Harjoitus 2 (perjantaina 23.3. 2001)

1. Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkit, joista löydät vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
   1. Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi? (http://www.airlinkcommunications.com/globalstar/technology.htm)
   2. Miten monta satelliittia Iridium-järjestelmässä on? Millä korkeudella satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja järjestelmä tarjosi? Mitkä syyt johtivat Iridiumin konkurssiin? Montako Iridium-satelliittia taivaalla on ja mikä on niiden kohtalo? Mikä on Teledesic? (http://www.spaceref.com/news/viewnews.html?id=208, artikkelista on myös kopio luentomapissa.)

2. Soluverkko.
   1. Soluverkossa vierekkäisissä soluissa on käytettävä eri taajuuksia. Oletetaan, että solupuhelinverkossa solut ovat kuusikulmioita. Jos käytettävissä on kaiken kaikkiaan 840 taajuutta, niin montako taajuutta voidaan allokoida aina yhdelle solulle?
   2. Kun satunnainen matkaaja ylittää solurajan, niin yhteys voi katketa, vaikka kaikki laitteet ovat kunnossa. Miksi?

3. Olkoon sanoman koko 10Mtavu ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, että etenemisviiveellä ei ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä mahdollisesti aiheutuvia viiveitä ei oteta huomioon.
   1. Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
   2. Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle?
   3. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

4. Linjan kapasiteetti on 1 Mbps ja datan siirtonopeus on 100 Kbps. Käyttäjät tyypillisesti hakevat dataa verkosta ja sitten tutkivat sitä. Keskimäärin lukemiseen kuluu 90 % ajasta ja datan siirtämiseen 10 % ajasta.
   1. Jos käytetään piirikytkentää, niin montako käyttäjää voi samanaikaisesti käyttää yhteyttä?
   2. Kuinka suuri todennäköisyys on, että kaikki käyttäjät ovat todella samanaikaisesti siirtämässä dataa?
   3. Mitä johtopäätöksiä edellisistä voit tehdä piirikytkennän ja pakettikytkennän tehokkuudesta?

5. Viitemallit
   1. Mitkä ovat ne kaksi pääsyytä protokollien kerrosmallin käyttöön?
   2. Mitkä kaksi piirrettä OSI-viitemallissa ja TCP/IP-viitemallissa ovat samanlaiset? Millä kahdella tavalla mallit taas eroavat?
   3. Mikä OSI-mallin kerros huolehtii
      * siirettävän bittivirran jakamisesta kehyksiin,
      * reitin valinnasta verkon läpi ?

6. Etsi verkosta (tai muualta) vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
   1. Montako Internet-standardia on?
   2. Etsi RFC 791. Mitä se käsittelee? Milloin se julkaistiin?
   3. Mitkä suomalaiset yritykset tai organisaatiot ovat ATM Forumin jäseniä?
   4. Mistä löytyvät WAP-standardit WAP 191 ja WAP 203. Mitä nämä standardit käsittelevät?
   5. Mikä on IMT-2000?
   6. Mitä standardoi ISO:n komitea JTC 1/ SC6?

7. Innokas Internet-käyttäjä, opiskelija Iitu Iivari istuu tietojenkäsittelytieteen laitoksella surffailemassa ja avaa hiirenklikkauksella lukemastaan dokumentista URL-linkin http://www.encyclopedia.com/articles/12910.html Mitä kaikkea sitten tapahtuukaan?
   1. Mitä URL-linkin eri osat tarkoittavat ja mihin niitä käytetään?
   2. Mitä sovelluskerroksella tapahtuu? Ketkä kommunikoivat ja kuinka? Mitä viestejä lähetetään?