Tietoliikenne I, kevät 2001
Harjoitus 3 (lauantaina 24.3.2001)
-
Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille
Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää sähköpostisovelluksen, kirjoittaa lyhyen
sanoman "Hello! How are you? osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen. Mitä
sanomalle tapahtuu tämän jälkeen?
-
Mitä lähettäjän sähköpostisovellus tekee sanomalle?
-
Mistä postisovellus tietää, minne sanoma on
menossa?
-
Miten ja missä muodossa sovellus luovuttaa sanoman kuljetuskerrokselle?
-
Virheetön 64 kbps satelliittikanava (geostationäärinen satelliitti, etenemisviive 250 ms
yhteensuuntaan) lähettää 512-tavun kehyksiä yhteensuuntaan, lyhyet kuittaukset tulevat takaisin
toiseen suuntaan. Mikä on suurin mahdollinen nopeus, kun ikkunan koko on
1, 7, 15 tai 127 kehystä?
-
Stop and wait -protokolla.
-
Miksi 1-bittinen järjestysnumero (käytössä siis numerot 0 ja 1) riittää stop and
wait -protokollassa? Tutki protokollan toimintaa ja päättele sen
perusteella, että useampia numeroita ei tarvita erottamaan lähetykset
toisistaan.
-
Onko myös kuittaukset ACK ja NAK numeroitava stop and wait -protokollassa?
Tutki taas protokollan toimintaa eri tilanteissa ja selvitä, löytyykö
tilannetta, jossa numeroimaton ACK tai NAK aiheuttaa ongelmia.
-
Jos ikkunan koko on K, niin valikoiva toisto (Selective Repeat) tarvitsee
järjestysnumeroita
2K verran. Anna esimerkki tilanteesta, jossa pienempi järjestysnumeroiden
määrä johtaa virheeseen.
-
UDP ja TCP käyttävät yhden komplementtia tarkistussummissaan.
-
Laske UDP-tarkistussumma seuraaville kolmelle 8-bitin sanalle: 0101 0101,
0111 0000, 1100 1100.
-
Miksi tarkistussummassa ei käytetä suoraan sanojen summaa, vaan summasta otetaan vielä yhden
komplementti?
-
Kuinka vastaanottaja havaitsee siirrossa tapahtuneen virheen?
-
Onko mahdollista, että vastaanottaja ei havaitse yhden bitin virhettä
(eli yhden bitin muuttumista nollasta ykköseksi tai päinvastoin)? Entä kahden
tai useamman bitin virhettä?
-
Tutkitaan liukuvan ikkunan protokollien toimintaa.
Oletetaan, että häiriöpurske tuhoaa datakehyksen D(n+1) ja edellisen
kehyksen D(n) ACK-kuittauksen sekä vielä sitä seuraavan kuittauksen.
Simuloi tilanteessa
-
Go-Back-N -protokollan toimintaa,
-
Selective Repeat -protokollan toimintaa
-
Olisiko NAK-kuittauksen käytöstä mitään hyötyä kummankaan protokollan
tilanteesa? Mitä haittaa NAK-kuittauksesta voisi olla?
-
Onko ajastin ihan välttämätön molemmissa protokollissa?