Harjoitus 6 (24.-27.10.2000)

1. 1. Alice lähettää Bobille e-postia ja ehdottaa yhdessä lounaalle lähtöä. Bob vastaa lähtevänsä. Ulkona on kuitenkin tavallisen kamala ilma, joten kumpikaan ei aio lähteä ulos, ellei ole varma siitä, että toinenkin lähtee. Miten sanomien vaihto jatkuu?
   2. Alice ja Bob voisivat sopia asiasta myös puhelimitse. Miksi se on helpompaa? Vai onko?
   3. Muunnelma: pankkisovellus tekee tilisiirron M-pankin tililtä a O-pankin tilille b. Miten tämä saadaan onnistumaan? Mitä eroa siinä on Alicen ja Bobin ruokailuun nähden? Vai onko siinä mitään eroa?

2. TCP:n tehokkuus
   1. TCP-protokollaa käyttävä kone lähettää kerrallaan 65 435 tavun määrän (= yhden täyden ikkunan) dataa linjalla, jonka kapasiteetti on 1 Gbps ja viive yhteen suuntaan 10 ms. Mikä on maksiminopeus, jolla kone voi lähettää? Mikä on tällöin linjan käyttötehokkuus?
   2. Verkossa on maksimi TPDU:n koko 128 tavua, maksimi TPDU:n elinikä 30 sekuntia ja 8-bittinen järjestysnumero. Mikä on yhden yhteyden suurin mahdollinen datanopeus?

3. Hidas aloitus
   1. Käytetään hidasta aloitusta linjalla, jonka kiertoviive on 10 ms. Linjalla ei ole ruuhkaa ja kuittaukset saapuvat ajoissa. Vastaanottajan ikkuna on 24 KB ja segmentin maksimikoko 2 KB. Kynnysarvo on aluksi 64 KB. Kauanko kestää, ennenkuin voidaan lähettää ensimmäinen täysi ikkunallinen?
   2. Kun täysi ikkunallinen on lähetetty, ei siihen enää saadakaan kuittausta ajoissa, vaan uudelleenlähetysajastin ehtii laueta. Miten lähettämistä jatketaan tämän jälkeen?
   3. Jos kuittaus ei olisikaan puuttunut, vaan lähettäjä olisikin saanut usean samaan segmenttiin kohdistuvan peräkkäisen kuittauksen. Miten tällöin olisi jatkettu lähettämistä?

4. Innokas Internet-käyttäjä, opiskelija Iitu Iivari istuu tietojenkäsittelytieteen laitoksella surffailemassa ja avaa hiirenklikkauksella lukemastaan dokumentista URL-linkin http://www.encyclopedia.com/articles/12910.html Mitä kaikkea sitten tapahtuukaan?
   1. Mitä URL-linkin eri osat tarkoittavat ja mihin niitä käytetään?
   2. Mitä sovelluskerroksella tapahtuu? Ketkä kommunikoivat ja kuinka? Mitä viestejä lähetetään? Mitä kuljetuskerroksen palveluita kulloinkin käytetään ja miten?
   3. Miten verkkokerros osaa toimittaa kuljetuskerroksen segmentit vastaanottajalle usean eri verkon läpi? Mitä erilaisia reititystoimintoja tarvitaan?
5. Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää sähköpostisovelluksen, kirjoittaa lyhyen sanoman "Hello! How are you? osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen. Mitä sanomalle tapahtuu tämän jälkeen?
   1. Mitä lähettäjän sähköpostisovellus tekee sanomalle? Mistä se tietää, minne sanoma on menossa ja miten ja missä muodossa se luovuttaa sanoman kuljetuskerrokselle?
   2. Mitä lähettäjän puolen kuljetuskerros tekee sanomalle? Mitä toimintoja se tekee ennenkuin lähettää sanoman verkkokerrokselle? Miten ja missä muodossa se luovuttaa sanoman verkkokerrokselle?
   3. Mitä lähettäjän verkkokerros tekee sanomalle? Miten ja mitä verkkokerros luovuttaa sanoman Ethernet-verkon MAC-kerrokselle?
   4. Miten lähettäjän puolen MAC-kerros lähettää sanoman lähiverkoon?
   5. Miten sanoma etenee verkossa ja päätyy aikanaan vastaanottajan lähiverkkoon ja vastaanottajan sähköpostisovellukselle?

6. Kurssikysely ja muuta palautetta kurssista
   1. Kurssi luennoitiin nyt ensimmäisen kerran kaikille pakollisena 2 ov:n kurssina. Vastasiko kurssin sisältö mielestästäsi tällaiselle kurssille asetettavia vaatimuksia? Mikä osa kurssin materiaalista tuntui turhalta ja tarpeettomalta? Mitä asioita olisi pitänyt käsitellä tällä kurssilla vielä perusteellisemmin?
   2. Ensi keväänä luennoitava Tietoliikenne II syventää tietämystä joiltakin tällä kurssilla niukasti tai tuskin ollenkaan käsitellyistä asioista. Mitä asioita, jo kurssilla jossain määrin esiintyneitä tai muita, mielestäsi olisi hyvä sisällyttää syventävään Tietoliikenne II -kurssiin?
   3. Vastaa kurssikyselyyn (http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/kyselyt/syksy_2000/) nyt heti tai sitten kokeen jälkeen. Kurssikysely päättyy 30.11.2000. =========================================================================== PS. Nämä ovat sitten tämän tietoliikennekurssin viimeiset harjoitustehtävät. Kurssin koe on maanantaina 30.10. klo 8-14 yliopiston päärakennuksen saleissa 1 ja 5 ja Porthania III.