Harjoitus 5 (lauantaina 31.3.2001)

1. Tulvituksen yksi ongelma se, että kehykset jäävät verkon silmukoihin ikuisiksi kiertolaisiksi. Mitä erilaisia tapoja on ratkaista tämä ongelma? Mitä muuta haittaa tulvituksesta on? Missä tilanteissa tulvitus on järkevä vaihtoehto?

2. Dijkstran algoritmi ja reititys
   1. Etsi allaolevasta verkosta Dijkstran algoritmia käyttäen kustannuksiltaan pienimmät reitit solmusta A kaikkiin muihin solmuihin.

                                  3
                          B . . . . . . .F
                        .  .            .  . 
                     .      .          .    .
                3  .       1 .      4 .      . 2
                 .            .      .        .
                .     3        .   .     3     .
      verkko   A . . . . . . .  D . . . . . . . .E
                 .             .  .             .
                  .           .    .           .
                   .         . 2    . 2       .
                 2  .       .        .       .  1
                     .     .          .     .
                      .   .            .  .
                       C . . . . . . .  G
       
                                2
                                
      

   2. Laadi löydettyjen reittien perusteella solmulle A:lle reititystaulu, jossa kullekin solmulle kerrotaan käytettävä ulosmenolinkki ja kustannus solmuun. Ulosmenolinkit on numeroitu siten, että linkki A:sta B:hen on 1, A:sta D:hen 2 ja A:sta C:hen 3.

3. Käytössä on etäisyysvektorialgoritmi. Oletetaan, että kuvan verkossa jokainen solmu aluksi tietää vain etäisyyden naapureihinsa. Mikä on solmun E reititystaulun sisältö, kun solmu on vaihtanut etäisyystietoja naapuriensa kanssa?

   
                 1
        A --------------- B
        |               / |
        |              /  |
        |           5 /   |
        |            /    | 
        |           /     |
        |2         /      |15
        |        E        |
        |      /   \      |
        |     /     \     |
        |    /       \    |
        |   / 2    10 \   |
        |  /           \  |
        | /             \ |
        C --------------- D
                1
    
   

4. Miten etäisyysvektorireititys (distance vector routing) ja linkintilareititys (link state routing) eroavat toisistaan? Käy läpi kaikki linkintilareitityksen vaiheet.

5. IP-osoitteet
   1. Eräs IP-osoite on heksadesimaalimuodossa C22F1582. Kirjoita se tavanomaisessa 'piste'muodossaan.
   2. Kaikkiaan IP-osoitteita on yli 2 miljardia ja Internetissä ei ole vielä läheskään näin monta osoitteellista laitetta. Kuitenkin eräänä IP:n suurena ongelmana on ollut IP-osoitteiden loppuminen. Miten tämä on mahdollista? Miten ongelmaa on pyritty ratkaisemaan?

6. Isäntäkoneen A verkkokerros saa kuljetuskerrokselta kuljetettavaksi 3000 tavua dataa isäntäkoneelle B. A ja B sijaitsevat vierekkäisissä verkoissa, joiden välissä on reititin. A:n lähiverkossa yhdessä paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1500 tavua dataa ja B on verkossa paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1000 tavua dataa. Oletetaan, että seuraavaksi käytettävä IP-paketin (datasähkeen) numero A:lla on 100.

   
           A - XXXXXXXXX  -  reititin -  XXXXXXXXXXXX - B
   
               verkko a                    verkko b 
         maks. 1500 tavua dataa       maks. 1000 tavua  dataa
   

   Millaisia IP-paketteja A lähettää? Mitä reititin tekee näille paketeille? Millaisia IP-paketteja B vastaanottaa? Esitä lähetettyjen ja vastaanotettujen IP-pakettien pakettien paloitteluun liittyvien otsakekenttien sisältö.

7. SMTP-yhteydellä lähetetään ensimmäiseksi HELO-sanoma.
   1. Millaisessa TCP-segmentissä HELO-sanoma kulkee TCP-yhteydellä? Mitä tietoja on tämän TCP-segmentin kentissä? Mitä TCP-segmenttejä on jo lähetetty ennen HELO-sanoman sisältävää segmenttiä?
   2. Miten nämä TCP-segmentit siirretään IP-paketeissa? Mitä tietoa IP-pakettien kentissä on?