Harjoitus 5 (17.-20.10.2000)

1. Miten etäisyysvektorireititys (distance vector routing) ja linkintilareititys (link state routing) eroavat toisistaan? Käy läpi kaikki linkintilareitityksen vaiheet.

2. Dijkstran algoritmi reitityksessä
   1. Etsi allaolevasta verkosta Dijkstran algoritmia käyttäen kustannuksiltaan pienimmät reitit solmusta A kaikkiin muihin solmuihin.

                                  3
                          B . . . . . . .F
                        .  .            .  . 
                     .      .          .    .
                3  .       1 .      4 .      . 2
                 .            .      .        .
                .     3        .   .     3     .
      verkko   A . . . . . . .  D . . . . . . . .E
                 .             .  .             .
                  .           .    .           .
                   .         . 2    . 2       .
                 2  .       .        .       .  1
                     .     .          .     .
                      .   .            .  .
                       C . . . . . . .  G
       
                                2
      

   2. Laadi löydettyjen reittien perusteella solmulle A:lle reititystaulu, jossa kullekin solmulle kerrotaan käytettävä ulosmenolinkki ja kustannus solmuun. Ulosmenolinkit on numeroitu siten, että linkki A:sta B:hen on 1, A:sta D:hen 2 ja A:sta C:hen 3.

3. IP-osoiteista
   1. Eräs IP-osoite on heksadesimaalimuodossa C22F1582. Kirjoita se tavanomaisessa 'piste'muodossaan.
   2. Kaikkiaan IP-osoitteita on yli 2 miljardia ja Internetissä ei ole vielä läheskään näin monta osoitteellista laitetta. Kuitenkin eräänä IP:n suurena ongelmana on ollut IP-osoitteiden loppuminen. Miten tämä on mahdollista? Miten ongelmaa on pyritty ratkaisemaan?

4. Isäntäkoneen A verkkokerros saa kuljetuskerrokselta kuljetettavaksi 3000 tavua dataa isäntäkoneelle B. A ja B sijaitsevat vierekkäisissä verkoissa, joiden välissä on reititin. A:n lähiverkossa yhdessä paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1500 tavua dataa ja B on verkossa paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1000 tavua dataa. Oletetaan, että seuraavaksi käytettävä IP-paketin (datasähkeen) numero A:lla on 100.

   
           A - XXXXXXXXX  -  reititin -  XXXXXXXXXXXX - B
   
               verkko a                    verkko b 
         maks. 1500 tavua dataa       maks. 1000 tavua  dataa
   

   Millaisia IP-paketteja A lähettää? Mitä reititin tekee näille paketeille? Millaisia IP-paketteja B vastaanottaa? Esitä lähetettyjen ja vastaanotettujen IP-pakettien pakettien paloitteluun liittyvien otsakekenttien sisältö.

5. Vielä paloittelusta.
   1. Jokin alkuperäisen paketin (datasähkeen) osa eli fragmentti voi siirrossa kadota. Tämän takia fragmenttien kokoajalla on yleensä ajastin, jonka lauettua keskeneräinen datasähke tuhotaan. Oletetaan, että eräs datasähke kuljetetaan neljänä fragmenttina. Kolme saapuu ajoissa, mutta neljäs myöhästyy, jolloin ajastin laukeaa ja datasähke hävitetään. Jonkin ajan kuluttua se neljäs kuitenkin saapuu paikalle. Mitä sille pitäisi tehdä?
   2. IP-datasähke käyttää "strict source routing" -optiota, joka määrää datasähkeen kulkemaan tiettyä reittiä. Tietosähke joudutaan fragmentoimaan. Pitääkö ko optiotieto kopioida jokaiseen fragmenttiin, vai riittääkö tiedon sijoitus vain ensimmäiseen? Miksi?

6. Mihin UDP-protokollaa tarvitaan? Eikö sovellus voisi käyttää suoraan IP-protokollaa?