Tietoliikenne I, kevät 2002
Harjoitus 6 (26.2.-1.3. 2002)
-
Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan
luennosta tai kurssikirjasta.
- Miten eroavat toisistaan toistin (repeater), keskitin (hub), silta
(bridge), kytkin (switch) ja reititin (router)? Mikä niitä yhdistää?
-
Mikä on Ethernet-kehyksen minimi- ja maksimipituus?
Miksi Ethernet-kehyksellä on minimi- ja maksimipituus?
-
Miksi ARP-kysely on tarpeen? Minkä tason protokolla ARP on?
Miksi ARP-kysely lähetetään yleislähetyksenä ja vastaus siihen osoitteellisena
yksittäislähetyksenä?
-
Miten tuntumaton silta (transparent bridge) osaa ohjata kehyksen oikeaan
lähiverkkoon? Mikä on virittävä puu (spanning tree)? Miten virittävä puu
liittyy tuntumattomaan siltaan?
-
Missä PPP-protokollaa käytetään? Mitä tarkoittaa tavunlisäys (byte stuffing)?
Miksi se on tarpeen?
-
Käytössä on CRC-tarkistus ja virittäjäpolynomi on X**3 +1. Vastaanotettu kehys on
110101011. Onko kehys virheellinen? Perustele vastauksesi.
-
Asemat A, B, C ja D käyttävät CDMA:ta dataa lähettäessään. Asemille on varattu omat
sirukoodit seuraavasti: A: 00011011, B: 00101110, C: 01011100 ja D:01000010.
-
Millainen yhteissignaali syntyy, kun asemat A, B ja C lähettävät samanaikaisesti
0-bittiä?
-
Kun vastaanottaja saa signaalin (-1 +1 -3 +1 -1 -3 +1 +1), niin mitkä asemat
ovat tällöin lähettäneet ja minkä bitin kukin on lähettänyt?
- Ethernet-lähiverkko
-
10Base2-tyyppisen Ethernet-väylän pituus on 1000 m. Millainen verkko on kyseessä?
Montako toistinta siinä tarvitaan? Oletetaan, että jokainen toistin aiheuttaa
20 bitin viipeen. Minkä kokoinen pitää kehyksen vähintään
olla?
-
Simuloi Ethernetin CSMA/CD-väylän toimintaa yksityiskohtaisesti (tasolla "kuuntelen
- lähetän - kehys vaeltaa väylällä - jne) alkaen tilanteesta, jossa
- asema A lähettää,
- lähetyksen aikana asemat B ja C päättävät ryhtyä lähettämään.
Lopettaa voit, kun kehykset ovat perillä.
-
Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen
M. Smartille
Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää sähköpostisovelluksen,
kirjoittaa
lyhyen sanoman "Hello! How are you?" osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää
sen. Mitä sanomalle tapahtuu tämän jälkeen?
(Useita tämän tehtävän osia on jo käsitelty aikaisemmissa
harjoituksissa.)
-
Mitä lähettäjän sähköpostisovellus tekee sanomalle? Mistä se tietää, minne sanoma
on menossa ja miten ja missä muodossa se luovuttaa sanoman
TCP-kuljetuskerrokselle?
-
Mitä lähettäjän puolen TCP-kerros tekee sanomalle? Mitä toimintoja se tekee
ennenkuin lähettää sanoman IP-verkkokerrokselle? Miten ja missä
muodossa se
luovuttaa sanoman verkkokerrokselle?
-
Mitä lähettäjän IP-kerros tekee sanomalle? Miten ja mitä verkkokerros
luovuttaa sanoman Ethernet-verkon MAC-kerrokselle?
-
Miten lähettäjän puolen MAC-kerros lähettää sanoman lähiverkoon?
-
Miten sanoma etenee verkossa ja päätyy aikanaan vastaanottajan lähiverkkoon ja
vastaanottajan sähköpostisovellukselle?
-
Kurssikysely ja muuta palautetta kurssista
-
Tämä kurssi on yhä vielä muutosvaiheessa. Tavoitteena on tarjota kaikille
tietojenkäsittelytieteen cum lauden suorittaville perustiedot
tietoliikenteestä 2 ov:n mittaisella kurssilla.
Tarjosiko kurssi mielestäsi tähän tavoitteeseen sopivan peruspaketin?
Mikä osa kurssin materiaalista tuntui turhalta ja tarpeettomalta?
Mitä tärkeitä asioita kurssilta puuttui? Mistä asioista olisit halunnut
tietää enemmän?
-
Saitko kurssin perusteella mielestäsi riittävän selkeän ja kattavan kuvan
tietoliikenteen mahdollisuuksista ja ongelmista?
Mitkä asiat tuntuivat turhan vaikeilta ja monimutkaisilta? Mitkä taas turhan
yksinkertaisilta?
-
Vastaa kurssikyselyyn
(http://ilmo.cs.helsinki.fi/kurssit/servlet/Valinta) nyt heti
tai sitten kokeen (torstaina 7.3. klo 16-20 päärakennuksen
salissa 1
) jälkeen.