Tietoliikenne I, syksy 2001

Harjoitus 2 (25.-28.9.2001)

  1. Olkoon sanoman koko 10Mtavu ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, ettei etenemisviiveellä ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä mahdollisesti aiheutuvia viipeitä ei oteta huomioon.
    1. Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
    2. Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle?

  2. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

  3. Viitemallit
    1. Mitkä ovat ne kaksi pääsyytä protokollien kerrosmallin käyttöön?
    2. Mitkä kaksi piirrettä OSI-viitemallissa ja TCP/IP-viitemallissa ovat samanlaiset? Millä kahdella tavalla mallit taas eroavat?
    3. Mikä OSI-mallin kerros huolehtii
      * siirettävän bittivirran jakamisesta kehyksiin,
      * reitin valinnasta verkon läpi?
    4. Mikä TCP/IP-viitemallin kerros huolehtii reitin valinnasta verkon läpi?

  4. Tiedoston siirrossa voidaan käyttää (ainakin) kahta kuittausmenetelmää. Ensimmäisessä tiedosto jaetaan paketeiksi, ja vastaanottaja kuittaa kunkin paketin erikseen; tiedostonsiirtoa kokonaisuutena sen sijaan ei kuitata. Toisessa ei yksittäisiä paketteja kuitata, mutta koko tiedoston siirron valmistuminen sen sijaan kuitataan. Kumpi kuittausmenetelmä kannattaa valita? Millä perusteella?

  5. Selvitä millä eri tavoin Suomessa pääsee käyttämään Internetiä. Mitä erilaisia liitäntämahdollisuuksia on käytettävissä? Millaisiin yhteysnopeuksiin eri tavoilla päästään? Millaisia lisälaitteita tarvitaan? Mitkä ovat käyttökustannukset?

  6. Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkkejä, joista löytyy vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
    1. Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi? ( http://www.globalstar.com/)
    2. Miten monta satelliittia Iridium-järjestelmässä on? Millä korkeudella satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja Iridium tarjoaa? ( http://www.iridium.com/, http://www.spaceref.com/news/viewnews.html?id=208, artikkelista on myös kopio luentomapissa.)
    3. Mitä muita satelliittijärjestelmiä on olemassa tai tekeillä? Millaisia ne ovat? (http://www.ee.surrey.ac.uk/)