Harjoitus 2 (25.-29.9.2000)

1. Tiedonsiirtoa polkien.
   1. Polkupyöräilijä kuljettaa mukanaan viittä levykettä, joissa kussakin on tietoa 1.6 Mtavua. Pyöräilijän nopeus on 18 km tunnissa. Millä matkoilla pyöräilijä tuo tiedon nopeammin perille kuin i) 9600 bps:n ii) 10 Mbps:n linja (bps = bits per second)?
   2. Oletetaan, että pyöräilijällä onkin repussaan 5 kaksipuolista DVD-levyä, joista kuhunkin mahtuu 8.5 Gtavua dataa. Millä matkoilla pyöräilijä nyt tuo tiedon nopeammin perille kuin i) 9600 bps:n linja ii) 10 Mbps:n linja?
   3. Eikös siis suurta osaa tietoliikennettä voitaisi hoitaa reippailla pyöräilijöillä, joilla on selässään iso reppu täynnä DVD-levyjä? Mitä huonoja puolia tällaisella tietojen siirrolla on? Millaisiin tilanteisiin se soveltuisi hyvin, millaisiin huonosti?

2. Tiedoston siirrossa voidaan käyttää (ainakin) kahta kuittausmenetelmää. Ensimmäisessä tiedosto jaetaan paketeiksi, ja vastaanottaja kuittaa kunkin paketin erikseen; tiedostonsiirtoa kokonaisuutena sen sijaan ei kuitata. Toisessa ei yksittäisiä paketteja kuitata, mutta koko tiedoston siirron valmistuminen sen sijaan kuitataan. Kumpi kuittausmenetelmä kannattaa valita? Millä perusteella?

3. Kupari, kuitu vai langaton? Kenen on tulevaisuus?

4. Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkit, joista löydät vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
   1. Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi? (http://www.airlinkcommunications.com/globalstar/technology.htm)
   2. Miten monta satelliittia Iridium-järjestelmässä on? Millä korkeudella satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja järjestelmä tarjosi? Mitkä syyt johtivat Iridiumin konkurssiin? Montako Iridium-satelliittia taivaalla on ja mikä on niiden kohtalo? Mikä on Teledesic? (http://www.spaceref.com/news/viewnews.html?id=208, artikkelista on myös kopio luentomapissa.)

5. Soluverkko.
   1. Soluverkossa vierekkäisissä soluissa on käytettävä eri taajuuksia. Oletetaan, että solupuhelinverkossa solut ovat kuusikulmioita. Jos käytettävissä on kaiken kaikkiaan 840 taajuutta, niin montako taajuutta voidaan allokoida aina yhdelle solulle?
   2. Kun satunnainen matkaaja ylittää solurajan, niin yhteys voi katketa, vaikka kaikki laitteet ovat kunnossa. Miksi?

6. Olkoon sanoman koko 10Mtavu ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, että etenemisviiveellä ei ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä mahdollisesti aiheutuvia viiveitä ei oteta huomioon.
   1. Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
   2. Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle?
   3. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?