Harjoitus 2 (perjantaina 12.4.2002 klo 18-19)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan luennosta tai kurssikirjasta.
   1. Mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti pakettiverkon paketti siirtyy reitittimeltä toiselle?
   2. Mitkä Internet-protokollapinon protokollat täytyy toteuttaa isäntäkoneisiin, mitkä protokollat reitittimiin?
   3. Mitä tarkoitetaan virhevalvonnalla (error control), vuonvalvonnalla (flow control) ja ruuhkanvalvonnalla (congestion control)?
   4. Miten pakettiverkon ruuhkanhallinta on hankalampaa kuin piirikytkentäisen verkon vai onko se?

2. Miten on mahdollista, että sanoma voi tietoliikenneverkossa
   1. kadota jäljettömiin,
   2. monistua,
   3. ilmaantua vastaanottajalle vasta monien seuraajiensa jälkeen (periaatteessa jopa päiviä myöhemmin)?

3. Selvitä millä eri tavoin Suomessa pääsee käyttämään Internetiä. Mitä erilaisia liitäntämahdollisuuksia on käytettävissä? Millaisiin yhteysnopeuksiin eri tavoilla päästään? Millaisia lisälaitteita tarvitaan? Mitkä ovat käyttökustannukset?

4. Olkoon sanoman koko 10 Mtavua ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, ettei etenemisviiveellä ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä mahdollisesti aiheutuvia viipeitä ei oteta huomioon.
   1. Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
   2. Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle?
   3. Miten a)- ja b)-kohdissa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tietoliikenteessä? Eikö sanomien pilkkomista yhä pienemmiksi paketeiksi kannattaisi jatkaa loputtomiin?
   4. Jos linjalla esiintyy paljon virheitä, niin kannattaako käyttää pientä vai suurta pakettikokoa? Entä kuinka kannattaisi toimia lähes virheettömällä linjalla?
5. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

6. Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkkejä, joista löytyy vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
   1. Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi? ( http://www.globalstar.com/)
   2. Millainen on Iridium-järjestelmässä on? Montako satelliittia siihen kuuluu? Millä korkeudella satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja Iridium tarjoaa? Iridiumista löytyy tietoa esim. osoitteesta http://samadhi.jpl.nasa.gov/msl/QuickLooks/iridiumQL.html .
   3. Mikä on mielestäsi satelliittivälitteisen tiedonsiirron nykytila ja tulevaisuus? Mihin satelliittiyhteys sopii ja mihin ei?