Tietoliikenne I, syksy 2001
Harjoitus 2 (25.-28.9.2001)
-
Olkoon sanoman koko 10Mtavu
ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä).
Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, ettei
etenemisviiveellä ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja
jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä
mahdollisesti aiheutuvia viipeitä ei oteta huomioon.
-
Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
-
Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin
vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen
lähettäjältä vastaanottajalle?
-
Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä
olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h
otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on
niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?
-
Viitemallit
-
Mitkä ovat ne kaksi pääsyytä protokollien kerrosmallin käyttöön?
-
Mitkä kaksi piirrettä OSI-viitemallissa ja TCP/IP-viitemallissa ovat samanlaiset? Millä
kahdella tavalla mallit taas eroavat?
-
Mikä OSI-mallin kerros huolehtii
* siirettävän bittivirran jakamisesta kehyksiin,
* reitin valinnasta verkon läpi?
-
Mikä TCP/IP-viitemallin kerros huolehtii reitin valinnasta verkon läpi?
-
Tiedoston siirrossa voidaan käyttää (ainakin) kahta kuittausmenetelmää. Ensimmäisessä
tiedosto jaetaan paketeiksi, ja vastaanottaja kuittaa kunkin paketin erikseen; tiedostonsiirtoa
kokonaisuutena sen sijaan ei kuitata. Toisessa ei yksittäisiä paketteja kuitata, mutta koko
tiedoston siirron valmistuminen sen sijaan kuitataan. Kumpi kuittausmenetelmä kannattaa
valita? Millä perusteella?
-
Selvitä millä eri tavoin Suomessa pääsee käyttämään Internetiä. Mitä erilaisia
liitäntämahdollisuuksia on käytettävissä? Millaisiin yhteysnopeuksiin eri
tavoilla päästään? Millaisia lisälaitteita tarvitaan? Mitkä ovat
käyttökustannukset?
- Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkkejä, joista
löytyy vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
- Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne
kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi
kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi?
(
http://www.globalstar.com/)
- Miten monta satelliittia Iridium-järjestelmässä on? Millä korkeudella
satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja Iridium tarjoaa?
( http://www.iridium.com/,
http://www.spaceref.com/news/viewnews.html?id=208, artikkelista on myös kopio
luentomapissa.)
-
Mitä muita satelliittijärjestelmiä on olemassa tai tekeillä? Millaisia ne ovat?
(http://www.ee.surrey.ac.uk/)