdään 20 tyypillistä hakua (= 100 Kbitin tiedosto) sekunnissa Internetin palvelimiin, kuinka suuri kuormitus tai liikennetarve tästä aiheutuu Internetiin?
   3. Kuinka paljon tämän lähiverkon käyttäjien verkolle aiheuttama kuormitus pienenee, jos käytössä on lähiverkossa oleva välimuisti (cache), josta löytyy i) 40 %, ii) 60%, ja iii) 80% haetuista tiedostoista?

3. Lisää välimuistista.
   1. Entä, jos 100 edellisen tehtävän kaltaista lähiverkkoa kuormittaa yhtä erittäin suosittua uutispalvelinta. Miten suuri kapasiteetti palvelimella täytyy olla, jotta se pystyisi hoitamaan syntyvän kuorman?
   2. Entä, mikä kapasiteetti palvelimessa riittää, jos kussakin verkossa on oma välimuisti, joka huolehtii tiedostojen jakamisesta omille koneilleen?
   3. Ota selvää verkosta tai muualta, miten Internetissä on välimuistien käyttö järjestetty.

4. Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää PC:llään sähköpostiohjelman (käyttäjänedustajan eli UA:n), kirjoittaa lyhyen sanoman "Hello! How are you?" osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen. Mitä sanomalle tapahtuu tämän jälkeen?
   1. Mitä lähettäjän postiohjelma tekee sanomalle?
   2. Mistä postisovellus tietää, minne sanoma on menossa?
   3. Miten postisovellus toimittaa sanoman eteenpäin vastaanottajan postijärjestelmään?
   4. Entä, jos T. Terävä haluaisi liittää sähköpostisanomaan liitetiedostona oman kuvansa, niin mitä muutoksia järjestelmään tällöin tarvitaan?

5. Oletetaan, että postisovellukset käyttävät SMTP-protokollaa. Mitä SMTP-protokollan viestejä postisovellusten välillä vaihdetaan edellisen tehtävän viestin välittämisessä? Millainen on lähetettyjen viestien sisältö?

6. Sähköpostin lukeminen
   1. M. Smart lukee sähköpostinsa omalla PC:llään olevan postiohjelman avulla. Tämä ohjelma käyttää POP3-protokollaa. Mitä viestejä tässä protokollassa vaihdetaan?
   2. Mitä hyötyä olisi, jos postiohjelma käyttäisikin IMAP-protokollaa?